Mielipide Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisäämisestä Helsingin energiantuotannossa -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) kiittää mahdollisuudesta lausua ko. YVA:sta. YVA-selostus on hyvin tehty. Siinä on tarkasteltu mahdollisen uuden Vuosaaren monipoltto-ainevoimalaitoksen (VE1) aiheuttamia luonto- ja muita vaikutuksia monipuolisesti. YVA-prosessissa on myös osallistutettu asukkaita ja muita sidosryhmiä esimerkillisesti.
Helsyn mielestä monipolttoainevoimalaitosta ei tulisi rakentaa Vuosaareen johtuen sen luonto-vaikutuksista. Vaihtoehdolla VE1.2 (100% bio) olisi eniten kielteisiä vaikutuksia sekä luontoon että ihmisiin (taulukko 33-1). Monipolttoainevoimalaitos, jossa uusiutuvan poltto-aineen (ainakin alkuvaiheessa lähinnä hakkeen) osuus voisi olla 100% tai vähintäänkin 60% ja loput 40% voisi olla kivihiiltä, ei myöskään vähennä hiilidioksidipäästöjä verrattuna VE2-vaihtoehtoon (Hanasaari ja Salmisaari 60% kivihiili ja 40% biopolttoaine). Lisäksi on huomioitava, että VE1:ssa Salmisaari polttaisi joka tapauksessa 95% kivihiiltä, joten Helsingistä ei tulisi kivihiilivapaata VE1-vaihtoehdonkaan toteutuessa. Helsyn mielestä YVA:ssa painotetaankin lopussa asuntorakentamiseen liittyviä vähäisiä “positiivisia” vaikutuksia liikaakin, todennäköisesti poliittisista syistä.
Tärkeimmät syyt kielteiseen kantaamme ovat seuraavat:
Kaikissa luontoa ja ympäristöä koskevissa vertailuissa VE1 häviää eli sen ympäristö-vaikutukset ovat suuret, kohtalaiset tai pienet, riippuen siitä mitä tarkastellaan. Ainoa positiivinen ympäristövaikutus VE1-vaihtoehdosta tulisi Hanasaaren voimalaitoksen lakkauttamisesta, eikä sitäkään ole arvioitu merkittäväksi. VE1:n potentiaaliset vähäiset positiiviset vaikutukset tulisivat talous- ja kaavoituspuolelta, jos asuntojen kysyntä ja taloudellinen tilanne loisivat niille edellytykset.
YVA:sta saa sen käsityksen, että suurin osa VE1:n biopolttoaineesta olisi metsähaketta (80-90
% bio-osuudesta, loput pellettiä), josta huomattava osa tuotaisiin proomuilla satamaan. Etelä-Suomen metsiin kohdistuviin mahdollisiin ekologisiin haittavaikutuksiin ei kuitenkaan otettu VE1-vaihtoehdossa kantaa. Siinä ei myöskään arvioitu hiilinielun muutoksia, joten hiilidioksidin kannalta VE1-vaihtoehdon hiilidioksidipäästöt ja –säästöt saattavat olla arvioitu liian optimistisesti verrattuna VE2:een.
Vuosaaren satamaan joudutaan rakentamaan biopolttoaineiden (ilmeisesti pääosin metsä-hakkeen) vastaanottamista varten uusi pitkä ja massiivinen laituri. Laituri kaventaisi entisestään Granösundetia ja satamassa jouduttaisiin taas ruoppaamaan. Ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen voisi puolestaan johtaa monenlaisiin ympäristöhaittoihin. Satamassa on edelleen samoja myrkkyjä kuin ennenkin, vaikka niistä osa on jo sataman rakentamisvaiheessa ”ruopattu pois”. Vesialueiden kasvi- ja kalakannat eivät ole vielä toipuneet edellisistä satamaruoppauksista, jos koskaan sitä edes tulevat tekemään.
Hiilivaraston sijoittamiseen liittyy merkittäviä luontoon kohdistuvia haittavaikutuksia kuten arvokkaiden luontotyyppien menettämistä ja metsäalueen pirstoutumista. Lähettyvillä on myös arvokkaita lintupaikkoja direktiivilintulajeineen. Lisäksi häiritsevä melu, sekä rakennus-vaiheessa että myöhemmin, on arvioitu haitalliseksi.
VE1-vaihtoehdon monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseen liittyy lisäksi uuden 12 km pituisen energiansiirtotunnelin rakentaminen Vuosaaresta Hanasaareen. Tämä tunneli kulkisi syvällä maan alla ja on verrattavissa pieneen metrotunneliin. Matkan varrelle rakennettaisiin lukuisia kuiluja maan päälle. Tunneli kulkee pohjavesialueiden läpi, josta saattaa muodostua negatiivisia ympäristövaikutuksia. Voimalalle olisi myös tehtävä uusi 400 kilovoltin voimajohto Vuosaaresta Länsisalmeen. Ilmeisesti Svartabackenin itäpuolella kulkeva voima-linja pirstoisi maisemaa.
VE1.2-vaihtoehto vaatisi valtavan puubiomassamäärän, jonka hankkiminen vaikuttaisi merkittävästä Etelä-Suomen metsiin. Helsyn mielestä kannattaisi antaa Etelä-Suomen (ja/tai Venäjän Karjalan) metsien kasvaa ja toimia hiilinieluina sekä tuottaa muita tärkeitä ekosysteemipalveluja sen sijaan että niiden puustoa poltetaan hakkeena energian tuottamiseksi. Laajamittainen hakkeen poltto Helsingissä lisäisi mitä todennäköisemmin painetta polttaa turvetta muualla Suomessa, millä olisi ilmastolle, soille ja järville tuhoisat vaikutukset. Helsy korostaa energian säästämistä ja energiatehokkuuden parantamista ensisijaisina hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoina.
Helsingissä 8.5.2014
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,
Antti Halkka Johanna Kare-Haavisto
Varapuheenjohtaja Järjestösihteeri