Lausunto koskien luonnosta Stormossenin aurinkovoimalan asemakaavaksi

Hangon Ympäristöyhdistys kannattaa uusiutuvien energiamuotojen rakentamista osana siirtymää kohti kestävää energiantuotantoa. Rakentaminen tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka ei heikennä alueen ekologisia arvoja, aiheuta riskejä luonnon monimuotoisuudelle tai vaaranna ekosysteemien toimintaa.  Uusiutuvaa energiaa tulee ensisijaisesti sijoittaa alueille, joilla vaikutukset ympäristöön ja luontoon ovat vähäiset.

Taustaa

Aurinko- ja tuulivoimalat ovat nykytilanteessa luontovaikutuksiltaan parhaimpia energiantuotantomuotoja, kun niiden sijoittelu kohdistetaan ensisijaisesti olemassa oleville teollisuusalueille tai rakennettuun ympäristöön.

Niillä ei ole niin paljon kielteisiä vaikutuksia luontoon kuin fossiili- ja bioenergialaitoksilla. Negatiivisia vaikutuksia kuitenkin löytyy; aurinkoenergian kohdalla etenkin riippuen siitä, mihin energialaitos sijoitetaan.

”Petteri Orpon hallitusohjelmassa on aurinkovoiman suhteen kirjattu, että aurinkovoimarakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävää käyttöä aurinkovoimaan.” (VS s. 25)

HANGON METSIEN TÄRKEYS

Hankoniemi on kuuluisa luonnostaan. Eteläinen sijainti, meren läheisyys, hiekkainen maaperä, siellä täällä esiintyvä kalkki ovat luoneet edellytykset rikkaaseen kasvi- ja eläinmaailmaan, jotka ovat monimuotoisimpia Suomessa. Metsä on enimmäkseen mäntymetsää, eikä se näytä olevan monimuotoisen luonnon tyyssija. Mutta näissä metsissä asustaa näihin olosuhteisiin erikoistuneita eliöitä, joista monet ovat uhanalaisia, esimerkiksi kangaskiuru, joka on harvalukuinen ja silmälläpidettävä (NT) sekä muita luontoinventoinnissa mainittuja lajeja. Monimuotoisuutta lisäävät myös ne vähäisetkin alueet, joissa kasvaa kuusta, koivua ja muita puulajeja. Esimerkiksi kaava-alueen kuusimetsissä asustaa hömötiainen, joka on erittäin uhanalainen (EN).

Hankoniemen metsillä on myös hyvin tärkeitä muita arvoja:

Hankoniemi sijaitsee Salpausselän uloimmalla jatkeella ja on riippuvainen täällä muodostuvasta puhtaasta hyvänlaatuisesta pohjavedestä. Muodostuva pohjavesi liikkuu hitaasti metsän suodattavan kerroksen läpi ja puhdistuu hyväksi pohjavedeksi.

Puusto toimii hiilinieluna ja hiilivarastona.

Metsät ovat elintärkeitä ekologisten käytävien säilyttämiselle. Kaava-alueella on tehty säännöllisiä ilveshavaintoja (direktiivilaji). Ilveksen esiintyminen korostaa alueen ekologista merkitystä ja sen roolia lajin elinympäristönä.

Suuri osa Suomen muuttolintujen muutosta, etenkin syysmuutosta, tapahtuu Hankoniemen kautta. Silloin metsä on tärkeä antamassa suojaa.

Asukkaille ja turisteille metsät toimivat virkistys- ja luontoelämysalueina, marja- ja sienestysalueina sekä niillä on terveysvaikutuksia.

METSIEN TILANNE HANGOSSA

Hangon metsistä suurin osa kuuluu kaupungille, yksityisille maanomistajille sekä valtiolle (Syndalenin harjoitusalue). Kaupunki on sitoutunut välttämään avohakkuita omistamissaan metsissä nykyisen talousmetsäsuunnitelman mukaan. Hangon ilmastosuunnitelmassa korostetaan myös yksityismetsänomistajien hiilinielujen säilyttämisen merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa.

Syndalenissa on viime vuosina tehty kiistanalaisia hakkuita, joissa on kaadettu arvokasta vanhempaa kuusimetsää. Yksityismetsistä merkittävä osa on nyt hakkuukypsiä, noin 80-vuotiaita, sodan jälkeen kasvaneita metsiä. Lisäksi Viskontien itäpuolelle on suunniteltu laaja teollisuusalue. Viime vuoden yllättävin kehityskulku oli Santalan alueen suuret, 130 hehtaarin päätehakkuut, joissa maanomistaja pyrki rakentamaan aurinkopaneelikentän.

Hankoniemen metsien tilanne onkin huolestuttava. Suurempia hakkuita tulisi välttää, ja maankäyttöä tulisi suunnitella kokonaisuutena. Lähitulevaisuudessa aurinkovoimaloiden sijoittaminen Hankoniemelle voi tulla ajankohtaiseksi, ja tähän tulisi valmistautua ennakoivasti.

Hangon kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliuden tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, ja sen strategiaa ohjaa kestävä kehitys. Metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja aurinkovoimaloiden rakentaminen metsämaalle on ristiriidassa kaupungin strategian kanssa. Hangon hiilinielut ovat jo radikaalisti vähentyneet, ja uuden metsämaan kaavoittaminen teollisuuden käyttöön pahentaisi tilannetta.

Hangon ilmastosuunnitelmassa edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, mutta samalla tulee huomioida ympäristövaikutukset. Aurinkovoimalan sijoittaminen ojitetulle turvekankaalle lisäisi ravinnehuuhtoumia mereen ja pohjaveteen, mikä on ristiriidassa strategian ja ilmastosuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Hankoniemen metsärakenteen ikäjakauma huolestuttaa, sillä sodanjälkeiset metsät ovat hakkuukypsiä. Hankoniemen ekologisten yhteyksien ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen on tärkeää maankäytön muutoksia pohdittaessa. Hankoniemi on täysin poikkeuksellinen alue Suomen ympäristössä, ja maankäytön paineiden hallinta on ratkaisevan tärkeää alueen ekologian säilymisen kannalta. Hankoniemen ympäristöarvoja tuntuu katoavan kiihtyvää tahtia.

SEURAUKSET JOS AURINKOVOIMALA SIJOITETAAN SUUNNITELTUUN PAIKKAAN

Hanko on rajoitettu alue, joten ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset korostuvat täällä, mikäli aurinkovoimala sijoitetaan metsäalueelle.

Hydrologia

Metsän kaataminen vaikuttaa suoraan alueen hydrologiaan, sillä suodattava maakerros katoaa ja vesi valuu nopeammin ilman, että ehtii puhdistua. Tämän seurauksena pohjaveden pinta nousee, mikä altistaa veden pilaantumiselle entisestään. Hankoniemellä on jo valitettavasti pilattu useita pohjavedenottamoita, mikä tekee alueen pohjaveden suojelusta erityisen tärkeää.

Hankealueen ja sen lähialueiden pohjaveden kemiallinen tila on huono, ja alue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Alue kuuluu myös pohjaveden haavoittuvuuden luokkiin keskinkertainen, kohonnut ja korkea. Lisäksi alueella kulkee uoma, joka kantaa merkittävää fosforikuormitusta. ( PP s 26)

Suoalueet ovat erityisen herkkiä maankäytön muutoksille. Suon vettyneisyyden ja sen nykyisen vesitasapainon häiriintyminen voi johtaa siihen, että vesi valuu pois alueelta nopeammin, estäen veden puhdistumisen ja lisäämällä edelleen ravinteiden huuhtoutumista. Alueen laskuoja laskee Natura-alueen välittömään läheisyyteen.

Kaavoitettava alue sijaitsee myös Salpausselän harjussa lisäten alueen hydrologista herkkyyttä. Metsän kaataminen ja alueen maankäytön muutokset voivat pahentaa alueen veden valumista, lisäten ravinteiden ja epäpuhtauksien läpäisyä pohjaveteen. Pohjaveden pinta voi nousta, ja alueella olevan vanhan kaatopaikan läheisyys lisää riskiä veden pilaantumiselle. Oligotrofinen suo on herkkä ravinnekuormitukselle, ja alueen hydrologian muuttaminen voi pahentaa pohjaveden pilaantumisriskiä ja vaikuttaa negatiivisesti alueen ekologiseen tasapainoon.

Näiden tekijöiden valossa on äärimmäisen tärkeää suunnitella alueen maankäytön muutokset huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon alueen geologinen rakenne, pohjaveden suojelu, mereen huuhtoutuvat ravinteet ja suon ekosysteemi.

Ekologiset käytävät

Monien suurten hakkuiden vuoksi koko Hankoniemen ekologiset käytävät ovat uhattuina. Aurinkovoimala-aluetta aiotaan aidata n. 2 m korkuisella aidalla, mikä sekin estää suurempien nisäkkäiden liikkumista. Myös hevospolku aidataan, eikä ole mainittu miten korkealla aidalla.

Hiilitasapaino

Hanko on hinku-kunta

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Uusi n. 57 ha:n laajuinen aurinkovoimalan päätehakkuualue muiden Hankoniemen hakkuiden kanssa ei edesauta tavoitteeseen pääsemistä.

Kokonaisuutena Suomen metsät eivät enää toimi hiilinieluina, vaan ovat päästölähteitä.

”Metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi, koska puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä.

Vuonna 2023 metsät olivat 1,12 Mt CO2-ekv. suuruinen päästölähde. Puuston kasvu ylitti edelleen poistuman (hakkuut ja luonnonpoistuma) ja metsien puusto säilyi nieluna, mutta se ei enää riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.” (LUKE)

”Mikäli aurinkovoimaloita rakennetaan metsiin, muutokset metsän hiilivarastossa tulevat puuston hiilivaraston menetyksestä, maaperän hiilivaraston pienenemisestä sekä metsätalouskäyttöpaineen siirtyessä uusille alueille”. (OP, s. 35)

Hiilitaseselvitys

a. Tehty hiilitaseselvitys käsittää sekä junaradan pohjois- että eteläpuolista aluetta yhteisesti. Tämä vääristänee laskelmien tuloksia, esim. puita kaadetaan vain eteläpuolella, mutta seuraukset jakaantuvat koko alueelle. Nyt käsiteltävä asemakaavan luonnos käsittää vain eteläistä osaa, johon kaikki puunkaato kohdistuu.

b. ”Hiilitaseselvityksessä on elinkaaren ulkopuolelle jäävinä hyötyinä tai haittoina (D) käsitelty kaadettavan metsän menetetyn hiilinielun vaikutuksia, maaperän muutoksista koituvia päästöhyötyjä ja -haittoja sekä voimalan tuottaman sähkön vaikutusta päästöintensiivisemmän sähkön korvaajana sähköverkossa eri skenaarioittain.” (HT s. 5)

Nämä hyödyt/haitat pitäisi näkyä laskelmissa ja esityksissä.
Esimerkiksi kuvan nro kuusi pitäisi esittää myös yllämainitut D-lisätiedot.

c. Hiilitaseselvitys on tehty sillä perusteella, että aluetta vesitetään.

Jos aluetta ei vesitetä, niin esim. taulukko 4 s.12, pitäisi täydentää entisellä turpeentuotantoalueella ja turvemaan pelloilla. Vai eikö näitä alueita löydy Stormossenilta? Teksti epäselvä.

d. ”3.5 Johtopäätökset Tässä raportissa tarkasteltiin Hankoon Stormossenin alueelle ja sen pohjoispuoliselle tehdasalueelle suunnitellun aurinkovoimalan ympäristövaikutuksia hiilitaselaskennan keinoin. Selvityksen mukaan voimalan rakenteet aiheuttavat yli puolet päästöistä ja hankealueen metsien kaato alle neljäsosan. Maaperän muutosten yhteisvaikutus kasvihuonekaasutaseeseen on kokonaisuuteen nähden pieni”. (HT s 14)

Onko näissä laskuissa otettu mukaan elinkaarianalyysin kohta D: menetetyn hiilinielun vaikutuksia, maaperän muutoksista koituvia päästöhyötyjä ja -haittoja? Onko laskettu sen mukaan, että alue vesitetään? Onko huomioitu eri suotyyppien vaikutus hiilitaselaskelmassa?

Aurinkovoimalan oletettu käyttöikä on 30 vuotta

”Aurinkovoimalan sähköntuotannon todelliset päästöhyödyt ovat todennäköisesti skenaarioiden 2 ja 3 välillä, ja voimala saavuttaa elinkaarensa aikana päästönegatiivisuuden.” HT

”Todennäköistä on, että aurinkovoimala saavuttaa elinkaarensa aikana päästönegatiivisuuden.” KS s. 26

Jos on epävarmaa, saavuttaako aurinkovoimala päästönegatiivisuuden elinaikanaan, niin epävarmuus pienenee, jos ei oteta kaavaehdotuksen aluetta käyttöön, koska siitä joudutaan poistamaan koko puusto.

Alueen ojitus

Ojitus, erityisesti ns ”fosforioja” (PP kuva 8), kaavoitettavalla alueella vaikuttaa vesistöön, joka laskee suojeltuun Anklarensbukteniin, aivan Natura-alueen tuntumaan. On selvitettävä, edellyttääkö hanke Natura-arviointia.

Kaatopaikan pohjoispäästä lähtee toinen kokoomaoja (PP kuva 5), joka virtaa koilliseen suunnitellun aurinkovoimala-alueen halki ja jatkuu Täktomträsketin kautta Täktbukteniin, joka on niin ikään luonnonsuojelualuetta.

Kaavoitettava alue rajautuu vanhaan kaatopaikkaan, sen sekä metsänkaadon yhteisvaikutukset; humus, ravinteet, molempiin ojiin on selvitettävä huolellisesti.

Ihmisen kaivamat ojat saavuttavat ajan myötä luonnontilaisen ojan ominaispiirteitä: nämä ominaispiirteet ja niiden hyöty sekä mahdollinen ennallistaminen tulisi tarkastella koko osavaluma-alueen osalta.

On myös huomioitava, että kaavakartassa ojien virtaussuunnat näkyvät vain heikosti kaava-alueen ulkopuolella, eivätkä ollenkaan kaavoitettavalla alueella. Tämä voi vaikeuttaa alueen vesitalouden kokonaisvaikutusten arviointia.

Linnut, myös muuttolinnut syysmuuttoaikaan:

Aikaisemmin mainittiin metsän antama suoja. Lisäksi pitää varmistaa, että aurinkopaneelien heijastukset eivät häiritse muuttavia lintuja eikä suuria petolintuja.
”Oma lukunsa on sitten aurinkopaneelien mahdollinen ns. allasvaikutus, joka saattaa saada linnut törmäilemään niihin.” (Luontoselvitys, s 9)

”Aurinkopaneelit on mahdollista käsitellä tarvittaessa heijastuksenestosuojalla. Heijastusvaikutus riippuu muun muassa paneelien sijoittelusta, auringon korkeudesta taivaalla ja pilvisyydestä. Vaikutus muuttuu vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan ja syntyy todennäköisimmin, kun aurinko on matalalla.” (KS s 23)

Aurinko on matalalla paitsi talvella, myös syksyllä ja keväällä, jolloin lintujen muuttoreitit kulkevat alueen yli. Tämän vuoksi heijastuksen eston merkitys korostuu erityisesti näinä ajankohtina. Heijastusongelma voi myös koskea pohjoista aurinkopaneelialuetta.

Ilmasto, eroosio

Hangon mittavat hakkuut vaikuttanevat ilmastoon. Tuulisuus lisääntyy. Lämpötila luultavasti nousee päätehakatuilla mailla, ei kuitenkaan aurinkopaneelien alla. Mutta jos halutaan palauttaa maa-alue energiatuotannon jälkeen metsäalaksi, niin puuntaimien on vaikea kasvaa lämpimämmässä ilmastossa.

Hankoniemen maaperää ajatellen eroosio ei ole poissuljettu.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Aurinkopaneelien sijoittaminen radan pohjoispuolelle, käyttämättömille autokentille on hyväksyttävää.

Edellisiin ”Seurauksiin” viitaten aurinkopaneeleja ei tulisi sijoittaa metsäisille alueille.

Uudet paneelit tulisi sijoittaa esim. rakennusten katoille, rautatiekiskojen väliin, parkkipaikkojen kattorakennelmien päälle jne.

Alueen välittömässä läheisyydessä on myös Sammaltien uuden asunto-alueen asemakaava kaavoitusprosessissa. Yhteisvaikutus on tarpeen selvittää.

Eräässä kaavaan liittyvässä asiakirjassa viitataan ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan hankkeelle ei olisi tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kyseistä lausuntoa ei kuitenkaan ole liitetty kaava-aineistoon, eikä sitä ole saatettu julkisesti nähtäville kaavamateriaalin yhteydessä. Mikäli ELY-keskus on tehnyt asiassa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen tarvehankinnan, pyydämme mahdollisuutta tutustua siihen.

Mikäli tarvehankintaa ei ole tehty, on se käynnistettävä ennen kaavaprosessin jatkamista. Kaava-alueen ympärillä on aloitettu kaavoittaminen, mikä vaikuttaa olennaisesti asian kokonaisarviointiin. Tämän vuoksi toivomme ELY-keskuksen arviointia YVA-menettelyn tarpeellisuudesta, ottaen huomioon myös laajempi alueellinen kaavoitus ja kokonaisuuden ympäristövaikutukset.

LOPUKSI KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA

1. Aurinkopaneelialueen vesittämisestä on ilmeisesti luovuttu? Missä vaiheessa?

Siitä olisi ollut hyvä saada tietää (hyvä vuorovaikutusmenettely). Nyt esimerkiksi kaavaselostuksessa viitataan hiilitaselaskelmaan, joka perustuu alueen vesittämiseen? PP-selvitys käsittelee myös vesittämistä.

Etenkin hiilitaselaskelmaa olisi pitänyt muokata tulevan tilanteen mukaan, sen lisäksi että siihen on laskettu mukaan myös pohjoinen alue, joka ei kuulu käsiteltävään kaava-alueeseen. PP-selvitys näyttää koskevan osittain myös pohjoista aluetta.

2. Kaavaan vaikuttaminen on tehty kuntalaisille hankalaksi, koska kaikki materiaali ei ole ollut kaupungin nettisivuilla ja niihin on ollut mahdollista tutustua vain vierailemalla teknisessä virastossa. Kaupungin tulee asettaa kaikki kaavan oleelliset materiaalit ja selvitykset esille, jotta voidaan turvata lain mukainen vuorovaikutusmenettely. Mielellään niin, että annetaan verkkosivuosoite, joka vie suoraan Asiaan missä kaikki materiaali on.

3. Miten lepakot on huomioitu? Onko uusi lepakkotutkimus ilmestynyt?

4. Voimajohtolinja, minne ja miten leveä?

5. Yleisöinfotilaisuutta suunnitellaan, milloin? Hyvä olisi pitää hyvissä ajoin, niin kauan kuin asioihin voi vielä puuttua. Tilaisuuksia voi myös olla monta.

6. ”Huoltoteiden ja muuntamojen pohjan lisäksi alueelle ei ole tarpeen toteuttaa laajempia massanvaihtoja, vaan paneelien alapuolella maan pinta säilyy niittymäisenä.” KS s. 21

Aiotaanko alueelta poistaa kannot hakkuun jälkeen?

7. Onko aurinkopaneelien sijaan vaihtoehtoisena toimenpiteenä edes harkittu Stormossenin ennallistamista laskupuroineen ja tästä saatavia pidätys-. luonto- ja virkistysarvoja?

Kirjoitusvirhe s. 18, kaavaselostus:

”Eteläpuolelle osoitetaan pohjavesialue (pv) pohjavesialueen rajauksen mukaisesti.”
Pohjavesialue lienee pohjoisella puolella kaavakartan mukaan, ja selostuksen s. 10 mukaan?

Kirjallisuus:

VS Vihreän siirtymän energiaratkaisujen luontovaikutukset Tekijät: Amanda Pasanen, Mari Pantsar, Kalle Meller, Sara Yrjönmäki, Jutta Pihlamo, Ulriika Kaarna 30.1.2025

OP Suomen tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset Amanda Pasanen, Emma Kari, Christine Laine, Kalle Meller 5.2.2025

LUKE uutinen 15.1.2025

HT Stormossenin aurinkovoimala Hiilitaseselvitys 31.8.2023

KS Kaavaselostus

PP EcoMoss Oy Biolan Group Hankoniemi 2 projektiaineistoa ja kasvittamisen ylätason ratkaisu 28.5.2024

Stina Bucht, varapuheenjohtaja

Eija Oranen-Hilko, sihteeri