Mielipide Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta
Mielipide Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta
Helsingin Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys eli Helsy on tutustunut huolellisesti kaavaluonnoksen aineistoon ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavasti.
Kaavan valmistelutyöstä yleisesti
Osayleiskaavaluonnosta kiitämme useista oikeansuuntaisista linjauksista Vartiosaareen perustettavien uusien luonnonsuojelualueiden ja virkistyskäytön yhteensovittamisen suhteen. Suojelualueille osoitettu kaavamerkintä SL/vr vastaa viime vuoden maaliskuussa antamassa mielipiteessämme ehdotettua suojelumerkintää SL/vl. Luonnonsuojelualueiden rajauksien tarkentamistarpeista lisää alla.
Kiitämme myös laadukasta linnustoselvitystä sekä vuorovaikutusraportin esitystapaa, jossa yhdistysten antamat mielipiteet on esitetty nimellä mainiten kokonaisuudessaan. Tämä käytäntö helpottaa suuresti eri yhteisöjen mielipiteisiin tutustumista, ja toimintatavan pitäisikin jatkossa olla oletusarvoisesti tapana kaikilla kaavatasoilla koko kaupunkiympäristötoimialalla läpinäkyvän ja avoimen vuorovaikutuksen edistämiseksi kaupunkisuunnittelussa.
Osayleiskaavaluonnos jättää ottamatta lopullisesti kantaa Vartiosaaren saavutettavuuteen vesiliikenne- tai siltayhteyden osalta Reposalmessa. Molemmat vaihtoehdot ovat kaavakartan mukaan mahdollisia. Sen sijaan yhteystarvetta Ramsinniemeen ei esitetä. Yhteystarveratkaisuun palaamme tarkemmin mielipiteemme loppuosassa.
Uudet luonnonsuojelualueet
Kaavakartalle merkittyjen suojelualuevarausten alueet pohjaavat pääpiirteittäin vuoden 2011 METSO-inventointien kuvioihin. Näin ehdotimme myös itse aiemmassa mielipiteessämme. Paikoin kaavakartan rajaukset ovat kuitenkin suppeampia. Esitämme nyt kaavaehdotusvaiheeseen edettäessä vielä muutamia muutoksia suojelualuerajauksiin yleisesti METSO-selvityksen kriteeriluokkakartan (M22 Vartiosaari) pohjalta koko alueella, sekä aivan erityisesti muutamien seuraavien tärkeiden arvometsäkuvioiden osalta.
Vartiosaaren keskialueen metsä on kaavaluonnoskartalla nyt jakautunut kahteen eri suojelualueeseen (Vartiosaaren keskimetsä ja Kaakkois-Vartiosaaren metsä). Lisäämällä METSO II -kuvio 3527 hieman laajennettuna rajaukseen mukaan saataisiin kaksi erillistä aluetta yhdistettyä yhdeksi laajaksi Vartiosaaren metsän suojelualueeksi. Yhtenäisyys edistäisi arvoalueiden ekologista kytkeytyneisyyttä toisiinsa ja niiden hoidon suunnittelua. Laaja yhtenäinen kokonaisuus havainnollistaisi myös alueella liikkuville ulkoilijoille merkittävien luontoarvojen läsnäoloa avoimena niittyalueena säilytettävän virkistysalueen ympärillä ja välittömästi polkujen läheisyydessä.
Ehdotamme rajauksen tarkentamista myös Vartiosaaren pohjoisosassa. Lisäämällä suojeltavaan kokonaisuuteen arvokkaat METSO I -kuviot 3545, 3545.1, 3445.2 ja 3548 riittävin suojalaajennuksin saavutettaisiin yhteys merenrantaan. Mukaan olisi hyvä ottaa myös kuvioiden 3545.2 ja 3548 kainalosta poukamat rantametsiköineen sekä maisemallisesti ja geologisesti hienot, mereen suuntaavaan kallioharjanteen rinteet. Kallioharjanteella, polun vieressä on havaintojemme mukaan todennäköisesti halkeillut hiidenkirnu, joka on nyt pieni suostunut lammikko. Näillä lisäyksillä saaressa sijaitseva uusi suojelualue saisi merellisen ulottuvuuden.
Suunnitteilla olevien suojelualueiden tarkat aluerajaukset määrätään lopullisesti luonnonsuojelualueiden varsinaisen perustamisprosessin yhteydessä, mutta nyt yleiskaava- ja asemakaavavaiheissa on tärkeä määrittää myös suojeluun osoitettavien alueiden lähiympäristössä muut maankäyttövaraukset siten, että ne mahdollistavat perustamisvaiheessa tehtävät aluetarkennukset sekä mahdolliset luonnonsuojelualueiden laajennukset tulevaisuudessa.
Virkistyskäyttö
Yksi Vartiosaaren osayleiskaavan keskeisimpiä kysymyksiä on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön ratkaiseminen järkevällä tavalla. Uusien laajojen luonnonsuojelualueiden perustaminen saareen viestii osaltaan alueella liikkuville paikan luontoarvoista – edellyttäen, että saaren luontoarvoista tiedotetaan kattavasti kaikille paikkaan saapuville ja ulkoilijoiden kulunohjaus ratkaistaan viisaasti.
Kaavaselostuksen luontovaikutusten arviointi pohjaa lauttaratkaisuun yhteystarveratkaisuna ja toteaa suorasukaisesti, että mahdollinen siltavaihtoehto vaatisi vaikutusten uudelleenarviointia moninkertaisesti lisääntyvän ulkoilun vuoksi. Lisäksi tilanne vaatisi maisemallisesti ikävien aitarakenteiden ja muiden luontoalueille liikkumista estävien ratkaisujen etsimistä.
Nähtävillä oleva yleiskaavaluonnos mahdollistaa matkailu- ja virkistyspalvelujen merkittävän lisäämisen Vartiosaaressa, erityisesti saaren länsiosissa. Ehdotamme kaavamerkintöjen arvioimista tältä osin vielä uudelleen koko saaressa ja erityisesti kaupungin itsensä omistaman Kaislikon huvilan eli Villa Winqvistin ympäristössä koko niemen alueella. Kaislikon huvila-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde Pohjois-Vartiosaaren lehdot (LTJ 3/98), eikä intensiivinen matkailu- ja virkistyskäyttö uusine vierasvenesatamineen sovi alueelle. Kaislikko sijaitsee myös hyvin kaukana Reposalmesta, jota kaavaluonnos esittää pääyhteyssuunnaksi Vartiosaareen. Lehtoalue kuuluisi METSO II -kuviona sekin luonnonsuojelualueen rajauksen sisälle.
Matkailu- ja virkistyskäyttöä suunniteltaessa on huomioitava myös uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit sekä niittyverkoston arvokohteet. Huomiota on erityisesti kiinnitettävä Vartiosaaren kivikkoiseen kaakkoisrantaan. Koko Vartiosaaren merenrantaniityt tulisi kaavoituksen yhteydessä kartoittaa kattavasti.
Yhteystarveratkaisu
Puollamme vesiliikenneratkaisua Vartiosaaren yhteysmuotona. Kuten jo viimevuotisessa mielipiteessämme totesimme, erilaisten vesiliikenneratkaisujen yhdistelmä olisi hyvä ratkaisu Vartiosaaren osalta. Muutamana viime kesänä Reposalmessa toiminut aurinkosähkölautta on toiminut hyvin. Kaavatyön yhteydessä tehdyn yhteysvaihtoehtoselvityksen mukaan sähkölautta voisi olla käytössä kahdeksan kuukautta eli koko sulanveden kauden noin 12–16 tuntia vuorokaudessa. Lautta voitaisiin toteuttaa maksuttomana joko kilpailuttamalla toiminta kaupungin palveluhankintana tai tarjoamalla yhteys kaupungin tai sen omistaman yhtiön omana palveluna kuten Vartiosaaren virkistyskäytön laajuus -julkaisun liitteessä 2 esitetään (julkaisun s. 30):
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2022/Kymp_2022-12-13_Kylk_39_Pk/2C406F8E-0A13-CB1A-A00D-8480FF200000/Liite.pdf
Toinen tapa, julkaisunkin mukaan, olisi liittää reitti HSL:n lippujärjestelmään maksullisena Suomenlinnan lautan tapaan.
Sähkölautta yhdistettynä tihennettävään ja niin ikään HSL:n lippuun yhdistettävään säännölliseen vuoroveneyhteyteen palvelisi hyvin myös saaren huoltoa. Vartiosaareen on jo pitkään päässyt kesäisin vuoroveneellä, joka kulkee Hakaniemen ja Vuosaaren välillä useita kertoja päivässä. Sähkölautan ja vuoroveneyhteyden rinnalle voisi kehittää myös omatoimista soutuveneliikennettä yhteiskäytössä olevilla soutuveneillä sekä Laajasalosta että Vuosaaresta. Niiden vuokraukseen on olemassa paljon erilaisia julkisia tai kaupallisia vaihtoehtoja.
Lopuksi
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kannattaa edelleen Vartiosaaren kehittämistä viisaasti sen omien hyvin tunnistettujen ominaispiirteiden eli merkittävien luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen pohjalta. Näiden arvojen huolellisen vaalimisen ja vahvistamisen tulisi olla sekä nyt valmisteilla olevan osayleiskaavaehdotuksen että tulevan asemakaavoituksen keskeisin päämäärä.
Helsingissä 31.1.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry