Mielipide Länsisataman laajentamisen YVA-ohjelmasta

Mielipide Länsisataman laajentamisen YVA-ohjelmasta (viite: UUDELY/13199/2022)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat tutustuneet hankkeen YVA-ohjelmaan. Olemme sen perusteella huolestuneita etenkin seuraavien asioiden riittävästä arvioinnista. 

Satamatunnelin häiriö Lapinlahden sairaala ympäristössä

Haluamme kiinnittää Lapinlahden entisen sairaalan puistossa ja sen ympäristössä huomiota satamatunnelin ja sataman laajennuksen vaikutusten YVA-ohjelmassa esitettyä tarkempaan arviointiin. Arviointi tulee kohdistaa sekä ihmisiin että luontoon. Sen tulee koskea satamatunnelin rakennusvaihetta ja liikennettä tunnelin valmistuttua. Liikenteen aiheuttaman melun ja ilmansaasteiden kasvua on arvioitava pitkällä aikaperspektiivillä.

Erityisesti tunnelin toteutusvaihtoehto A, jossa tunnelin suuaukko rakennettaisiin Ilmarisen talon pohjoispuolelle, uhkaa Lapinlahden sairaala-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Lapinlahden sairaala-alueen puisto on suojeltu myös asemakaavassa.

Vaihtoehto A uhkaa Lapinlahden puiston lähellä sekä arvokasta kasvillisuuskohdetta (Luontoselvityksen Kohde 1. Lapinlahden sairaalapuiston etelälaita liepeineen – arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet; 1,27 ha; arvoluokka I hyvin arvokas) että liito-oravan elinpiiriä (papanahavainto 2022). Myös suojelullisesti arvokkaita lintulajeja sekä lepakoita on havaittu joko hankealueella tai aivan sen läheisyydessä.

Puisto on suosittu virkistysalue, jossa liikkuu ajoittain paljon ulkoilijoita. Se on muun muassa uuden Jätkäsaaren lähiluontoa, joka on tiiviisti rakennetun alueen asukkaille tärkeä. Arvioinnissa on selvitettävä tarkemmin, miten moni siellä liikkuu nyt ja tulevaisuudessa. Melun torjunta on suunniteltava niin, että puiston virkistysarvot säilyvät ja siellä voi rauhoittua. Melun vaikutus eläimiin kuten arvokkaaseen linnustoon on myös syytä selvittää. Arvioinnin tulee koskea niin ikään tunnelin ja liikenteen aiheuttamia ilmansaasteita. 

Satamatunnelin suuaukon sijainti uhkaa puiston arvokasta kasvillisuutta, jota kasvaa myös puiston eteläosan kalliokedoilla. Kedot ovat uhanalainen luontotyyppi. Kalliokedot ovat viimeiset muistot Lapinlahden sairaalan puistoon kuuluneesta saaristoluonnosta, joka on suurimmaksi osaksi jäänyt rakentamisen alle. Arvioinnissa on huomioitava näiden alueiden suojelu mukulakirvelin kasvupaikkojen lisäksi. 

Satamatunnelin tarkempaa vaikutusten arviota kannattaa kohdistaa myös Seurasaarenselän eteläosiin sekä Lapinlahden puiston länsipuolella sijaitsevalle kapealle vihreälle ranta-alueelle Morsiamen, Sulhasen ja Iso-Pässin kohdalla. Tämä ranta-alue on niin ikään vilkasta virkistysaluetta. 

Ei enää muoviroskaa mereen louheen mukana

Tunnelien louhinnassa syntyvää muoviroskaa on levinnyt merentäytöistä vuosien ajan Helsingin rannoille. Kukaan ei tiedä, miten kauas ne Suomenlahdella ja muualla Itämerellä kulkeutuvat. Lopulta ne jauhautuvat mikromuoviksi. Siksi edellytämme arviointia satamatunnelin louhinnasta syntyvän louheen muoviroskien, siis sytytyslankojen ja kuitubetonin, minimoimisesta sekä toimista, joilla estetään muoviroskia sisältävän louheen käyttö satamahankkeen merentäytöissä. Arvioinnissa kannattaa käyttää Helsingin kaupungin, Infra ry:n ja Ympäristöministeriön teettämää selvitystä vesistötäytöistä ja muovista, joka julkaistiin tänä vuonna (Vesistötäytöt ja muovit benchmarkkausselvitys 9/2022).

Vedenalaisen luonnon parempi huomioiminen

Koska satama-altaassa tehtävien ruoppausten aiheuttaman veden samentumisen vaikutusten arviointi jää epäselväksi, vaadimme tarkennusta siihen. Samoin vedenalaiseen luontoon, kalat mukaan lukien, kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida ohjelmassa suunniteltua enemmän Pihlajasaaren, Melkin, Lauttasaaren ja Seurasaarenselän vesillä.

Hankkeessa tullaan hyvin todennäköisesti myös kaivamaan ja ruoppaamaan pilaantuneita maa-aineksia ja sedimenttejä. Myöskään sulfidimaiden esiintymistä ei ole voitu sulkea pois. Haitta-aineet on selvitettävä ja niiden leviäminen ympäristöön estettävä hankkeen kaikissa vaiheissa.

Melu

Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen. Lisäksi on huomioitava räjäytyksistä aiheutuvan melun impulssimaisuus.

Maa- ja kallioperä

YVA-ohjelmassa on sivuutettu tunnelin rakentamisen vaikutusten osalta louhittavan kiviaineksen mahdolliset haitta-aineet.

Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:

1. haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit

2. kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3.

3. asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti tr 127 (https://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf)

4. kvartsipölyn muodostuminen

5. pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen

– hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä kuten Minera-ohjelman työkaluilla

6. haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen

7. kallioperän koostumus kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä.

Luvat

On arvioitava, tarvitaanko tunnelin louhintahankkeelle ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n 2. momentin perusteella: 3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lisäksi

Huomautamme virheellisestä satamatunnelin suuaukon paikasta kahdessa vaihtoehdossa. Iso-Pässin sijaan se on Morsian, mistä kaupungin edustaja kertoi yleisötilaisuudessa. Valitettavasti korjausta ei ole vielä tehty ohjelman tekstiin.

Helsingissä 15.11.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Laura Räsänen

puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lauri Kajander

erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lisätietoja:

Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri: lauri.kajander(ät)sll.fi, puh. 045 114 0088

Riitta Malve, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: riittamalve(ät)gmail.com, puh. 050 5718 146