Uimalampi, joen itäisimmän haaran levennys, uimakoulun
pitopaikka 1960-luvulle asti
Nyt se on täyttynyt joen tuomasta hiekasta ja hienommasta maa-aineksesta. Kasvillisuus on kortteikkoa, kurjenmiekkaa ja heinää. Rannoilla hiekkasaarilla vieraslajeista jättipalsami, rohtoraunioyritti ja karhunkierto (ent.isokierto) yrittävät pärjätä muun runsaan kasvillisuuden joukossa. Erikoislaatuisin kasvi lienee karhunkierrolla loisiva lehtivihreätön humalavieras. Sitä löytyy parista paikasta muualtakin kosken rannoilta mutta ensisijaisesti nokkosen varrella kasvavana.
Lammen etelärantaan on kasvanut iso pajupensas. Rantaniittyä niitetään vuosittain, tavoitteena on rajata rohtoraunioyrtin leviävää aluetta.
Nautelankosken rantojen alkuperäislajit voivat hyvin
Ihmisen mukana tulleet tai tuodut lajit voivat hyvin kasvupaikkojen säilymisestä tai muuttumisesta riippuen.
Muinaislajeista sikoangervo kärsii heinittymisestä ja umpeenkasvusta ja on säilynyt Jyrälammen viereisellä vuosittain niitetyllä alueella.
Ruotsinvallan ajalta peräisin oleva maarian verijuuri kasvaa kituuttaen vanhalla paikallaan. Saman ajanjakson kalmojuuri voi hyvin, lähinnä joen savirannoilla.
Kulttuurin seuralainen keltamo kasvaa edelleen myllyn lähistöllä. Takiainen leviää pitkin pellon/polunreunoja hyvin, liiankin hyvin. Rakennusten vierustojen nokkonen vähenee ravinteisuuden vähetessä.
Tämän päivän vieraslajilista näyttää Nautelankosken rantojen osalta seuraavalta:
–jättipalsami: kohtuullisen runsas Uimalammen pohjoisrannalla, kosken keskialueen saarissa siellä täällä. Kapulalammen etelä- ja kaakkoispuolella aiemmin runsaita kasvustoja
–jättiputkea ei kosken rantamaisemissa, lähimmät hoidetut kohteet asemanseudulla Poikkojan varrella
–valkorohtoraunioyrtti, auralaisten puutarhoista peräisin oleva laji, runsastuu vuosi vuodelta?
–valkokarhunköynnös (ent. isokierto), aluksi Lempojan suulla, nyt polunvarressa Uimalammen suuntaan ja Uimalammessa.
terttuselja, runsaimmin entisen sähkölinjan alla ja pellonreunassa lintutornille menevän polun varressa, leviää yleensäkin polun suunnassa
Vuonna 2019 torjuttu lähinnä jättipalsamia elo-syyskuussa, ohessa kokeilumielessä rohtoraunioyrttiä ja valkokarhunköynnöstä. Kasvit on koottu ja poljettu kompostoituviin kasoihin.
(kesken, vaihe 25.9.2019, jatkuu…)
