Mielipide: Länsi-Herttoniemen suojelu ja täyden­nys­ra­ken­ta­mi­nen, asemakaavan muutos

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaava-aineistoon sekä tehnyt useita maastokäyntejä kaava-alueella. Olemme tyytyväisiä, että Herttoniemen täydennysrakentamissuunnitelma on pitkän prosessin aikana muuttunut paremmaksi luonnon kannalta. Lisääntyvä tieto luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja lajikadosta on vaikuttanut kaupunkilaisiin, päättäjiin ja kaupunkistrategiaan voimakkaasti viime vuosina. Siksi odotamme vieläkin kunnianhimoisempaa biodiversiteetin huomioimista Länsi-Herttoniemen kaavaluonnokselta, joka on esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa.

Kaava-aineistossa korostetaan useaan kertaan 1950-luvun korttelialueen sisälle ja reunoille jätettyjen metsien ja metsäisten viheryhteyksien luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi alueen asemakaavan 1940-luvulla suunnitellut arkkitehti Birger Brunila näki luonnon virtaavan Länsi-Herttoniemessä. Tänään hän saattaisi puhua ekologisesta verkostosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Biologi Susanna Pimenoff löytää monia monimuotoisuutta lisääviä rakennepiirteitä puistometsistä ja pihoilta Länsi-Herttoniemen arvot, ominaispiirteet ja kehittämisperiaatteet -selvityksessä (s. 94). Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelma ja sen aluekortit korostavat korttelialueen metsiä, kallioita ja pihoja Viikki–Kivikko -vihersormen monimuotoisuuden tukialueina.

Suunnittelualueen ja siihen liittyvän omakotitaloalueen luontoa ja paikallisia ekologisia yhteyksiä ei ole kuitenkaan kartoitettu, paikannettu ja nostettu esiin. Sen sijaan usea kaavaluonnoksessa ehdotettu uusi rakennus katkaisee yhteyden tai heikentää sitä merkittävästi.

Kaava-alueen ulkopuolella tapahtuva rakentaminen vaikuttaa 

Kaava-alueen rajaus myötäilee melko hyvin 1950-luvulla rakennettua korttelialuetta. Viikki–Kivikko -vihersormeen liittyvät selännemetsät on jätetty kaava-alueesta pois muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Kaavamuutoksessa on kuitenkin tärkeää huomioida, miten tiiviisti ja luontoa säästämättä Länsi-Herttoniemeä on viime vuosina kaavoitettu ja rakennetaan parhaillaan suunnittelualueen ja omakotitaloalueen vieressä. Näin tapahtuu Kettutiellä ja Siilikujalla, joiden väliin rakentuu tiivistä talomuuria, johon ei ole jätetty aukkoja viheryhteyksille. Aikaisemmin paikalla oli lintujen suosima, vanhoja kuusia kasvava metsärinne, joka oli tärkeä yhteys Kettupuistosta metsäselänteelle.

Rakenteilla oleva baana sijaitsee osin kaava-alueen ulkopuolella, osin sen reunalla. Viime kesänä baanan takia kaadettiin runsaasti suojametsää ja puita metroradan varressa. Näin heikennettiin Siilitien metroaseman ja Herttoniemen metroaseman välistä metsäyhteyttä, joka jatkuu pohjoisessa Roihupeltoon ja etelässä Kulosaareen.

Näiden paikallisessa metsäverkostossa tapahtuneiden menetysten korvauksena vaadimme, että Länsi-Herttoniemen kaavamuutoksessa säilytetään kaikki olemassa olevat viheryhteydet ja vahvistetaan niitä. 

Luontoarvot ja ekologiset yhteydet on kartoitettava

Kaava-alueen sisällä olevissa metsissä ja metsäisissä yhteyksissä on syytä tehdä viipymättä tarkempia luontokartoituksia. Niiden tulee koskea metsiä, kosteikkoja ja kallioketoja sekä eläin-, kasvi- ja sienilajistoa. Esimerkiksi lepakoista on alueelta runsaasti havaintoja. Samalla kannattaa arvioida luonnon kulumisen hillitsemistä. Työhön on syytä ottaa mukaan ekologiaan suuntautunut biologi.

Ilman kartoituksia ja toimenpiteitä Länsi-Herttoniemen luonnon monimuotoisuus saattaa heikentyä – etenkin, jos viheryhteyksille rakennetaan luontoarvoista piittaamatta. Heikentyminen heijastuisi myös Herttoniemen metsäselänteelle. 

Kartoituksien tueksi kannattaa kerätä asukkaiden havaintoja. Eräs herttoniemeläinen luontokuvaaja on seurannut pitkään Kettupuistoa ja kirjoittaa havainnostaan seuraavaa:

”Kettupuisto on biodiversiteetiltään erittäin monimuotoista. Pieni alue pitää sisällään luonnontilaista kalliota, kallion laella havupuumetsikköä ja alempana monipuolista lehtipuumetsikköä. Kallion laella on lähde ja suoalue, jossa kasvaa mm. lakkaa ja pesii vesilintuja. Kesäisin Kettupuisto on tunnettu runsaasta lepakkokannastaan ja talvella varsinkin tikoistaan: alueella majailee talvisaikaan käpy- ja pikkutikkoja sekä palokärkiä ja harmaapäätikkoja. Itse olen dokumentoinut Kettupuistosta runsaat kolmisenkymmentä eri lintulajia mielenkiintoisimpina mm. varpuspöllö, hiiripöllö, lehtopöllö ja kuluneelta syksyltä parven isokäpylintuja. Noin kuukausi sitten kuvasin Kettupuistossa varpuspöllön. Syksyllä samaan puistoalueeseen kuuluvassa F.E.Sillanpään puistossa tien toisella puolella tehtiin havainto tulipäähippiäisestä. Kana- ja varpushaukat ovat Kettupuiston vakioasukkeja.”

Ongelmalliset rakennuspaikat – ei rakentamista metsäyhteyksiin 

Maastoretkien, karttatarkastelun ja asukkaiden havaintojen perusteella näemme ongelmallisiksi ennen muuta seuraavat rakennuspaikat. Kyse ei ole vain rakennuksista, vaan myös nykyisestä rakennustavasta, joka tuhoaa täysin tontin puuston ja kasvillisuuden. Korostamme kuitenkin, että kartoitukset selvittää tilannetta tarkemmin.

• Portimonpolun länsipuolelle metsäiseen ja kallioiseen rinteeseen suunniteltu kerrostalo Väinön lehdossa kaventaisi nykyisen viheryhteyden niin, ettei se olisi enää riittävän leveä ja rauhallinen ulkoilijoille ja eläimille. Tällä kohtaa liikkuu runsaasti eläimiä korttelialueen luonnon ja metsäselänteen välillä vuorokauden läpi. Kerrostalojen väliin jäävä kuilumainen väylä, joka koostuisi ulkoilutiestä ja kapeasta nurmikkokaistaleesta, ei todennäköisesti enää houkuttelisi pöllöjä, kettuja, mäyriä, lumikkoja, sorsia, rusakkoja, näätiä, kauriita ynnä muita siirtymään isommille ruokailualueille ja suojaisille levähdyspaikoille. Myös lisääntyvät keinovalot ja liikenteen melu toisivat yhteyteen lisää häiriötä eläinten kannalta. Tällä kohdalla oleva, ulkoilijoille tärkeä luonnon maisema muuttuisi voimakkaasti 
• Kettupuiston neljä uutta rivitaloa Karhutiellä katkaisisivat ainoan yhteyden, joka johtaa Kettupuistosta laajempiin metsiin. Se kulkee Kettutie 4:n ja Herttoniemen yhteiskoulun välisessä kapeassa, puustoisessa viheryhteydessä. Aikaisemmin yhteyksiä oli enemmän, mutta Kettutien uusien talojen rakentaminen on katkaissut ne.
• Mäyrätielle kaavailtu kerrostalo katkaisisi puustoisen yhteyden Susitien ja Karhutien välisestä metsästä Herttoniemen metsäselänteelle.
• Suksipuistoon Mäenlaskijantieneteläpuolelle suunnitellaan kolmen kerrostalon ketjua. Rakentaminen heikentäisi merkittävästi viheryhteyttä Saunalahden metsiin ja tulevalle luonnonsuojelualueelle. Suksipuistossa vaarana on myös kosteikkopainanteen kuivuminen ja rinnemetsän häviäminen. 
• Hiihtomäenpuistossa Mäenlaskijantien pohjoispuolella massiivinen rakennus tulisi poikittain muinaisrantakivikon päälle. Se myös katkaisisi tärkeän ekologisen yhteyden. Puisto on osa Viikki–Kivikko -vihersormea, ja se liittyy saumattomasti Herttoniemen metsäselänteeseen ja luonnonsuojeluohjelman 2015-24 kohteeseen ”Fastholma ja Saunalahden itäpuolinen metsä”. Hiihtomäenpuisto on myös merkitty Mona Schalinin selvityksessä suojeltavaksi osana puistoverkostoa. Puisto pitäisi olla kaavassa merkinnällä VP/s.
• Karhutien ja Hiihtomäentien risteyksessä kasvava korpimainen, kostea pikkumetsä häviää, jos sen päälle rakennetaan. Metsikkö kaipaa ehdottomasti kartoitusta. Korpi on uhanalainen luontotyyppi.

Seurakuntayhtymä suunnittelee kirkon purkamista ja uusia taloja kirkon isolle, enimmäkseen luonnontilaiselle tontille. Alue on jätetty tästä kaava-aineistosta pois. Kirkon tontti olisi kuitenkin hyvä saada mukaan, koska silloin olisi mahdollista säilyttää nykyisiä viheryhteyksiä parhaalla tavalla.

Siilitien metroaseman parkkipaikka on sen sijaan hyvä paikka uudelle rakennukselle, joka voisi olla korkeampikin kuin neljä kerrosta.

Helsingissä 22.12.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry