Muistutus Kultakruununkaaren kaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Kultakruununkaaren kaavaehdotukseen, sen selostukseen ja luontokartoituksiin. Omien kaava-alueelle suuntautuneiden maastokatselmusten lisäksi kävimme siellä kaavasuunnittelijoiden sekä Skanskan edustajien kanssa 12.8.2022, jolloin tarkastelimme muun muassa Kultakruununkaaren pohjoispuolisten kortteleiden pohjoisreunan sijoittumista ja haasteita maastossa.
Kiitämme luonnon puolesta kaavaehdotuksen esitystä, että rakentaminen sijoitetaan vanhan öljysatama-aidan tuntumaan sen sijaan, että se tulisi Kaivoslyhdylle saakka tuhoisammin seurauksin kuten aikaisemmassa ehdotuksessa.
Vaikka nähtävänä oleva ratkaisu säästää luontoa, ei se kuitenkaan ole aivan ongelmaton, minkä vuoksi sitä on syytä hioa edelleen. Muistutuksessa kiinnitämme huomiota ongelmakohtiin, jotka korjaamalla kaavasta saa paremman niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta.
Ruohokorpi ja arvokas kallio
Kaavaehdotusta heikentää korttelin 49349 pihojen ja rakennusten tuominen öljysataman aidan pohjoispuolella kauan rauhassa kasvaneisiin kallio- ja kangasmetsiin. Vaikka kyse on vain noin 5–10 metristä, se vaikeuttaa rakentamisen sovittamista luontoon, ennen muuta ruohokorpeen (kaavaehdotuksessa slp) ja arvokkaaseen kallioon (slk). Tästä syystä korttelin reuna on syytä siirtää etelämmäs tai ainakin kiertää ruohokorpi ja kallio kauempaa. Ruohokorpi tulee säästää kokonaan.
Pato ja muu ruohokorven suojeleminen
Korttelipiha ja maanalainen rakentaminen osoitetaan kaavaehdotuksessa säilytettäväksi määrätyn (slp) ruohokorven kosteimman ja vetisimmän osan päälle ja alle. Ruohokorpi on uhanalainen luontotyyppi. Kaavatyössä tulisi selvittää, onko kosteikko vesilain suojelema. Kaavakartan mukaan kaavaehdotus merkitsee ruohokorven hävittämistä neljäsosalla, mutta todellisuudessa kaavan vaikutus on suurempi. Matalavetinen elinympäristö ja sen lajit, jotka ovat suurimman osan vuodesta veden peitossa, kärsivät, kun kosteutta pitkälle kesään ylläpitävä syvempi eteläosa tuhoutuu. Osa siitä ulottuu öljysataman yhä olemassa olevan kiinteistöraja-aidan eteläpuolelle.
Kaavakatselmuksella, joka tehtiin kaavasuunnittelijoiden ja Skanskan edustajien kanssa, kiinnitettiin huomiota kosteikon altaan säilyttävän padon tarpeellisuuteen yksimielisesti. Se, että ruohokorvessa on vettä lukuun ottamatta kesän kuivinta kautta, ei ollut useimpien suunnittelijoiden ja Skanskan tiedossa. Pidämme tärkeänä, että kosteikko säästetään kokonaisuudessaan, ja rakennettavan alueen raja siirretään olemassa olevan aidan eteläpuolelle. Pato rakennetaan ennen kuin maastoa ryhdytään muokkaamaan ja esirakentamaan. Kosteikon vesiolosuhteita on seurattava ennen jatkosuunnittelua. Kaavan tulee määrätä padon rakentamisesta. Kuvassa 1 näkyy vedenpinta kesäkuun lopussa vuonna 2021.
Kallion arvot turvattava
Geologisesti arvokas kallion jyrkänne korttelin 49349 länsiosassa on nyt kaavaehdotuksessa pihan rajassa kiinni, ja rakennus sijoittuu muutaman metrin päähän kalliosta. Kallio nousee tontin tasalta noin 8 metriä. Ratkaisu latistaa kallion maiseman osana ja estää sen käyttöä virkistysalueena suurelta osin. Esimerkiksi kiipeilijät ovat harjoitelleet jyrkimmällä seinämällä. Nyt kalliolta avautuu hieno näkymä merelle puiden lomasta. Tämä olisi hyvä säästää asemakaavassa edes joltain osin.
Kallioon lähes kiinni työntyvä rakennusmassa on lyhennettävä tai ainakin sen pääty on muotoiltava kapeammaksi niin, että uudisrakennuksen ja kallioseinämän väliin jää kohtuullinen etäisyys. Rakennuskorkeuden madaltaminen viidestä neljään kerrokseen sekä rakennuksen pohjoispäädyn toteuttaminen ilmassa kelluvana ulokkeena noin 10 metrin julkisivuosuudella tasapainottaisi rakentamisen ja kalliomuodostelman suhdetta ja mahdollistaisi metsänpohjan säilyttämisen rakennuksen päädyn alla. Rakennuspäädyn toteuttaminen ulokkeena on merkittävä kaavakarttaan.
Samaa ratkaisua suosittelemme kaikille kolmelle kaavaan merkitylle rakennusalalle, joiden pohjoispäätyyn on kaavaehdotuksessa merkitty porttikäytävä tai kulkuyhteys: porttikäytävän sijaan rakennuspäädyt tulee toteuttaa ulokkeina, joiden alla voidaan säilyttää alkuperäistä metsänpohjaaa. Sekä ulokkeista että säilytettävästä metsänpohjasta tulee olla merkintä ja määräys kaavassa.
