Kirja-arvostelussa Huuto kaupunkiluonnon puolesta

Lokakuussa ilmestyi kirja Huuto kaupunkiluonnon puolesta, jonka ovat toimittaneet Jaana Kanninen ja Sanni Seppo. Kirja tuo esille asukasaktiivien äänet, jotka huutavat kaltoin kohdellun kaupunkiluontomme puolesta. Kaupunkikuvamme muuttuu yhä kiihkeämpään tahtiin. Katupuurivit, puistot, kalliot ja kaupunkimetsät häviävät raide- ja asuntorakentamisen edetessä. Luonnonsuojelu- ja luontokatorintamalla tapahtuu paljon tällä hetkellä. Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti julkistettiin marraskuussa. Uusi luonnonsuojelulaki hyväksyttiin 13.12.2022. Eri puolilla Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kaavahankkeet ja luontokato uhkaavat lähiluontoa. Asukkaat surevat virkistysalueensa menetystä. Asukkaiden toive on yhteinen: me tarvitsemme lähimetsän ja lähiluonnon. Kirjaan on koottu tositarinoita taisteluista lähiluontomme puolesta. Kirja keskittyy Helsinkiin, mutta ongelmat ovat muuallakin samat. Osa näistä kamppailuista on hävitty, osa voitettu ja joidenkin puolesta jatketaan taistelua.

Kirjan alkuosaan on koottu taustatietoa maankäytön konflikteihin asukkaiden ja asemakaavahankkeen tai kansalaisen ja rakennuttajan välillä. Mitkä vaikuttimet toimivat ylimitoitetun rakentamisen takana ja kuinka vaikeaksi vaikuttaminen on tehty? Tässä osassa selvitetään kansalaisen perusoikeudet asuinalueeseensa vaikuttamisessa sekä lähiluonnon merkitys asukkaiden kannalta. Kirjassa pohditaan myös vapaaehtoista ekologista kompensaatiota ja sen asettamia haasteita. Kompensaatio ei välttämättä korvaa lähiluonnon menettämistä asukkaalle, koska kompensaatiot voidaan toteuttaa muualla. Syntyy tarve sosiaaliselle kompensaatiolle lähiluonnon kadotessa.

LUMO-ohjelman eli Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2021-2028 mukaan 70 prosenttia helsinkiläisistä on erittäin tai melko huolissaan lähivirkistysalueiden häviämisestä tai yksipuolistumisesta. Huuto kaupunkiluonnon puolesta -kirjassa muistutetaan perustuslain julkiselle vallalle asettamasta velvoitteesta turvata kansalaisten osallistumisoikeudet päätöksentekoon. Suomi on sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta kansainvälisten sopimusten kautta. Tärkeimpänä YK:n biodiversiteettisopimus ja EU:n sitoumus pysäyttää luonnon köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Siitä huolimatta uhanalaisten lajien määrä kasvaa. Juuri kaupunkimetsistä on tullut merkityksellisiä uhanalaisten lajien turvapaikkana.

Asukasaktiivien kertomukset herättävät

Alun informatiivisen osuuden jälkeen annetaan puheenvuoro asukasaktiiveille eri puolilta Helsinkiä. Kun luonto ei voi huutaa, se tarvitsee puolestapuhujansa. Lukunsa ovat saaneet Keskuspuisto, Pirkkola, Riistavuori, Pajamäki, Stansvik, Matokallio, Meri-Rastila, Kumpula ja Kivikonlaita. Tiivistetyn tarinan voi lukea jokaisen kohteen lopusta. Nämä kertomukset tuovat esille asukasaktiivin arjen – olla valppaana ja reagoida kaavamuutoksiin nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivinen lähiluonnon puolustaminen on luonnonsuojelijalle sydämen asia. Niin tärkeä, että piinaava, hikinen ja rankkakin taistelu luonnon puolesta jatkuu niin pitkälle kuin mahdollista – voittoon tai tappioon. Onneksi saamme lukea myös onnellisista lopuista. Ne valavat toivoa luonnonsuojelijaan. Loppujen lopuksi on kaikkien edun mukaista, että joukossamme on asukasaktiiveja, jotka vaikuttavat yhteiskunnassamme luonnon puolesta.

Kuinka kuntalainen sitten voi vaikuttaa?

Kirjan loppuosassa keskitytään antamaan käytännöllisiä neuvoja asukasaktiivina toimimiseen. Muun muassa tuodaan esille se, kuinka tärkeää jo kaavan esittelyvaiheessa on ottaa siihen kantaa. Kaavoitukseen vaikuttaminen ja vaikuttamiskanavat muodostavat hankalan himmelin, jonka ymmärtäminen vaatii tietoa, jota ei ihan tavallinen kuntalainen hallitse. Kirjassa neuvotaan vaikuttamisen askeleet ja väylät. Kirjan takakannen taskuun on taiteltu Siiri Hännisen ja Seela Pentikäisen piirtämä “Unelmien Helsinki” -kartta.

Kirja kuuluu vuoden parhaisiin

Kirja tuo esille niin kuntalaisvaikuttamisen inhimillisen puolen kuin byrokratian mutkaisissa rattaissa pyörimisenkin. Kirjaa varten on tehty suuri taustatyö: haastateltu asiantuntijoita sekä käytetty tutkimustuloksia luotettavilta tahoilta. On hienoa, että luonnon puolesta huutajille on annettu mahdollisuus jättää jälki tapahtumista kirjallisessa muodossa. Kirja on runsaasti kuvitettu ja kuvissa on luonnollisesti kohteiden kuvia, mutta myös kuvia ja kuvakollaaseja teemalla ruma/ kaunis.

Kirja kuuluu vuoden parhaisiin!

Teksti ja kuva: Heidi Rantalainen

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinaattori, jota kiinnostaa muun muassa lähiluonto, syötävä puutarha ja palstaviljely.

Jaana Kanninen ja Sanni Seppo (toim.): Huuto kaupunkiluonnon puolesta, Vastapaino, 2022