Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Herttoniemen sairaala-alueen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys piti tärkeänä aiemmassa mielipiteessään kyseisen kaava-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnittelun lähtökohdista, että Viikki-Vanhankaupunginlahden luonto- ja virkistysalueen yhtenäisyys taataan myös sen reuna-alueiden asemakaavoissa. Yhdistyksen mielipide on edelleen sama. Näin asemakaavaehdotuksen metsiin osoittamasta lisärakentamisesta tulee luopua, ja nykyiset metsäiset alueet säilyttää virkistysalueina.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Herttoniemen sairaala-alueen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys piti tärkeänä aiemmassa mielipiteessään kyseisen kaava-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnittelun lähtökohdista, että Viikki-Vanhankaupunginlahden luonto- ja virkistysalueen yhtenäisyys taataan myös sen reuna-alueiden asemakaavoissa. Yhdistyksen mielipide on edelleen sama. Näin asemakaavaehdotuksen metsiin osoittamasta lisärakentamisesta tulee luopua, ja nykyiset metsäiset alueet säilyttää virkistysalueina.
Yhdistyksellä ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksen osoittamaan rakentamiseen, joka sijoittuu purettavan sairaala-alueen tilalle.
Reviirit, reitit ja viheryhteydet
Kaavaehdotukseen merkittyä ja jo olemassa olevaa reitistöä ja huoltoteitä ei tule leventää metsissä. Myös niiden kunnossapidossa on tärkeää ottaa huomioon luontoarvot ja monien lajien elinympäristöt. Osa kaava-alueen metsistä kuuluu Metso I ja II –arvoluokkaan. Sen lisäksi kaikki kaava-alueen metsät ovat läheisten luonnossuojelualueiden kanssa monien lintujen ja muiden lajien reviirejä.
Erityisesti varottava maastokohta huoltoreittien ja ulkoiluteiden varrella on epäonnistuneen lumilautarinteen alapuolella oleva mäntyä kasvava penger, jossa on lukuisia mäyrien pesäkäytäviä. Penger on alueen luoteisnurkassa. Mäyrien pesäkolot tulee huomioida myös rinteen mahdollisessa jatkokehittämisessä liikuntapaikkana.
Tikat ja palokärjet ovat jo aikaisemmin kärsineet kaava-alueen metsänhoidosta ja erityisesti kelopuiden kaatamisesta. Nyt näiden lajien edustajia on palannut tälle vanhalle reviirille, joka tulee jatkossa turvata aikaisemmasta vahingosta viisastuneena lintujen elinympäristönä.
Kaavoituksessa ja metsien myöhemmässä liikuntakäytössä on syytä huomioida myös kauriit, jotka ruokailevat ja lepäävät öisin aivan urheilukenttää ympäröivissä metsissä kaava-alueella. Niiden vakituiset polut kulkevat pitkin metsä- ja kallioselännettä. Pöllöjä saalistaa muun muassa lumilautarinteellä ja todennäköisesti pesii sen lähiympäristössä. Kaava-alueella on tehty havaintoja myös monien muiden eläinten pesistä kuten ketun, jäniksen ja siilin. Kaava-alueen eteläisimmällä metsärinteellä on tavattu vielä viime kesinä kyy, joka oli aikaisemmin siellä hyvin yleinen.
Kaava-alueen metsät toimivat ekologisina käytävinä. Yksi käytävä kulkee nykyisen sairaalarakennuksen ja yhteiskoulun välissä, ja jatkuu Kettutien yli. Urheilukentän koilliskulman ja Siilitien välissä on viheryhteys, joka jatkuu Siilitien reunametsien kautta Siilitien yli laajana viherväylänä, joka on merkitty myös uuteen, vielä vahvistamattomaan yleiskaavaan. Poikkeuksellisesti urheilukentän ympäristössä nähtiin muutama vuosi sitten ilves, mikä kertoo alueen toistaiseksi hyvästä kytkeytyneisyydestä laajempiin metsiin kaupungin ulkopuolella.
Luontoa säästävää rakentamista
Asemakaavaehdotus esittää päiväkotia, parkkipaikkaa ja pelikenttiä Siilitien varrella oleviin reunametsiin. Metsät voidaan säästää, kun kyseinen rakentaminen sijoitetaan osaksi nykyiselle parkkipaikalle sekä purettavan sairaalan ja terveyskeskuksen vapauttamille tonteille. Hyvällä suunnittelulla päiväkodille saadaan näin ympäristö, jota metsä suojaa katuliikenteeltä. Nyt kaavaehdotuksessa päiväkoti sijaitsee Siilitien vieressä, mikä altistaa lapset liikenteen pienhiukkaspäästöille ja melulle.
Ylipainehallin ja sen pelikentän sijoittaminen urheilukentän päätyyn niin sanotulle pikkukentälle vaatii kaavaehdotuksessa metsärinteen leikkaamista ja puiden kaatamista. Kaava-ehdotus ei vielä määrittele tarkasti, miten paljon luontoa joudutaan tuhoamaan. Ratkaisu metsän ja rinteen säästämiseen on pienentää hallin ja kentän pinta-ala sellaiseksi, ettei metsään ja rinteeseen tarvitse koskea.
Hyppyrimäen ympäristön kehittämisessä ei tule tuhota luontoa enempää. Tällä hetkellä hyppyrimäen ympärille pystytetty laaja aita eristää merkittävästi luontoa ja lajien vapaata liikkumista alueella. Aidan kiertäminen johdattaa eläimiä kapeille metsäalueille ihmisten käyttämien kevyenliikenteenteiden ja katujen läheisyyteen. Mäen jatkokäyttö hyppyrimäen jälkeen on hyvä suunnitella sellaiseksi, ettei aidalle ole enää tarvetta.
Helsingissä 24.4.2017