Lausunto Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelman ensimmäisestä luonnosvaiheesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnosvaiheen aineistoihin ja lausuu niistä seuraavaa. Lausunnossa on hyödynnetty myös Vuosaaressa 15.3.2017 pidetyssä aluefoorumissa sekä Helsingin luonnonhoidon työryhmässä 22.3.2017 käytyjä keskusteluja.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnosvaiheen aineistoihin ja lausuu niistä seuraavaa. Lausunnossa on hyödynnetty myös Vuosaaressa 15.3.2017 pidetyssä aluefoorumissa sekä Helsingin luonnonhoidon työryhmässä 22.3.2017 käytyjä keskusteluja.
Yleistä
On hyvä, että alueelle laaditaan uusi hoito- ja kehittämissuunnitelma. Alueen huomattavien, koko ajan kehittyvien luonto- ja virkistysarvojen takia suunnittelutyö tulee tehdä huolella eikä sitä kannata myöskään pilata kiireellä.
Alustavassa ensimmäisessä luonnoksessa on paljon toimivaa, mutta tietyt teemat vaativat vielä lisätyötä. Myös tiettyjä kehittämislinjauksia on syytä tarkistaa.
Alla on yksilöity suunnitelmaluonnokseen liittyvät merkittävimmät kehitystarpeet.
Alueen luontotietopohjasta
On häiritsevää, että Uutelan alueen keskeisin luontoarvo eli laadukkaat metsät eivät nouse kunnolla esille pohja-aineistoissa. Niihin liittyviä luontotietojärjestelmän arvoja (mm. pinta-alallisesti huomattava keskittymä METSO-elinympäristöjä, huomattavia kääpäarvoja sisältäviä alueita) ei tuoda esille osallisille sekä myöhemmin Helsingin luonnonhoidon työryhmälle esitetyssä pohjaesityksessä. Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsäelinympäristöjen, kosteikkojen ja ranta-alueiden kokonaismäärä alueella on niin suuri, että kokonaisarvoa voi pitää valtakunnallisena. Tämä näkyy mm. selkeästi vertailtaessa alueen kääpälajistoa Pääkaupunkiseudun Viherkehän kääpäselvittyihin, usein itsessään valtakunnallisesti arvokkaisiin suojelualueisiin (liite).
Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että pohja-aineistoissa on haluttu nostaa erityisesti esille avoimien alueiden merkitystä, millä pohjustetaan näiden kaavailtua lisäämistä. Tilanteessa, jossa Uutelan metsäalueiden arvot ovat valtakunnallisia ja avoimien alueiden paikallisia, painotus on väärä ja sitä tulee jatkossa korjata.
Uutelan luontotietopohja on sinällään kohtalaisen hyvällä tasolla, vaikka parannettavaa toki löytyy varsinkin lajitiedon osalta. Poikkeuksen muodostaa kaupungille äskettäin hankittu Nuottasaaren-Halkullanniemen alue, jonka alueella ei ole tehty mm. METSO-selvityksiä eikä kääpäselvityksiä. Koska alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, on luontotietopohjaa syytä pikaisesti parantaa niin kaavan kuin hoito- ja kehittämissuunnitelmankin takia.
Metsien ja avoimien alueiden suhde
Uutelan alueelta löytyy useita luontokohteita, jotka täyttävät Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä kehittämät vähintään maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit. Tällaisia ovat mm. etelälounaisosan ls-ohjelmaan sisältyvä metsäalue, Rudträsketin kosteikko lähimetsineen sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualue.
Alueen merkittävimmät maakunnalliset ja osin valtakunnalliset luontoarvot liittyvät metsiin, kosteikoihin ja rantoihin. Avoimien alueiden merkitys on selvästi vähäisempi eli korkeintaan paikallista tasoa. Tässä tilanteessa on täysin vastuutonta esittää metsittyneiden alueiden palauttamista avoimiksi ja puoliavoimiksi. Se, että eräät sittemmin luontaisesti metsittyneet alueet ovat olleet 1950-luvulla avoimia, ei ole riittävä syy korvata monipuolisia kulttuurilehtoja jollakin puoliavoimella, runsaasti hoitokustannuksia aiheuttavalla avoimella tai puoliavoimella tilalla. Ongelma konkretisoituu parhaiten osa-alueen 6 luoteisosan maatalousmaalle luontaisesti kehittyneessä monipuolisessa lehdossa, joka esitetään muutettavaksi avoimeksi tai puoliavoimeksi alueeksi. Alue on nykyisellään myös hyvä eläimistön suojapaikka ja selvä kehittyvä arvolehto. Esitämme kaavaillusta lehdonhävittämisestä luopumista. Jossakin määrin tarpeettomilta vaikuttavat myös esitetty Skatan tilan luoteispuolisen metsänreunan sekä viljelypalstojen pohjoispuolisen lehtometsikön avaaminen. Esitetyt hoitotoimenpiteet voivat nykyisillä toteutuskäytännöillä myös pahentaa alueen vieraslajiongelmaa, muun muassa jättipalsami hyötynee esitetyistä hoitotoimista.
Skatan tilan ympärillä saattaa olla rajallinen määrä metsien reunoja, joissa metsienhoidolla kannatta tähdätä puoliavoimiin ja valoisiin metsänreunoihin, mutta tällöinkään kyseessä ei ole avoimeksi alueeksi muuttaminen.
Kaikkinensa Uutelan alueella säilyy vähintään riittävä määrä avoimia ja puoliavoimia maisematiloja, mikäli nykyiset tilanteet säilytetään. Lisää avointa maisematilaa löytyy suunnittelualueen pohjoispuoliselta golf-kentän alueelta ja myös meri tarjoaa omaa avointa maisemaansa.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys suhtautuu sinänsä myönteisesti siihen, että Uutelan nykyiset avoimet alueet pidetään pääosin avoimina jatkossakin. Toivomme kuitenkin niiden hoidon ohjaamista voimakkaammin siihen suuntaan, että niistä saadaan aikanaan hyötyä myös taantuville perinnebiotooppien lajeille. Edustavista perhosniityistä olisi iloa myös alueen virkistyskäyttäjille. Skatan tilan alueella merkittävimmät monimuotoisuushyödyt saataneen, mikäli nykyiset niityt ja hakamaat saadaan tulevaisuudessa takaisin laidunnuksen piiriin.
Viljelypalstojen laajentamisesta
Emme pidä järkevänä sitä, että alueen viljelypalstoja laajennettaisiin nykyisille metsäisille alueille. Mikäli palstojen määrää alueella halutaan lisätä, on ne syytä hakea Skatan tilan nykyisiltä avoimilta alueilta ja sellaisista sijaintipaikoista, joista ei muutaman vuoden päästä seuraa vaatimuksia varjostavien puiden poistamisesta. Haitallisten vieraslajien käyttö tulee estää vuokraajien kanssa tehtävillä sopimuksilla.
Kaavaillusta hoitoluokituksesta
Esittelyaineistosta hahmottuvat myös alueelle kaavaillut, arvometsien (C5) hoitoluokkaan esitettävät metsikkökuviot. Näiden määrä on millä tahansa kriteerillä arvioituna kovin vähäinen. Se, että Uutelan alueella on merkittävä määrä suojelualuetta sekä luonnonsuojeluohjelmaan sisältyviä alueita, ei riitä perusteeksi sille, että näiden välisistä alueista vain muutama pieni kuvio esitetään arvometsiksi.
Esitämme arvometsien olennaista lisäämistä siten, että ainakin pääosa selvistä luokkien I ja II METSO-kriteerit täyttävistä kallio-, kangas- ja lehtometsistä nostetaan arvometsiksi. Selvä laajemman arvometsäkokonaisuuden paikka on suunnittelualueen länsiosassa, Uutelantien pohjoispuolisella vanha- ja lahopuustoisella kallioalueella.
Tulemme suunnittelun myöhemmässä vaiheessa yksilöimään kuviotasolle joukon arvometsiksi esitettäviä kuvioita.
Alueen tulevasta metsänhoidosta
Hoito- ja kehittämissuunnitelma ei tällä hetkellä sisällä kuviotasoista tietoa siitä, millaista metsänhoitoa alueelle suunnitellaan. Edellytämme, että suunnittelun jatkovaiheessa osallisille tarjotaan mahdollisuus kommentoida kuviotasoisia metsänhoitosuunnitelmia ennen niistä päättämistä. Tässä vaiheessa suunnitteluprosessia on syytä todeta, että Uutelan metsissä on tällä hetkellä hyvin vähän selkeitä metsänhoitotarpeita, jotka kohdistuisivat muualle kuin ulkoilureittien, tonttien ja teiden välittömään läheisyyteen. Näissäkin kyseessä on yleensä pienpuuston hoitotarve sekä tarve kaataa huonokuntoisuutensa takia kaatumavaarallisia yksittäisiä puita maalahopuuksi.
Nuottasaaren ja Halkullanniemen suunnittelusta
Nuottasaaren ja Halkullanniemen alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, että alueen tulevaan maankäyttöön liittyy voimakkaita näkemyseroja niin rakentamisen kuin virkistyskäytön kehittämisen asteen osalta. On huonosti harkittua ennakoida Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelmassa sellaisia keskustelua ja harkintaa vaativia maankäyttöratkaisuja, jotka tulee päättää vasta kaavaprosessissa.
Voimassaolevan asemakaavan tievarauksesta
Hoito- ja kehittämissuunnitelmalla ei (ikävä kyllä) pystytä poistattamaan Rudträskin kosteikon itäpuolelle asemakaavoitettua tievarausta, joka on osoittautunut selväksi suunnitteluvirheeksi. Kyseisien tien aiheuttamat luonto- ja virkistyshaitat olisivat huomattavat.
Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma on syytä rakentaa tavalla, joka vähentää perusteita toteuttaa kyseinen, monia haittoja aiheuttava tie. Tämä koskee myös ns. vanhan koira-aitauksen tulevaa käyttöä. Ei anna kovin hyvää kuvaa suunnittelujärjestelmästä siirrättää ensin koira-aitaus uuteen (luontoarvojen kannalta ongelmalliseen) paikkaan mm. silloisen koirapuiston aiheuttaman liikennehaitan takia ja melkein välittömästi osoittaa vanhaan puistoon agilitytoimintaa, johon liittyvä liikkuminen tapahtunee vieläkin vahvemmin yksityisautoilla.
Uudet reittisuunnitelmat
Uutelan virkistyskäyttö tulee vääjäämättä kasvamaan. Tästä syystä emme suhtaudu kielteisesti suunnittelualueen pohjoisosaan esitettyihin uusiin reitteihin, mikäli ne noudattavat nykyisiä polkuja ja toteutetaan muutaman metrin levyisinä.
Grillikatokset
On jatkossakin perusteltua ylläpitää alueella grillikatoksia. Kaupungin on syytä huolehtia alustoista ja paikkojen siisteydestä, mutta ei liene järkevää tarjota käyttäjille polttopuuta. Ranta-aluereitin varsi ja grillikatos ovat myös luonteva paikka informoida liikkujia siitä, että elävien puiden ja lahopuiden polttaminen on kiellettyä ja heikentää alueen luonto- ja maisema-arvoja.
Vieraslajien torjunta
Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa tulisi määritellä myös vieraslajien torjuntaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Vastaavalla tavalla kehittämistoimenpiteistyä päätettäessä tulee arvioida se, aiheuttaako kyseinen toimenpide todennäköisesti vieraslajiongelman pahenemista. Tästä näkökulmasta ongelmallisia ovat mm. metsittyneiden alueiden raivaaminen avoimemmiksi, muut rajut metsänkäsittelytoimenpiteet reheväpohjaisissa metsissä sekä viljelypalastojen mahdollinen laajentaminen.
Aluekortista
Käyttöön otettu aluekortti on ajatuksena hyvä. Osa-aluekohtaisia kuvauksia on kuitenkin tarpeen ja järkevää täydentää alaotsikolla keskeiset luontoarvot.
Luontoarvojen yleiskuvausta on syytä täydentää METSO-selvityksen kääpäselvityksen keskeisillä johtopäätöksillä. Tärkein havainto on se, että Uutelan alueella on säilynyt pinta-alallisesti merkittävä keskittymä luonnontilaisen kaltaisia ja lahopuustoisia kangas-, kallio-, korpi- ja lehtometsiä. Nykyluonnoksessa on haluttu lähinnä nostaa esille sitä, että rakennusviraston luonnonhoitosuunnitelman inventoinneissa on tunnistettu arvokkaita metsäkohteita ja metsätaloustoimien ulkopuolella olevia luonnontilaisia metsiä.
