Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Meri-Rastilan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta

Olemme tutustuneet Meri-Rastilan asemakaavaluonnokseen. Luonnos sisältää monia toimivia ratkaisuja, mutta kaavaa on vielä korjattava, jotta sen sisältämät ekologisia yhteyksiä heikentävät ja jopa katkovat ratkaisut saadaan poistettua.

Aluksi

Olemme tutustuneet Meri-Rastilan asemakaavaluonnokseen. Luonnos sisältää monia toimivia ratkaisuja, mutta kaavaa on vielä korjattava, jotta sen sisältämät ekologisia yhteyksiä heikentävät ja jopa katkovat ratkaisut saadaan poistettua.

Pidämme erityisen onnistuneena kaavan tarkastelualueen riittävää kokoa, joka mahdollistaa myös erilaisten vaihtoehtojen mietinnän. Suuntausta kannattaa jatkaa Helsingin tulevassa asemakaavoituksessa.

Pidämme hyvänä ratkaisuna Meri-Rastilan tien siirtoa alkupäässä niin, että kadun varteen on saatu lisätilaa asunnoille. Samoin ostoskeskuksen uudistaminen ja tiivis rakentaminen Meri-Rastilan torin ympäristössä ovat esimerkkejä hyvästä suunnittelusta. Matalimpia (neljästä viiteen kerrosta) tälle alueelle esitetyistä rakennuksista on mahdollista korottaa muutamalla kerroksella.

Viheryhteyksien turvaamisesta

Sen sijaan olemme huolissamme kaavan vaikutuksista Meri-Rastilan metsästä Kallahdenniemelle ulottuvalle maakuntakaavassa osoitetulle viheryhteydelle. Uudenmaan maakuntakaavan viheryhteystarvemerkintä on kuvattu näin:

Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet.


Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön.

Luonnoksessa on osoitettu rakentamista yhteyden ainoaan pullistumaan Rysäpuistossa ja lisäksi luonnos on tukkimassa yhteyttä Ole Kandelinin puiston ja Ison Kallahden puiston välisessä pullonkaulassa. Harbonkadun länsipuolelle Ole Kandelinin puistoon esitetty rakentaminen tuhoaisi myös METSO-arvoja sisältäviä metsiä, itäpuolinen rakentaminen sulkisi lähinnä viheryhteyttä. Sulkevaa vaikutusta on mahdollista välttää vähentämällä rakennusten lukumäärää, mutta lisäämällä kerroksia. Esimerkiksi Harbonkadun tuntumaan saadaan tavoiteltu määrä asukkaita, jos kuusi viisikerroksista kerrostaloa korvataan kolmella kymmenkerroksisella. Ole Kandelinin puiston kallion säilyttämiseksi ratkaisua voi etsiä lisäämällä reippaasti rakennusoikeutta Harbonkadun ja Meri-Rastilan tien kulmassa sijaitsevalle kaupungin vuokratalolle. Tiivistäminen voidaan toteuttaa purkavalla täydennysrakentamisella.

Ekologisen yhteyden turvaamiseksi Harbonkadun toiselle puolelle sijoitettu pientalorakentaminen tulee sijoittaa toisin kuin nyt nähtävillä olevassa luonnoksessa, jotta voimassa olevassa maakuntakaavassa viheryhteystarpeena esitetty jatkumo Ole Kandelinin puistosta Ison Kallahden puistoon säilyy. Ekologista yhteyttä ei myöskään tule katkaista rakennetulla aukiolla. Yhteyden säilyminen tällä on tärkeää, koska uudessa yleiskaavassa (ei lainvoimainen) Lohiniemenrantaan osoitettu yhteys on voimakkaan rakentamisen vuoksi heikentynyt jo toimimattomaksi.

Ehdotamme, että kaupunkisuunnitteluvirasto etsii yhdessä ympäristökeskuksen kanssa sellaisen ratkaisun, joka säilyttää ekologisten yhteyksien toimivuuden ja samalla mahdollistaa luonnoksen esittämän määrän rakentamista kaava-alueelle.

Pohjavedenpuistosta

Erityisen ongelmallisena pidämme Pohjavedenpuiston tuntumaan sijoitettua rakentamista. Kyse on biotoopeiltaan ja ja puustoltaan monipuolisesta noin 7,7 hehtaarin laajuisesta yhtenäisestä luontoalueesta, jonka ydinosan lahopuustoista kalliota ja sen kangasmetsärinteitä kiertää kattava ulkoilureitti/polkuverkosto. Rakentamisen ulkopuolelle jäisi lähinnä kallioalueen etelä- ja keskiosa sekä kallion länsireunan kangasmetsää. METSO-selvitystä ei ole tehty, mutta luontojärjestöjen käynnillä iso kalliomuodostelma sekä sen luoteisreunan kangasmetsä todettiin runsaslahopuustoisiksi.

Pohjavedenpuistossa tuleekin tehdä METSO-kartoitukset. Lisäksi on huomattava, että uuden yleiskaavan Kaupunkiluonto-liitekartalla Pohjavedenpuistoon on merkitty kehitettävä metsäverkostoyhteys, joka tarkoittaa pikemminkin alueen metsäisyyden tukemista. Pohjavedenpuiston luoteispuolella voi kuitenkin olla mahdollisuuksia rakentamisen tiivistämiseen.

Kaavamateriaaleista ilmenee, että luonnos on jaettu kahteen osaan, joista ehdotusvaiheeseen on ensimmäisenä tarkoitus edetä ostoskeskuksen ympäristöä ja Pohjavedenpuistoa koskevan suunnittelun. Helsy ehdottaa, että Pohjavedenpuisto poistetaan ensimmäisestä vaiheesta, jolloin ensimmäisenä tarkastellaan niitä metroaseman ja ostoskeskuksen tuntumassa sijaitsevia alueita, joihin ei liity luontoristiriitoja ja joille olisi mahdollista sijoittaa hyvinkin tiivistä ja korkeaa rakentamista.

Aiempi kannanottomme

Viittaamme vielä 5.5.2015 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jättämäämme lausuntoon, jossa totesimme mm. näin: ”Luontojärjestöt ovat arvometsäesityksessään ehdottaneet, että Ison Kallahden puiston ja Pohjavedenpuiston kallion säilyminen turvattaisiin LUO-merkinnällä. Tämä on syytä toteuttaa nyt esillä olevassa hankkeessa.

Luontotietojärjestelmässä tärkeä lepakkoalue sijoittuu osaan Ison Kallahden puistoa ja Ullaksenpuistoa. Pohjavedenpuistossa on useita arvokkaita geologisia kohteita. Lisäksi sekä Ison Kallahden puisto että Ullaksenpuisto sijaitsevat aivan Kallahdenniemen Natura-alueen vieressä toimien sille suojavyöhykkeenä. Ison Kallahden puistossa sijaitsevalla Sjökullan niityllä on lähde, joka tulee huomioida suunnittelussa. Edellä mainittujen lisäksi tulee suhtautua säilyttävästi Haruspuistoon, jonka kautta kulkee yhteys sekä Ison Kallahden puistoon että Pohjavedenpuistoon.

Meri-Rastilan alueen puistot ovat säilyneet metsäisinä ja Helsy painottaa, että niihin ei tule suunnitella toimia, jotka muuttaisivat niitä puistomaisemmiksi.”

Lopuksi

Asukkaat tarjosivat aikoinaan Meri-Rastilan täydennysrakentamista vaihtoehdoksi länsirannan metsän osayleiskaavalle. Virasto tyrmäsi sen kannattamattomana alueen matalaan hintatasoon vedoten. Nyt kun tuolloin esitettyä 1800 asukasta selvästi mittavampi täydennysrakentaminen 4200 asukkaalle on huomattu toteuttamiskelpoiseksi, on virastossa syytä muuttaa mieltä ja ilmoittaa, että rakentamisen jatkosuunnittelusta osayleiskaava-alueelle luovutaan. Tämä on perusteltua kaupungin luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteidenkin näkökulmasta. Lisäksi alueen täydennysrakentamisen myötä kasvavalle väestölle on turvattava riittävät virkistysalueet.

Helsingissä 16.12.2016