Yksisarvisenkujan parantaminen edelleen
Yksisarvisenkujaa on kiitettävästi lyhennetty edellisestä ehdotuksesta. Se on silti leveä aukio aivan Kruunuvuorenlammen läheisyydessä. Ehdotamme kujan lyhentämistä edelleen ja päädyn kaventamista. Kuja on syytä liittää paremmin erämaiseen maisemaan, joka on yksi peruste Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueen perustamiseen. Yksisarvisenkujan pohjoisreunaa on mahdollista vetää ainakin viisi metriä etelämmäksi ja samalla muotoilla sen päätelinja uudelleen niin, että luonnon annetaan työntyä terävänä kärkenä tai puoliympyrän mallisena ulokkeena kujan aukiolle. Tämä on mahdollista, kun kujan pohjoisraja muotoillaan suoran linjan sijasta V- tai U- kirjaimen muotoiseksi.
Valo ja ekologiset yhteydet
Korttelin 49349 varjostava vaikutus sen pohjoispuolisen metsän valoisuuteen tulee mallintaa sekä selvittää sen seuraukset lajeille ja elinympäristöille. Jos merkittäviä haittoja ilmenee, kaavan tulee auttaa tilannetta.
Toisaalta rakentamisen aiheuttamaa reunavaikutusta on hyvä vähentää.
Paikallisia ekologisia yhteyksiä olisi hyvä luoda myös korttelin läpi kaavaehdotuksessa esitettyä voimakkaammin.
Muita lisättäviä kaavamerkintöjä
Kaavassa tulee määrätä pihavalaistuksesta, joka ei häiritse lepakkoja korttelin viereisellä arvokkaalla lepakkoalueella.
Pihojen kasvillisuuden on sulauduttava metsään korttelissa 49349 niin, että piha on metsämäinen ja se sulautuu metsään. Vanhoja metsän puita on säästettävä pihoilla niillä alueilla, joita ei louhita maanalaiseksi pysäköintihalliksi. Kaavaehdotuksen määräystä ”tontin rakentamisalueen ja kulkureittien ulkopuolelle jäävä kasvillisuus tulee säilyttää” on tarkennettava niin, että luonnontilaisina säilytettäviksi määrättävät tonttien ja korttelipihojen alueet osoitetaan kaavakartalla.
Rakentamista ei tule suorittaa metsästä käsin eikä käyttää metsää rakentamisen tukialueena. Tästä on syytä määrätä kaavassa, koska rakentamisessa viereistä luontoa tavallisesti käytetään erilaisina varasto- ja työskentelyalueina.
Kaavassa on hyvä määrätä, jos mahdollista, ettei lunta siirretä pihoilta metsän puolelle, koska se sisältää pihoillakin monenlaisia luonnolle haitallisia aineita.
Lepakkojen päiväpiiloja kannattaa sijoittaa metsän puolueisiin julkisivuihin, ja kirjata se kaavaan määräyksenä. Päiväpiiloja varten on olemassa erilaisia ratkaisuja julkisivuihin asennettavista erikoistiilistä rakennettaviin koloihin ja valmiisiin pönttöihin. Linkkejä ratkaisuihin (lisää löytyy esim. hakusanalla ”bat box brick”):
https://www.bats.org.uk/our-work/buildings-planning-and-development/bat-boxes/external-ready-made-bat-boxes-integrated-bat-boxes
https://www.wienerberger.co.uk/tips-and-advice/sustainable-building/why-should-I-install-a-bat-box.html#slate-roof
https://www.wienerberger.co.uk/products/brick/eco-habitat-bat-and-bird-boxes.html
https://www.wienerberger.co.uk/products/brick/eco-habitat-bat-and-bird-boxes.html#bat-boxes
https://www.nhbs.com/bat-brick
https://www.birdbrickhouses.co.uk/brick-nesting-boxes/bat-box/
Koko kaavaan tulee merkitä määräävästi lisää katupuita, jotka viilentävät mikroilmastoa ja muodostava elinympäristöjä monille lajeille.
Pihojen kiveys on syytä määrätä nurmikiveksi tai sen kaltaiseksi päällysteeksi niiltä osin kuin tarvitaan kantavuutta.
Pihojen pohjoisreunalle korttelissa 49349 on hyvä saada asukkaille tarkoitetut infokyltit metsän ja ruohokorven luontoarvoista. Ne auttavat asukkaita ymmärtämään kotitalon poikkeuksellista sijaintia ja liikkumaan metsässä kulutusta välttäen. Tämä on erityisen tärkeää ruohokorven kohdalla.
Kaava-aineistoon on hyvä lisätä kaupungin teettämä uhanalaisia kangasmetsä- ja kallioluontotyyppejä koskeva pilottikartoitus, koska kaava-alue kuuluu siihen. Kartoituksen tulokset kannattaa myös lisätä kaava-alueen luontoarvoja esittäviin karttoihin, joita on kaavaselostuksessa ja viitesuunnitelmassa. Pilottikartoitus sisältyy julkaisuun Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnit 2017–2020: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-07-22.pdf
LUMO-asemakaava
Mieluiten näkisimme, että kaavasuunnittelun osapuolet tavoittelisivat niin hyvin luontoa huomioivaa asemakaavaa kuin mahdollista tilanteessa, jossa kerrostalokortteli 49349 sijoitetaan Kruunuvuoren arvokkaaseen luontoalueeseen kiinni sekä ainutlaatuisen Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueen läheisyyteen. Tämä edellyttäisi lisäaikaa suunnittelulle ja mahdollisesti suunnittelukilpailua. Tavoitteena voisi olla ensimmäinen LUMO -asemakaava, joka huomioisi luonnon monimuotoisuutta ennen näkemättömällä tavalla muun muassa pihojen monipuolisessa vihreydessä ja korttelin läpi virtaavassa luonnossa.
Helsingissä 16.8.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry