Muistutus Kruununvuorenrannan katusuunnitelmaehdotuksista

Lausunnot ja kannanotot 17.1.2023

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Stansvikin kyläyhdistys sekä Luonto-Liiton Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ovat tutustuneet nähtävillä oleviin Kruunuvuorenrannan katusuunnitelmaehdotuksiin. Annoimme 15.11.2022 mielipiteen Stansvikinkallion pohjoisosan katusuunnitelmaluonnoksista: https://www.sll.fi/helsinki/2022/11/18/mielipide-stansvikinkallion-pohjoisosan-katusuunnitelmaluonnoksista/

Luonnokseen tehdyt muutokset ovat askel oikeaan suuntaan, kun katupuita ja muuta katukasvillisuutta on jonkin verran lisätty. Stansvikinkallion luontoarvoja ja metsiä ei kuitenkaan huomioida riittävästi, minkä takia joudumme tuomaan esiin useita samoja seikkoja, joista lausuimme jo mielipiteessämme. Huomautamme myös muutamista muista katusuunnitelmaehdotuksen ongelmista ja riskeistä.

Mielestämme alueen katusuunnitelmien tulee koskea vain niitä osia, joihin ei kohdistu asemakaavan uudelleen arviointia. Tästä johtuen katusuunnitelmasta tulee poistaa Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arviointiin liittyvässä osallistumis- ja arviontisuunnitelmassa määritellyt alueet (Stansvikinkallionkadun itäpää): https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/Oas/1618-00.pdf

Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arvioinnin ollessa vielä käynnissä ei tule toteuttaa vanhaan rakentamisen ja asukkaiden määrään mitoitettua katusuunnitelmaa, vaan katusuunnitelma tulee uusia ja keventää sitä entisestä vastaamaan vain toteutuvien tonttien tarpeeseen.

Metsään rajoittuvien katujen on syytä sulautua mahdollisimman hyvin viereiseen metsätyyppiin. Asfaltin sijaan päällysteenä tulee suosia betonista nurmikiveä tai hiekkaa, ja istutuksissa samoja lajeja kuin metsässä. Tärkeää on myös luoda hyvät edellytykset katupuiden kasvamiselle iäkkäiksi. Suunnitelmissa tulee lisäksi huomioida kadun aiheuttama reunavaikutus metsässä, joka syntyy valoisuuden lisääntyessä. Siksi metsän reunat tulee pitää puustoltaan tiheänä. Vieraslajien leviäminen uusista maamassoista metsään tulee estää. Katuvalot on syytä suunnitella niin, ettei valosaaste häiritse metsää ja sen eläimistöä. Suunnittelualueella on myös arvokasta lepakkoaluetta.

Katusuunnitelman tulisi luontoarvojen säästämiseksi lähteä siitä, että liikenne taloihin kulkee lännestä tai pohjoisesta Koirasaarentien, Haakoninlahdenkadun ja öljysataman jo ennestään metsättömän alueen kautta, ei metsän puolelta. Tämä on huomioitava myös tonttien suunnittelussa.

Mielestämme metsään sijoittuva Kaivoskallionpolku tulee jättää kokonaan rakentamatta luonnonsuojelullisista syistä. Jos se kuitenkin rakennetaan, tulee se toteuttaa luontoa säästäen ja maastonmuotoja noudattaen kevyenä hiekkatienä, tai mikäli mahdollista sijoittamalla kevyen liikenteen kulku rakennuksen alle arkadikäytävään. Näin myös tavoite korttelin sisäpihan jatkumisesta metsään toteutuisi paremmin eikä suunnitelman mukaista puiden poistoa (19 kpl) ja uusien istutusta (2 kpl) tarvitsisi tehdä. Nykytiedon mukaan kaupunkipuiden istuttaminen luo uuden päästölähteen ja erilaisissa rakennushankkeissa ja kaupunkisuunnittelussa kannattaisi pyrkiä säästämään olemassa olevaa puustoa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009234616.html) Katusuunnitelmassa tulee luonnonsuojeluasetuksen mukaisesti lukea ja merkitä poistettavaksi puuksi kaikki halkaisijaltaan yli 7 cm 1,3 metrin korkeudelta mitatut runkomaiset puut .

Jos Kaivoskallionpolku kuitenkin rakennetaan Koirasaarentieltä talojen taakse metsään, ainakaan Stansvikintieltä Kaivoskallionpolulle vievää ”luiskaa” ei tule toteuttaa, jotta rinteestä säästyy mahdollisimman paljon metsää.

Kaiken rakentamisen tulee tapahtua tontilta käsin niin, ettei rakentamisen aikana tärvellä luontoa rakennuskohteen ympäriltä. Rakentamisen aikaiset fasiliteetit, kuten kontit, tulee sijoittaa muualle kuin rakentamattomalle alueelle.

Katusuunnitelmaan kuuluvien Stansvikinkallionkadun ja Varisluodonkadun osia ei tule vielä rakentaa suunnitelman mukaisesti. Jos katujen jatkolle ei ole tarvetta uudelleen arvioinnin jälkeen, niitä on kevennettävä Kaivoskallionpolun tapaan metsä huomioiden.

Teiden leveys tulee pitää minimissä.

Hulevettä ohjataan tulvatilanteissa alueen ojiin ja lopulta Tahvonlahteen. Hiljattain alueelle rakennettujen uusien asuinalueiden ja rakennustyömaiden hulevedet kuormittavat jo valmiiksi Tahvonlahtea, jonka tilaa on nyt viimeistään ruvettava seuraamaan hulevesien mukana tulevien saasteiden ja mikromuovin osalta. Jos arvot ovat huolestuttavia, hulevesiä tulee suodattaa ja puhdistaa ja niiden ohjausta on muutettava. Tahvonlahti on arvokasta lintu-, kasvi-, matelija- ja lepakkoaluetta. Siellä lisääntyy luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevia viitasammakoita, joiden lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Lisäksi Tahvonlahti on vesilain suoraan suojelema luontotyyppi flada, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty

Alueellinen lumen kerääminen ja säilyttäminen tulee huomioida sekä katujen että tonttien suunnittelussa.

Helsingissä 17.1.2023

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Marjo Huuskonen

puheenjohtaja, Stansvikin kyläyhdistys ry

Aino Juvonen

kampanjakoordinaattori, Luonto-Liiton Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja

Lisätiedot:

Riitta Malve, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: riittamalve(ät)gmail.com / puh. 050 5718146