Uutelan alueelta yhden vuoden selvityksissä havaittujen kääpälajien kokonaismäärä on 83 (ei lähes 70).
Osa-aluekohtaiset huomiot
Alue 1: Ei huomautettavaa.
Alue 2: Luontoarvoihin kuuluu mm. merkittävä keskittymä luonnontilaisen kaltaisia ja osin lahopuustoisia kallio- ja kangasmetsiä sekä muutama arvokas lehtokuvio. Ulkoilureittien ja tien varren luonnonhoidossa on syytä huolehtia siitä, että ainakin pääosa kaadettavista puista jätetään maastoon maalahopuuksi.
Osa-alue 4: Metsäiset luontoarvot olisi hyvä yksilöidä laajemmin eli alueella on myös huomattavia lahopuuhun liittyviä arvoja. Mm. arvoluokan I kääpäalue indikoi näitä arvoja. Arvot on syytä huomioida mm. huolehtimalla siitä, että ulkoilureittien varsien tuleva hoito tehdään tavalla, jossa pääosa kaadettavista puista (ja ls-ohjelmarajauksella kaikki) jää maastoon maalahopuuna.
Osa-alue 5: Kalliomäen luonnonarvot olisi hyvä mainita (METSO II-kalliometsä).
Alue 6: On syytä poistaa ainakin osa-alueen luoteisosan metsittyneiden alueiden, Skatan tilan luoteispuolisen metsänreunan sekä viljelypalstojen pohjoispuolisen lehtometsikön rasteri (”Avattava umpeenkasvanut alue).
Alue 7: Uutelan edustavimman vanhan metsän alueen luonnonarvoja (=puuston ikä, luonnontilan korkea aste, lahopuun määrä ja laatu sekä lajisto) voisi nostaa vielä vahvemmin esille myös aluekortissa. Kokonaisuutena alueella vanhojen metsien suojeluohjelmakohteiden (jotka siis valtakunnallisesti arvokkaita) tasoista vanhaa kangas- ja kalliometsää.
Alue 8: Osa-aluerajausta kannattaisi muuttaa siten, että ainakin ulkoiluireitin pohjoispuolinen osa luonnonsuojeluohjelmakohteesta liitettäisiin osa-alueeseen 7. Muussa tapauksessa tavoitteissa on syytä tiukemmin kirjata se, että suojeluohjelmakohteella operoitaessa suojeluarvot ja niiden säilyttäminen on ensisijaista ja muu hoito tehdään niiden ehdoilla.
Alue 9: Osa-alueelle esitetään sen verran paljon erilaista kehittämistä, että on syytä tasapainon vuoksi tuoda esille se, että alueella on myös puolen tusinaa kallio- ja kangasmetsäkuviota, joilla on METSO-selvityksessä todettu selviä luontoarvoja. Näiden arvojen säilyttäminen on syytä turvata varsinkin suunniteltaessa osa-alueen puuston käsittelyä
Alue 10: Osa-alueella on merkittävä määrä tunnistettuja metsäluonnon suojeluarvoja eli METSO-kriteereillä arvokkaita kangas- ja kalliometsiä. Nämä arvot ja niiden huomiointi on syytä mainita osa-alueen kuvauksessa sekä integroida alueen kehittämiseen. Luonnoksen alustavissa tavoitteissa ei pitäisi olla merkittävää ristiriitaa metsäluonnon arvojen säilyttämisen kanssa, kunhan esitetty laajempi merimaisemanäkymien avaaminen Skatanniementieltä unohdetaan.
Alue 11: Suojelualueella on myös metsäluonnon suojeluarvoja, mitkä on hyvä mainita osa-alueen kuvauksessa. Auttanee ymmärtämään mm. sen, miksi alueella on runsaasti lahopuuta.
Liite. Asiantuntijalausunto Uutelan alueen metsä- ja kääpäarvoista suhteutettuna Pääkaupunkiseudun