Kannanotto Matokallion metsän puolesta

Lähetimme 3.2.2023 yhdessä Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan kanssa Helsingin kaupunginhallitukselle kannanoton koskien Matokallion metsän tulevaisuutta:

Arvoisat Helsingin kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet

Luonto-Liiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, kuten myös Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kanta (17.1.2023 asiakohta 7) on, että Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle myönnettyä kehittämisvarausta jääurheilun moniliikuntakeskuksen suunnittelua varten ei tule jatkaa luonto- ja virkistysarvojen säilyttämisen vuoksi. Pidämme erittäin merkittävänä syynä myös lähikoulujen tärkeän oppimisympäristön, koulumetsän, ja läheisten päiväkotien luontokasvatuksen säilymistä Matokalliolla.

Arvokas kasvillisuusalue kuluisi ja monimuotoisuus vähenisi

Matokallion ja sen pohjoispuolen 7 hehtaarin metsästä jäisi jäljelle jääurheilukeskuksen rakentamisen jälkeen noin puolet. Lähes koko jäljelle jäävä alue on arvokasta kasvillisuusaluetta Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan, ja kaupunki kehottaa välttämään kulkemista alueen herkimmissä osissa (ks. https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/425/). Nykyinen, vuodelta 2006 peräisin oleva kaava kuitenkin ohjaa koululuokat, päiväkodit ja ulkoilijat käytännössä tälle arvokkaalle kasvillisuusalueelle, jos sen mukainen jääurheilukeskus rakennetaan. Näin arvokas kasvillisuus tuhoutuisi. On huomattava, että vastaava metsä löytyisi koulujen ja päiväkodin luontokasvatusta varten seuraavaksi vasta Viikki–Kivikko-vihersormesta bussimatkan päässä.

Metsän kutistuminen vähentäisi sen monimuotoisuutta. Pinta-alan raju leikkautuminen myös heikentäisi eliöyhteisön mukautumiskykyä ja lajiston elinolosuhteita jäljelle jääneellä laikulla esimerkiksi reunavaikutuksen kautta.

Puutteellisia METSO-kartoituksia tulee täydentää

Asiantuntijat ovat todenneet Matokallion täyttävän METSO-kriteerit, vaikka jostain syystä tonttia ei ole kirjattu METSO-metsäksi Helsingin luontotietojärjestelmässä. Paikalta on löytynyt uhanalaista ja korkeista suojeluarvoista kertovaa lajistoa, vanhan metsän indikaattorilajeja sekä runsaasti lahopuuta.

Lajistoasiantuntijamme kartoituksen mukaan Matokallio on rikasta kääväkäsmetsää, jossa kasvavat muun muassa uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävät rusokantokääpä ja lumokääpä sekä vanhojen metsien indikaattorilaji pohjanrypykkä. Tontin koilliskulmassa on luonnonhoitosuunnitelman mukaan jalopuumetsikkö, joka täyttää luonnonsuojelulain kriteerit.

Matokallion puuttuvat laji- ja luontokartoitukset tulee tehdä, kirjata kaupungin luontotietojärjestelmään ja ottaa huomioon päätöksenteossa. 

Tärkeä ydinmetsä ylläpitää monimuotoisuutta

Matokallion metsä on myös määritelty Viikin ja Mustavuoren välisen alueellisen metsäverkostoyhteyden ydinmetsäksi vuoden 2019 metsä- ja puustoisen verkoston selvityksessä (ks. karttaliite). Metsäverkosto yhteyksineen ja ydinmetsineen pitää yllä metsien biodiversiteettiä eli geenien, lajien ja ekosysteemien monimuotoisuutta. Jos luonnon monimuotoisuus vähenee Matokalliolla, vähenee se myös muun metsäverkoston alueella. Luonnon monimuotoisuutta vaalimalla meillä ihmisilläkin on paremmat edellytykset säilyä maapallolla esimerkiksi ilmaston muuttuessa.

Matokallio on malliesimerkki sellaisesta metsästä, joka EU:n biodiversiteettistrategian mukaan pitää suojella. Metsän hävittäminen on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että Suomi pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Helsingin kaupunkistrategian keskeisiä tavoitteita ovat metsäverkoston säilyttäminen ja vahvistaminen sekä luontaisen vanhenemisen salliminen. Samoin asukkaiden lähiluonnon turvaaminen. Linjausta noudattamalla Matokallion kaltaiset metsät säästyvät.

Ylipäätään haluamme kiinnittää huomiota siihen, että rakentamisen kaavoittaminen metsiin ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua enää nykyaikana, jona luontokadon ja ilmastokriisin huomioiminen tulisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

Koulumetsä on lähikoulujen, päiväkotien ja muiden toimijoiden voimavara

Itäkeskuksen peruskoulu (noin 450 oppilasta) ja Helsingin kielilukio (noin 900 oppilasta) ovat kasvaneet yhteen Matokallion vanhan metsän kanssa 1970-luvulta lähtien. Koulut sijaitsevat metsän vieressä, ja useat koululaissukupolvet ovat oppineet tunnistamaan kasveja, sieniä ja eläimiä tässä omassa koulumetsässä. Siellä myös piirretään, suunnistetaan ja tehdään ryhmätöitä. Lisäksi läheiset päiväkodit käyvät metsässä leikkimässä ja tutkimassa luontoa. Päiväkoti Puotinharjusta kerrotaan, että ryhmät suuntaavat kerran viikossa Matokalliolle. Metsää tarvitsevat myös muut lähialueen toimijat kuten nuorisotoimi, kirjasto ja Stoan kulttuurikeskus, joka järjestää siellä tänä talvena eskarien ympäristötaidekurssin.

Metsän viereen on tulossa kaupungin uusi, suuri päiväkoti, johon siirtyvät lähialueen kaksi päiväkotia. Myös se tarvitsee metsää toiminnassaan. Nykyiseltä paikaltaan Myllypuroon muuttava kielilukio aikoo säilyttää Matokallion edelleen koulumetsänään.

Sen jälkeen, kun Matokallion metsiin kaavoitettiin jääurheiluhalli vuonna 2006 talviolympialaisia varten, tieto ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta ovat lisääntyneet harppauksin. Tänään aiheet kuuluvat myös koulujen opetussuunnitelmaan. Saammekin olla kiitollisia kouluille, että nykylapset ja -nuoret tietävät paremmin kuin vanhempansa, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee. Matokalliolla metsineen on ollut siinä tärkeä tehtävä.

Itäkeskuksen peruskoulussa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 54%. Matokallio tarjoaa täten myös maahanmuuttajille mahdollisuuden tutustua metsäluontoon, kiinnittyä lähiympäristöönsä ja oppia sen kautta. Luonnon tiedetään olevan hyvä kotiuttaja.

Kannustamme kaupunkia ja kaupunginvaltuutettuja kiinnittämään huomiota koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin toimijoiden tarpeisiin Matokallion kohdalla, koska kaupungin organisaation osana niiden mahdollisuus puolustaa metsää on rajattu.

Matokallio tarjoaa hyvinvointia ja virkistystä 

Metsäverkosto, johon Matokallio kuuluu, on myös virkistysyhteys ulkoiluteineen. Sen varrella Matokallio on vanhana metsänä erityisen vaikuttava elämys.

Kyseessä on myös Puotinharjun viimeinen metsä. Lähimetsien alueellinen riittävyys tulisi taata kaupunkisuunnittelussa. Matokalliolla liikkuu koululaisten ja päiväkotilasten lisäksi runsaasti lenkkeilijöitä, jotka hakevat virkistystä ja rauhaa metsäisestä luonnosta.

Matokallio on rakas lähimetsä ja tärkeä ulkoilupaikka. Lähiluonnossa liikkuminen on mahdollista kaikille. Matokallion ympäristössä asuu paljon maahanmuuttajia ja pienituloisia. Vähävaraisilla perheillä ei ole varaa lähteä luontoon kaupungin ulkopuolelle, jolloin kodin ja koulun lähimetsä on aarre. Koululaisten, päiväkotilasten ja lähiasukkaiden on vähintään yhtä työlästä matkustaa metsäretkille kauemmas kuin luistelijoiden Vuosaareen Matokallion sijaan.

Tehokkaan julkisen liikenteen ei tarvitse hävittää merkittäviä luonnon monimuotoisuuskohteita

Pikaratikan takia merkittävät luonnon monimuotoisuuskohteet ovat vaarassa kadota sen reitin varrelta. Pikaratikan reunat rakennetaan mahdollisimman tehokkaasti paikallisista luonto- ja virkistysarvoista välittämättä.

Tehokas julkinen liikenne on tärkeä hiilidioksidipäästöjen vähentäjä, mutta sen infrastruktuuria rakennettaessa tulisi muistaa luontoarvojen turvaaminen. Parhaimmillaan pikaraitiotie tarjoaa kaupunkilaisille hyvän mahdollisuuden päästä myös arvokkaaseen lähiluontoon, jos sitä rakentamisen sijaan säästetään. Matokallion monimuotoinen metsä on tästä hyvä esimerkki.

Helsingissä 3.2.2023

Aino Juvonen

kampanjakoordinaattori, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys