Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Itäisen saariston ase­ma­kaa­vaeh­do­tus

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat pyrkineet usean vuoden ajan vaikuttamaan Itäisen saariston asemakaavaprosessiin, jotta kaava tunnistaisi ja huomioisi kaava-alueen olennaiset luontoarvot. Juuri nämä arvot ovat keskeisen tärkeitä, jotta saaristoluonto säilyy elävänä ja monimuotoisena.

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat pyrkineet usean vuoden ajan vaikuttamaan Itäisen saariston asemakaavaprosessiin, jotta kaava tunnistaisi ja huomioisi kaava-alueen olennaiset luontoarvot. Juuri nämä arvot ovat keskeisen tärkeitä, jotta saaristoluonto säilyy elävänä ja monimuotoisena.

Lautakunnan käsittelyyn tuotu muutettu kaavaehdotus ei edelleenkään ole luontoarvojen vaalimisen näkökulmasta toteuttamiskelpoinen, vaikka tonttitehokkuuden lasku onkin hieman sen ongelmia vähentänyt.

Esitämme, että kaava palautetaan uuteen valmisteluun siten, että kaupunkisuunnitteluvirasto ohjeistetaan parantamaan tietopohjaa varsinkin niiden alueiden arvoista, joihin esitetään lisärakentamista. Lisäksi kaavaa on syytä jalostaa luontoarvojen vaalimisen osalta vaikuttavammaksi kehittämällä rakentamisen ulkopuolella säilyvien alueiden kaavamerkintöjä. Myös suojelualuevarausten lisäämiselle on selkeitä perusteita.

Kaava mahdollistaa huomattavaa lisärakentamista keskeiseen osaan Helsingin saaristoa. Siksi on mielestämme harhaanjohtavaa kutsua kaavaehdotusta säilyttäväksi.

Kaavan luontotietopohja on selvästi riittämätön. Suurin ongelma liittyy siihen, että kaavatyön yhteydessä ei ole selvitetty lainkaan metsäisiä luontoarvoja, vaikka alueella on runsaasti metsäisiä saaria, joissa on tehty hyvin vähän metsänhakkuita.  Selvittämättä ovat jääneet niin mahdolliset uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit (Raunio ym. 2008) kuin METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden (Syrjänen ym. 2008, tarkistetut kriteerit 2016) mukaiset arvokkaat metsäkohteet. Vastineisiin kirjatut perusteet keskeisten luontotyyppiselvitysten tekemättä jättämiselle eivät kestä kriittisempää tarkastelua.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän edustajien kesäkuussa 2017 tekemän maastokäynnin perusteella ainakin Villingin alueella rakentamista ohjautuu lehto-, kangas- ja kalliometsiin, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ilmeisen arvokkaita puuston luonnontilaisuuden tai lahopuun runsaan esiintymisen takia. Alueella on myös kohtalainen määrä metsiä, joissa on potentiaalia uhanalaisen lahopuulajiston esiintymiseen, mukaan lukien luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluva lahokaviosammal.

Eräs keino vähentää kaavaehdotuksen luontohaittoja on se, että rakentamisen ulkopuolella säilyvien alueiden kaavamerkintöjä ja -määräyksiä kehitetään nykyistä säilyttävämpään suuntaan. Erityisesti tämä koskee metsäalueita, jotka on kaavaehdotuksessa esitetty varauksella MY-2.  Kyseisen kaavamerkinnän kaavamääräys rajoittaa metsänkäsittelyä hyvin vähän eli kieltää vain avohakkuu. Mahdollisia ovat siis muun muassa siemen- ja suojuspuuhakkuut, harvennushakkuut sekä ylispuiden poistot, jotka väärin kohdennettuina ovat luonto-, virkistys- ja maisema-arvoille lähes yhtä haitallisia kuin avohakkuut.

Helsingin itäisen saariston alueella on keskeisiä linnustoarvoja, joiden turvaamista ei ole kaavassa riittävästi varmistettu. Linnustoarvojen säilymistä on syytä vahvistaa muuttamalla linnustollisesti arvokkaiden luotojen kaavamerkintöjä suojeluvarauksiksi sekä antamalla maakunnallisesti merkittävälle Kallahdenniemen vedet -lintualueelle kaavamerkintä, jolla kielletään sen arvojen heikentäminen. Kaavaratkaisussa tulisi myös ottaa huomioon kansainvälisesti merkittävä IBA-lintualue Espoon-Helsingin matalikot, jonka rajaus ulottuu osittain kaava-alueen sisäpuolelle.

Helsingin saariston rakentamattomia saaria ja luotoja on syytä pitää itsessään luonnonsuojelullisesti arvokkaina, vaikka saarilla ei olisikaan huomattavia linnustoon tai kasvistoon liittyviä erityisarvoja. Siksi emme pidä pelkän VR-varauksen näin laajaa käyttöä tällaisilla kohteilla perusteltuna.

Kaavaehdotuksessa on selkeitä perusteita ja mahdollisuuksia myös nykyistä laajempaan suojelualuevarausten osoittamiseen. Uusien suojelualuevarausten osoittamisessa on rajoituttu Helsingin luonnonsuojeluohjelman kohteisiin. Luontojärjestöille kirjoitetussa vastineessa mm.  Tringan esittämien arvokkaiden linnustokohteiden jättämistä suojeluvarauksien ulkopuolelle perustellaan sillä, että kohteet eivät luonnonsuojeluohjelman tarkastelussa kohonneet riittävän arvokkaiksi eli eivät päätyneet mukaan ko. luonnonsuojeluohjelmaan. Kyseessä on selvä mittakaavaharha eli luonnonsuojeluohjelmassa tarkasteltiin ja arvotettiin alueita vain yleiskaavatasolla, asemakaavatasolla suojelunarvoisen kohteen arvojen ei tarvitse olla yhtä laajoja ja merkittäviä.

Lisätiedot:

Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola@gmail.com, 045-652 1974

Hanna-Maija Kehvola, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri@tringa.fi, 040-7671202

Helsinki 29.9.2017

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY 

HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY

HELSINGIN SEUDUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS TRINGA