Mielipide Pukinmäenrannan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Olemme tutustuneet osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä keskustelleet suunnittelija Antti Mentulan kanssa puhelimessa 9.2. Kannatamme lämpimästi tavoitetta Sinimetsän ja Näremetsän säilymisestä virkistyskäytössä. Kannustamme myös toteuttamaan tavoitteen, joka koskee luontoarvojen huomioimista mukaan lukien Vantaanjoen Natura-alueen.
Metsät säilytettävä laajasti
Kaava-alueella on kaksi metsäistä kukkulaa: Sinimetsä ja Näremetsä. Luontotyypeiltään ne ovat lähinnä kalliometsiä, kangasmetsiä ja lehtoja. Niistä löytyy myös uhanalaisiin luontotyyppeihin kuuluvat pähkinälehto ja vaahteralehto. Jos metsissä ei ole jo tehty METSO-kartoitusta, se tulee toteuttaa viimeistään tässä suunnitteluvaiheessa.
Sinimetsä on mukana luontojärjestöjen Helsingin arvometsäesityksessä vuodelta 2014: https://helsinginmetsat.wordpress.com/helsingin-arvometsat/. Luontojärjestöjen metsäasiantuntijat kartoittivat tuolloin Helsingin metsät. Ehdotamme, että myös kaupunki nimeää arvometsäesityksen tavoin Sinimetsän arvometsäksi ja siirtää sen C5-hoitoluokkaan.
Sinimetsän ja Näremetsän kukkulametsien lisäksi tulee säilyttää alarinteiden lehdot, joilta löytyy muun muassa vaahteroita, haapoja, raitoja, koivuja, pihlajia ja taikinamarjapensaita. Uhanalaiset metsäluontotyypit kuuluvat itsestään selvinä säilytettävään luontoon. Läntiset ja eteläiset metsänreunat niitylle päin ovat erityisen tärkeä pölyttäjille, kun puut kukkivat. Myöhemmin ne tarjoavat linnuille ravinnoksi kelpaavia siemeniä ja marjoja. Tiheä metsänreuna toimii myös suojana useille lajeille ja metsän sisäosille uusien asuinkortteleiden häiriötä, kuten lisääntyvää ulkovalaistusta, vastaan. Tämän lisäksi metsän ja uuden rakentamisen väliin on jätettävä riittävä suoja-alue niin, ettei metsästä tule pihojen jatketta. Metsien kulumista on syytä estää myös muutamien uusien ulkoilupolkujen rakentamisella metsiin.
Pukinmäenrannassa on huolehdittava, ettei rakentaminen eristä metsiä muusta luonnosta. Siksi uusien kortteleiden väliin on jätettävä riittävän leveät puustoiset yhteydet Vantaanjoelle sekä Sinimetsän että Näremetsän kohdalla.
Vantaanjoen ja sen rantojen monimuotoisuutta on vaalittava
Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava lähtökohdaksi haitta-aineiden, kemikaalien ja muovien leviämisen estäminen maaperään ja Vantaanjokeen.Jos jokeen rakennetaan siltoja tai muita rakenteita, niiden tarpeellisuutta on harkittava tarkasti Vantaanjoen Natura-alueella. Tähän on liitettävä joen vedenalaisen luonnon, etenkin suojeltujen lajien kartoitus. Vesirakentaminen aiheuttaa aina enemmän tai vähemmän tuhoa vedenalaiselle luonnolle.
On pidettävä mielessä, että rantojen monimuotoinen kasvillisuus vaikuttaa myös vesieliöstöön. Lisäksi Vantaanjoki rantoineen toimii Vanhankaupunginlahtea ja Haltialaa yhdistävänä vihersormena ja joen kummallakin puolelle kulkee metsä- ja puustoisen verkoston yhteys. Jokirannan kasvillisuutta ja muuta luonnon monimuotoisuutta on syytä lisätä nämä seikat huomioiden.
Huomautamme vielä, että Vantaanjoen rannassa kulkeva metsäverkostoyhteys on Pukinmäenrannan kohdalla hyvin katkonainen. Sitä tulee täydentää puuryhmillä niin, että näkymä Tuomarinkylän kartanon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle säilyy puuryhmien lomassa. Toivomme myös, ettei joen vastarannalla kasvavaa uhanalaista lehtoa poisteta maiseman avaamiseksi.
Lisää biodiversiteettiä niityille
Pukinmäenrannan niityt ovat niittyverkoston arvokohteita ja tukialueita perustuen niiden maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin. Pidämme vähintään yhtä tärkeänä, että kaava-alueen kaikkien niittyjen biodiversiteettiä lisätään oikeanlaisella hoidolla.
Helsingissä 10.2.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry