Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Itäisen saariston ase­ma­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

16.1.2015 Itäinen saaristo on keskeinen osa Saaristo-Helsingin edustavinta luontoa. Siksi on erityisen tärkeää, että kaavoituksessa huomioidaan painotetusti alueen virkistysaluemerkityksen ohella huomattavat luonto- ja maisema-arvot.

Asia: Mielipide Itäisen saariston asemakaavaehdotuksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiittää mielipiteen antamiselle annetusta neljän päivän lisäajasta ja toteaa mielipiteenään lyhyesti seuraavaa.

Kaava-alueesta

Itäinen saaristo on keskeinen osa Saaristo-Helsingin edustavinta luontoa. Siksi on erityisen tärkeää, että kaavoituksessa huomioidaan painotetusti alueen virkistysaluemerkityksen ohella huomattavat luonto- ja maisema-arvot. Nähdäksemme näin ei ole riittävässä määrin tapahtunut.

Kaavan mitoituksesta

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueen olemassa oleva rakennuskanta on suurusluokaltaan noin 27 000 kerrosneliömetriä. Kaavassa osoitetaan uutta rakentamista peräti 46 400 kerrosneliömetriä.

On vaikea uskoa, etteikö näin mittava lisärakentaminen vaikuttaisi olennaisesti heikentävästi saarten merkittäviin luonto-, virkistys- ja maisema-arvoihin. Esitämmekin rakentamisen merkittävää keventämistä etenkin laajempien metsäalueiden osalta sekä arvokkaiden lintualueiden lähialueilta.

Alueen luontoarvoista

Itäisen saariston alueella on huomattavia luontoarvoja sekä vesi-, että maa-alueilla. Vesialueiden luontoarvojen huomiointi on kaavatyön yhteydessä kehittynyt hyvään suuntaan. Tärkein muutos on maakunnallisesti arvokkaan lintualueen osoittaminen luo-kohteena (tosin ilman kaavamääräystä).

Maa-alueiden osalta luontoarvojen turvaaminen on sen sijaan jäänyt heikoksi. On myös ilmeistä, että maa-alueiden osalta luontoarvojen selvitykset ovat kovin puutteellisia. Selkeimmät puutteet liittyvät saarten metsäisten luontoarvojen selvittämiseen.

Kaavaa ei olekaan syytä viedä eteenpäin ennen kuin saarissa on toteutettu metsäisten luontoarvojen inventoinnit. Näin varmistetaan se, että lisärakentamista ei ohjata esimerkiksi METSO I ja II luokan kangas-, kallio- ja lehtometsiin. Asiallisten selvitysten jälkeen on myös mahdollista osoittaa alueen arvokkaimmat metsäkohteet luo- tai SL-merkinnöillä.

Esitetyn lisärakentamisen suuntaamisesta

Villingin alueelle tehdyn maastokäynnin (Olli Manninen) perusteella ainakin kahdelle merkittäviä luontoarvoja sisältävälle alueelle ohjataan kaavassa rakentamista, Myös Itä-Villingin alueella vaikuttaisi olevan laajempia ongelma-alueita. Riittävää tietoa kava-alueen saarten metsäarvoista ole millään taholla – myöskään Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksellä – joten kaavaa varten tarvittaisiin ehdottomasti lisäselvityksiä.

Liitteenä olevassa kartassa on yksilöity konkreettisina esimerkkeinä kaksi merkittäviä vanhan metsän arvoja sisältävää aluetta (Kylänlahden länsipuolinen kallioalue, Villinginlahden lounaispuolinen metsäalue), joihin on esitetty rakentamista. Näiden osalta tietopohja perustuu Helsingin arvometsät-esityksen kartoitusten yhteydessä tehtyyn maastokäyntiin.

Myös Ison Villasaaren, Hernesaaren pohjoisosan sekä pikku Niinisaaren rakentamattomat osat vaikuttaisivat ilmakuvien perusteella ilmeisiltä arvometsiltä.

Kaavamerkintöjen ja – määräyksien kehitystarpeet

Asemakaavaehdotuksen eräs heikkous ovat sen epämääräiset tai osin kokonaan puuttuvat kaavamääräykset.

Kaava-alueelle osoitetun MY-1-alueen (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä luontoarvoja) kaavamääräys edellyttää, että alue säilytetään luonnonmukaisena ja rakentamattomana. Tämä estää muun muassa alueen käyttämisen metsätalouden harjoittamiseen, mikä on kuitenkin käytetyn kaavamerkinnän pääkäyttömuoto. Tästä syystä alue olisi syytä merkitä mieluummin SL-alueeksi.

Luo-merkintöjä on käytetty maa-alueilla hyvin säästäväisesti (vain kaksi aluetta). Merkinnältä puuttuu kuitenkin kaavamääräys, pelkkä merkinnän selite ei toimi kaavamääräyksenä. Luo-merkinnän käyttöä on syytä laajentaa ja kunkin luo-kohteeksi esitetyn alueen arvot tulee yksilöidä kaavaselostuksessa. Lisäksi kaavamerkinnälle tulee räätälöidä asiallinen kaavamääräys, jossa määritellään sallitut ja kielletyt toimet.

Virkistysalueiksi kaavoitetuilla saarilla on asemakaavassa pitäydytty lähinnä telttailun säätelyyn. Muuta rakentamista VR ja VR-1-alueilla säädellään turhan maltillisesti. Kokonaan säätelyn ulkopuolelle jää saarten monesti hyvinkin arvokkaiden metsien käsittely. Ratkaisua ei voi hyväksyä.

Kaava-alueen ranta-alueiden luonnonmukaisuuden säilymistä yritetään turvata yleisellä suunnittelumääräyksellä, jonka mukaan ”rantavyöhyke ja vesialue on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena”.

Emme pidä suunnitteluohjeen ohjaavuutta lainkaan riittävänä tilanteessa, jossa jopa VR-alueille voidaan rakentaa ”alueen käyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennelmia ja laitteita sekä niihin liittyviä lv-alueita palvelevia venevajoja”. Käytännössä mahdotonta on estää ranta-alueiden luonnontilaisuuden heikentäminen varsinaisilla rakentamisalueilla.

Kaavaluonnos huomioi kohtalaisen hyvin kaava-alueen merkittävimmät lintuluodot. Linnustoltaan erityisen arvokas Pitkärivi tulisi kuitenkin osoittaa VR-alueen sijasta SL-1-alueena. Merenranta- ja saaristokasvien suojelutaso on kaavassa sen sijaan vielä heikko. Asian korjaamiseksi kaikki kasvillisuudeltaan edustavat saaret (luontotietojärjestelmän luokan I ja II kohteet) tulisi osoittaa niiden arvojen säilyttämisen kannalta riittävillä merkinnöillä. Tapauskohtaisesti riittäviä merkintöjä voivat olla VR/s, sl tai luo.

Yhteenveto

Itäisen saariston asemakaavaa ei tässä muodossa kannata viedä lopulliseen päätöksentekoon kaupungin sisällä. Parempi lopputulos saadaan, jos kaavatyötä jatketaan tekemällä puuttuvat selvitykset sekä kehittämällä kaavamääräyksiä edellä kuvatuilla tavoilla.

Helsingissä 16.1.2015

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Jarmo Nieminen               Marja Rintala

Puheenjohtaja                 järjestösihteeri

 LIITE: Villinki kaavaehdotuksen kommentit