Kannanotto Vuosaaren yleisten alueiden suunnitelmasta

Jätimme yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle yhteisen mielipiteen Vuosaaren yleisten alueiden suunnitelmaan liittyen:

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen tai varajäsen!

Lautakunnan 20.4. kokouksen esityslistalla olevaan Vuosaaren yleisten alueiden suunnitelmaan liittyy ongelmia, joista vakavimmat katsomme tarpeelliseksi tuoda lautakunnan tietoon.

Päätösaineistoissa ei ole riittävässä määrin yksilöity suunnitelmaan viimeisen nähtävillä olon jälkeen tehtyjä muutoksia. Ainoa keino hahmottaa todelliset, ikävä kyllä ilmeisen vähäiset, muutokset on kahden eri vaiheen luonnoksen vertailu. Luontojärjestöt eivät ole saaneet kunnollista vastinetta omiin isotöisiin ja seikkaperäisiin yhteislausuntoihinsa, joista viimeinen annettiin marraskuussa 2021: https://www.sll.fi/helsinki/2020/11/02/lausunto-vuosaaren-aluesuunnitelmasta/

Luontojärjestöt kehottavat lautakuntaa perehtymään luontojärjestöjen yhteislausuntoon sekä vuorovaikutusraportista löytyvään vastineeseen. Edustaako näin epätarkka ja merkittävältä osin julistuksenomainen vastine aidosti laadukasta vuorovaikutusta?

Erityisen hyödyllistä on lukea vuorovaikutusraportista osuus (s. 11), jossa suunnittelija vähättelee voimakkaasti suunnitelman hoitotoimenpidekarttojen mahdollistamien metsänhakkuiden ja -hoitotoimien määrää ja luontovaikutuksia. Vastineen voimakas usko varsinkin valta- ja pienpuuston harvennushakkuiden hyötyihin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja lisäämisen kannalta lepää valitettavan heikoilla asiaperusteilla. Sama usko vietynä käytännön toimiksi aiheuttaa Helsingin lähivirkistysmetsissä koko ajan vakavia ja pääosin täysin turhia luonto-, virkistys- ja maisemahaittoja.

Vuorovaikutusraportissa (s. 11) väitetään myös, että ”Ylivoimaisesti suurin osa alueen metsistä jää hoidon ja toimenpidetarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelu koskee pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ainoastaan reittien, teiden ja tonttien varsien vyöhykettä, ja kaikki siitä ulommat alueet jäävät tarkastelun ulkopuolelle”. Luontojärjestöt antavat hyväksyntänsä reunavyöhykkeiden hoitotarkastelulle, mutta olemme kaupungin metsäsuunnittelijoiden kanssa eri linjoilla varsinaisen toimenpidevyöhykkeen leveydestä varsinkin valta- ja pienpuuston harvennushakkuiden osalta.

Jos vertaa suunnitelman hoitotarvekarttaa (s. 44, kuva 38) tietoisena kaupungin toistuvista turhan laajoista (eli usein koko kuvion kattavista) reunakuvioiden valta- ja pienpuuston harvennuksista, on vaikea uskoa siihen, että ”ylivoimaisesti suurin osa” metsistä jäisi hoidon ulkopuolelle. Kaikki perusteet tähän toki on olemassa tälläkin suunnittelualueella, mutta tosiasiassa suunnitelma mahdollistaa huomattavasti laaja-alaisemman toiminnan pelkillä virkamiespäätöksillä.

Luontojärjestöt ovat hyvin huolissaan Helsingin luonnonhoidon suunnittelusta ja käytännöistä kaikilla suunnittelujärjestelmän tasoilla. Viime vuosien kokemukset vaikuttamisesta etenkään luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmavaiheessa eivät ole olleet erityisen mieltä ylentäviä. Nykyinen toimintamalli on kaikille työläs ja varsinkin osallisten ja lopputuloksen (= järkevät, myös kaupungin luontositoumuksia vastaavat suunnitelmat) kannalta epäonnistunut. Siksi myös yleisten alueiden suunnitelmien tasoa ja ohjaavuutta on luonnonhoidon ohjauksen osalta nostettava.

Toivommekin, että lautakunta:

a) edellyttää jatkossa sitä, että vastinekäytäntö muutetaan sellaiseksi, että muutokset ja osallistumisen todelliset vaikutukset on mahdollista havaita aineistoista nykyistä helpommin.

b) kirjauttaa Vuosaaren suunnitelman päätökseen samankaltaisen viisaan, ylimitoitettuja ja turhia hakkuita ja hoitoja suitsivan jatkosuunnitteluohjeen, jonka lautakunta liitti helmikuussa 2021 Oulunkylän ja Maunulan aluesuunnitelmaan: (”Myöhemmässä vaiheessa tehtävien luonnonhoidon toimenpiteiden tulee antaa tilaa metsien luonnolliselle vanhenemiselle ja lahopuun määrän lisääntymiselle ja sekä valtapuuston että pienpuuston harvennusten määrä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä”).