Kannanotto Herttoniemen ja Paloheinänhuipun frisbeegolfratojen puistosuunnitelmista
Lähetimme 30.1.2023 Helsingin kaupunkiympäristökautakunnalle kannanoton koskien Herttoniemen ja Paloheinänhuipun frisbeegolfratojen puistosuunnitelmia:
Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Kannanottomme koskee Herttoniemen ja Paloheinänhuipun frisbeegolfratojen puistosuunnitelmia, jotka ovat lautakunnan esityslistalla 31.1.2023 (asiakohdat 7 ja 9). Koska luonnonhoidon linjauksen sekä siihen liittyvien työohjeiden päivittäminen sekä Herttoniemen luonnonhoidon suunnitelman tekeminen ovat kaikki kesken, kannattaa odottaa niiden valmistumista ennen kuin Herttoniemen frisbeegolfradan suunnitelmasta päätetään.
Paloheinänhuipun frisbeeradan kohdalla pyydämme päätöksen siirtämistä seuraavaan kokoukseen, jotta ehdimme tutustua suunnitelmaan kunnolla. On valitettavaa, ettei kumpaakaan ratahanketta asetettu muutosten jälkeen nähtäville ennen kaupunkiympäristölautakunnan päätöstä.
Herttoniemen liikuntapuiston frisbeegolfratojen puistosuunnitelmasta
Olemme tutustuneet kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla 31.1. olevaan Herttoniemen liikuntapuiston frisbeegolfratojen suunnitelmaan. Meitä huolestuttaa frisbeegolfratojen sijoittuminen Viikki–Kivikko-vihersormen herkille, eläimille tärkeille suojaisille alueille sekä luonnon kannalta tärkeisiin metsiin, joiden METSO-arvot tulee tarkistaa. Viikki–Kivikko-vihersormi on jo nyt hyvin katkonainen, ja sen eri kohdissa uudet rakentamishankkeet ja suunnitelmat heikentävät sitä edelleen.
Parhaassa tapauksessa päivitetty luonnonhoidon linjaus ja Herttoniemen luonnonhoidon suunnitelma onnistuvat turvaamaan eläinten ainoan suojaisen reitin kapeassa ja ulkoilun kannalta vilkkaassa Viikki–Kivikko-vihersormessa Herttoniemen kohdalla. Nyt kuitenkin fribeegolfratoja on suunniteltu paikoin niin, että ne häiritsevät eläinten liikkumista ja niiden lepopaikkoja juuri tässä suojaisimmassa yhteydessä. Näin muutamat radat murentaisivat yhteisiä ponnisteluja metsien monimuotoisuuden puolesta. Kyse on myös eläinten oikeudesta kohtuulliseen elämään kaupunkiluonnossa.
Ongelmallisin on rata 8, joka kulkee monien nisäkkäiden reitillä ja niiden suosimassa rauhallisessa, suojaisessa metsikössä, jossa esiintyy myös runsaasti lintuja. Radan vieressä sijaitsee mäyrien kookas pesäkolo sekä tiheikköjä, joiden turvissa eläimet lepäilevät. Tästä radasta tulee ehdottomasti luopua.
Myös rata 9 on ongelmallinen, vaikka se sijaitsee avoimessa, epäonnistuneessa pipemäessä. Sen läpi kulkee sama eläinten reitti kuin radan 8. Piperinteen metsäreunat tarjoavat linnuille suotuisan ympäristön, muun muassa lehtopöllö saalistaa ja lepää siinä usein. Jos rata toteutetaan, se tulee sijoittaa niin, että piperinteen viereisten metsien puustoa ei harvenneta eikä vahingoiteta. Lisäksi on huomioitava, että aivan metsän reunat toimivat monien eläinten, myös lintujen, lepopaikkoina. Siksi radan 9 linjaa tulee siirtää niin, ettei peli ulotu radan etelänpuoleiselle metsänreunalle, jossa nykyään lepää ja liikkuu muun muassa rusakoita, mäyriä, oravia, kauriita, kettuja ja lintuja. Pipen alarinne on itsessään kukkiva niitty, jota kannattaa vaalia.
Sähkölinjalle kaavaillut radat 4 ja 5 ovat myös poikittain eläinten keskeisillä poluilla vihersormessa. Kiertämismahdollisuuksia ei ole, koska koirapuisto katkaisee vihersormen ratojen itäpuolella. Jos radat toteutetaan, kumpikin rata tulee sijoittaa niin, ettei metsien reunoja uhkaa kuluminen ja puiden vahingoittuminen eikä puita kaadeta. Myös niittyarvoista tulee huolehtia.
Vanhalle, niityksi muuttumassa olevalle pellolle sijoitettu rata 6 päättyy suunnitelmassa metsän reunaan. Tässä kookkaita haapoja kasvavassa pellon reunan metsässä on pesinyt yksi tai useampi tikka, ehkä käpytikka, säännöllisesti useita vuosia. Pesimisrauhan takia radan linja tulee muuttaa niin, että kiekkojen heittäminen koriin ja sen ohi ei häiritse tikkojen pesintää. Pahimmassa tapauksessa kiekot osuvat pesäpuuhun. Sopivampi korin paikka on lähempänä palsta-aluetta tai suoran, pitkän ulkoilutien suuntaisesti.
Metsät, joihin radat 1, 2 ja 3 on sijoitettu, eivät ole yhdentekeviä, vaikka ne eivät ole METSO-metsiä tai arvokasta kääpämetsää kaupungin luontotietojärjestelmässä. Tosin radat 1 ja 2 ilmeisesti osuvat osittain arvokkaalle kääpäalueelle. Näidenkin ratojen kohdalla suunnittelussa on syytä odottaa luonnonhoidon linjauksen ja Herttoniemen luonnonhoidon suunnitelman valmistumista, koska silloin metsien luontoarvoja on mahdollista tarkistaa. Radan 3 kohdalla pintavedet valuvat ilmeisesti sen alapuolella sijaitsevaan, keväisin vetiseen lammikkoon, jossa sammakot kutevat vuosittain. Pintavesien virtaamisesta sinne jatkossakin tulee huolehtia, jos rata rakennetaan.
Jos radat päätetään kaikesta huolimatta rakentaa, on puut suojattava laudoilla ratojen ympärillä ja huolehdittava suojausten kunnosta. Etenkin urheilukentän ja linnoitealueen reunalla on syytä tarkistaa myös maisemalliset vaikutukset.
Ehdotamme kaikille metsäverkoston runkoyhteyteen ja vihersormeen sijoittuville frisbeegolfradoille infotauluja, jotka kertovat ympäröivän luonnon lajeista ja luonnon monimuotoisuudesta sekä luonnon rauhasta, jota tulee kunnioittaa. Koska elävien puiden vahingoittamisen välttäminen kuuluu jokaiselle luonnossa liikkujalle vauvasta vaariin, siitä on hyvä mainita myös infotauluissa. Se tulee mahdollistaa myös suunnittelussa. Pidämme hyvänä ratkaisuna luonnon kannalta, ettei radoille tule omaa valaistusta.
Helsingissä 30.1.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry