RAKENNUSPERINTÖ SAI LISÄÄ SUOJAA MALMIN LENTOKENTÄN KIISTASTA

Helsingin Malmilla on Suomen vanhin toimiva lentoasema. Alueella on merkittäviä kulttuuriin ja historiaan, mutta myös luontoon ja virkistykseen liittyviä arvoja. Helsingin kaupunki haluaa kuitenkin rakentaa sen päälle taloja. Asiaan tuli huhtikuussa uusi käänne, kun ympäristöministeriö nosti rakennusperintölain merkitystä entistä

.

Malmin lentoaseman ystävät ry teki vuonna 2015 Uudenmaan ELY-keskukselle esityksen, että lentoasema rakennuksineen ja kiitorata-alueineen suojeltaisiin lailla rakennusperinnön suojelemisesta.

Hakemusta puolsivat lausuntokierroksella muun muassa Museovirasto ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Piiri lausui, koska sen toimialaan kuuluu sääntöjen mukaan myös kulttuuri- ja rakennusperinnön suojeleminen.

Piiri korosti, että hakemus täytti kaikki rakennusperintölain suojeluvaatimukset. Malmi on Suomen ainoa ja kansainvälisestikin edustava esimerkki Euroopan varhaisista lentokentistä. Koko lentoaseman alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY2009-kohteeksi. Kansainvälisesti kohde on muun muassa DOCOMOMO-järjestön hyväksymä suomalaisen modernismin merkkiteos.

Uudenmaan ELY-keskus kuitenkin hylkäsi kesäkuussa 2018 suojeluesityksen. ELY heitti asian rakennusperintölaista kaavoituksen varaan. Kaavoittaja on Helsingin kaupunki.

Malmin lentokentän ystävät ja yksityinen kuntalainen valittivat asiasta ympäristöministeriöön. YM hyväksyi huhtikuussa järjestön valituksen. Se palautti asian ELY-keskukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Ministeriö totesi ELY-keskuksen päätöksen rikkovan rakennusperintölakia. Lisäksi ELY ei ollut tiedottanut päätöksestä kaikille asianosaisille, mikä oli muotovirhe.

Rakennusperinnön osalta asia voi nyt jatkua kahdella tavalla. Ensinnäkin Uudenmaan ELY-keskus voi asiaa uudelleen käsitellessään hyväksyä tai hylätä suojeluesityksen. Hylkääminen toki vaatisi rakennusperintölain mukaisia perusteluja. Toiseksi YM:n päätöksestä voi myös valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Ympäristöministeriön päätös on valtakunnallisesti monella tavalla merkittävä. Se antaa lisää voimaa harvoin tehokkaasti sovelletulle rakennusperintölaille. Lisäksi se vahvistaa järjestöjen aloite- ja valitusoikeuksia rakennusperintöä koskevissa asioissa. Päätös on hyvä esimerkki koko maan paikallisille luonnonsuojeluyhdistyksille.

TAPANI VEISTOLA

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Uudenmaan piirin erityisasiantuntija. 

LISÄTIETOJA

TAPANI VEISTOLA

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Uudenmaan piirin erityisasiantuntija. 

LISÄTIETOJA