Mielipide Strömbergin puiston ja Puropuistikon puistosuunnitelmaluonnoksesta
Strömbergin puiston ja Puropuistikon puistosuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kalojen nouseminen Mätäjoen yläosiin. Samalla on tarkoitus tehdä mittava puiston peruskorjaus.
Strömbergin puisto koki viimeksi täysuudistuksen noin 20 vuotta sitten. Silloin kuitenkin säilyi jotakin purovarsilehdon kasvistosta ja tunnelmasta mullistavista uudistuksia huolimatta (mm. puiston käytävät, rantojen mukulakivet, istutukset). Mielestämme puistojen täydelliseen uudistamiseen ei tulisi olla tarvetta 20 vuoden välein.
Tutustuttuamme puiston peruskorjaussuunnitelmaan olemme huolissamme alueen luonnonkasvillisuuden säilymisestä. Jokirantojen ja kallioalueiden monimuotoisen luonnonkasvillisuuden vaalimisen tulisi olla kaikissa puistouudistuksissa tavoitteena aina, kun sellaista luontoa alueella on.
Strömbergin puisto
Erityisesti huolta aiheuttaa Strömbergin puiston purolehtoluonteen menettäminen sekä monipuolisen ranta- ja kosteikkokasvillisuuden häviäminen, kun puron rannoilla uusitaan reitistöä, rakenteita ja kasvillisuutta sekä avataan näkymiä. Tätä nykyä puron rannalla on runsaasti lehtipuita. Uuden suunnitelman havainnekuvien mukaan rantapuustoa ei ole juuri ollenkaan, eikä puron rannoilla näy rantakasvillisuutta vaan nurmikko ylettyy aina rantakiviin asti.
Olemme tehneet alueen läpi kulkevan luontopolun 2010-luvulla (ks. Jokipolku-opas). Vaikka puusto ja kasvillisuus ovat sen jälkeen jo muuttuneet, 2010-luvun kasvihavainnot kuvastavat jokirannan monimuotoisuutta. Puron rannalle luontaisesti kuuluvat tervalepät ovat komeita. Muita jokea ympäröiviä lehtipuita ovat koivut, haavat, vaahterat sekä hopeapajut, pihlajat ja tuomet. Joen rannalla on runsaasti ranta- ja kosteikkoḱasvillisuutta, oletettavasti pääosin luonnonvarasta: hiirenporras, ranta- ja terttualpi, rantakukka, keltakurjenmiekka, vehka, ratamosarpio, mesiangervo, sudenmarja, katkeratatar, rantaminttu, tummarusokki, lehtohorsma, lehto- ja rikkapalsami, purolitukka, rantamatara, rantalemmikki, peltopähkämö, osmankäämi, konnanvihvilä, konnanleinikki, suoputki, vuohenputki sekä tylppälehtihierakka. Lisäksi rannalla kasvaa paikalle tuotua kasvistoa ainakin keltavuokko, pikkukäenrieska, pystykiurunkannus ja kotkansiipi. 2000-luvun alun istutuksissa alueelle tuotuja japanintatarta, japaninruttojuurta, konnantatarta ja jättipalsamia on yritetty hillitä tai poistaa.
Uuden suunnitelman selostuksessa on maininta tervaleppäryhmistä ja rantakasveista. Huolena kuitenkin on, että
- puustoa harvennetaan liikaa
- tervaleppää ei jätetä tai istuteta tarpeeksi
- luonnonkasvillisuutta raivataan rannoilta
- rannoille istutetaan kasveja, jotka eivät ole alueelle luontevia
- puistoa valaistaan liikaa mm. lepakoiden kannalta
- kaikki puronlehtoa muistuttavat piirteet häviävät ja alue muutetaan kokonaan rakennetuksi puistoksi, jossa on nurmikkoa ja ”puistonrakentamisrekvisiittaa” kuten pyöreitä kiviä.
Näin ei saisi tapahtua, vaan puiden, muun kasvillisuuden sekä muiden eliöiden monimuotoisuus tulisi huomioida suunnitelmassa. Lisäksi ehdotamme seuraavia konkreettisia toimia:
- Putouksen yläpuolella olleet 12 askelkiviä, jotka tuntemattomasta syystä poistettiin muutamia vuosia sitten, palautetaan.
- Putousta ympäröivää kalliokasvillisuutta ei poisteta.
- Alueella kasvavat vanhat männyt säilytetään.
- Osa 2000-luvun pensasistutuksista kunnostetaan sen sijaan, että tuodaan aina uudet taimet istutettavaksi.
Puropuistikko
Myös Puropuistikkossa on monimuotoinen ja runsas ranta-, kosteikko ja vesikasvillisuus, jota kannattaa vaalia. Teollisuusalueen läpi kulkevan jokiuoman ja patoaltaan kasvillisuuteen kuuluu 2010-luvulla tehtyjen havaintojemme mukaan ainakin rantayrtti, mesiangervo, rantakukka, ranta- ja terttualpi, luhtalemmikki, keltakurjenmiekka, korpikaisla, ratamosarpio, vehka, oja- ja rantapalpakko, ulpukka sekä vesitatar.
Näköalakukkulan, ”Myllykallion”, etelä- ja luoteisrinteillä on melko rikasta kalliokasvillisuutta, jota tulisi myös vaalia, mikäli se ei ole viime vuosina kulumisen takia ehtinyt hävitä. 2010-luvulla tekemiemme havaintojen mukaan siellä kasvaa mm. tervakukka, keto- ja pelto-orvokki, peltolemmikki, ketokeltto, mäkikuisma, pölkkyruoho, kultapiisku, huopakeltano, hopeahanhikki, kelta- ja isomaksaruoho, mäkiarho, kalliohatikka jäsenruoho, peltotaskuruoho, ahosuolaheinä sekä rohtotädyke.
Helsingissä 2.11.2021