Lisäys muistutukseen asiassa ”Kevyen liikenteen sillan ja tulvasuojelurakenteiden rakentamiselle asetetun määräajan jatkaminen, Helsinki”
Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
Asia: Lisäys muistutukseemme koskien asiaa ”Kevyen liikenteen sillan ja tulvasuojelurakenteiden rakentamiselle asetetun määräajan jatkaminen, Helsinki”
Viite: Muistutuksemme Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.10.2022 (linkki muistutukseen: https://www.sll.fi/helsinki/2022/11/10/muistutus-helsingin-kaupungin-hakemuksesta-kevyen-liikenteen-sillan-ja-tulvasuojelurakenteiden-rakentamiselle-asetetun-maaraajan-jatkaminen/)
Pyydämme kunnioittaen Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (ESAVI) huomioimaan tässä kirjelmässä ja sen liitteissä esittämämme mielipiteet lisäyksenä aiempaan muistutukseemme (14.10.2022).
Prosessiosoite
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 Helsinki
Sähköposti helsy@sll.fi
Puhelin 050 3011 633 (järjestösihteeri Emilia Pippola)
Vaatimuksemme
Helsingin kaupungille ei tule enää myöntää sen hakemaa, Töölönlahden kevyen liikenteen sillan ja tulvasuojelurakenteiden rakentamiselle asetetun määräajan jatkoa.
Lisäksi vaadimme, että lupaviranomaisen on selvitettävä:
- vesilain mukainen määräaika ja lupamääräyksen ajantasaisuus
- hakijoiden toimivaltaisuudet
- ympäristöluvan tarve
Vaatimustemme perustelut
Helsingin kaupunki haki vuonna 2015 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa padon ym. rakentamiseen. ESAVI antoi luvan 4.11.2016 (luvan nro 221/2016/2, diaarinro ESAVI/8090/2015). Sittemmin ESAVI on, kaupungin hakemuksesta, pidentänyt em. luvan mukaista rakentamisen määräaikaa 23.3.2020 (päätöksen nro 109/2020, diaarinro ESAVI/33802/2019). Määräajalla ESAVI on tarkoittanut sitä ajanjaksoa, jonka kuluessa padon rakentaminen tulee aloittaa ja oleellisilta osin valmiiksi saattaa.
Jo aiemmasta muistutuksestamme viiteaineistoineen on käynyt selväksi, että sitten ESAVI:n myöntämän alkuperäisen luvan (4.11.2016) asiassa on tullut esiin merkittävästi uutta tietoa:
- Uudet, lupaviranomaiselta puuttumaan jääneet tiedot Eläintarhanlahden ja Töölönlahden luontoarvoista.
- Muutokset padon rakentamistekniikassa.
- Puutteet ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lupaviranomaiselle on jäänyt riittävässä määrin tai kokonaan selvittämättä padon käytön vaikutukset Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisiin virtauksiin, Töölönlahden pesimälinnustoon ja Eläintarhanlahdella sijaitsevaan perinteiseen vesilintujen talviruokintapaikkaan.
Muina perusteluina vaatimuksillemme esitämme nyt seuraavaa.
1. Kaupunki katsoo tuoreessa lausunnossaan 14.2.2023 Töölönlahden vesialueen soveltuvan luontoarvojensa puolesta luonnonsuojelualueeksi
Kaupungin lausunnossaan ottama kanta on merkittävä kannanotto Töölönlahden luontoarvojen puolesta. Lausunnon kaupunki antoi aloitteeseen, jonka jätimme 12.9.2022 yhdessä Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n, Töölö-Seura ry:n, Kallio-Seura ry:n ja Kruununhaan asukasyhdistys ry:n kanssa. Aloitteessa yhdistykset ehdottivat luonnonsuojelualueen perustamista Töölönlahdesta ja sen rannoista. Lisäksi yhdistykset esittivät, että tulevan luonnonsuojelualueen ympärille perustetaan laaja, rakentamaton vihersuojavyöhyke. Aloite löytyy verkkosivuiltamme: https://www.sll.fi/helsinki/2022/09/12/aloite-luonnonsuojelualueen-ja-vihersuojavyohykkeen-perustamiseksi-toolonlahdelle/
Kaupunki on vastannut aloitteeseemme kaupunkiympäristölautakunnan 14.2.2023 kaupunginhallitukselle antamalla lausunnolla. Lausunnossaan lautakunta toteaa mm. seuraavaa (liite 1, sivu 1/7, 2. ja 3. kappale).
”Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että Töölönlahden ekologinen tila on kohentunut ja sen linnustoarvot suuret. Sen vesialue soveltuu luontoarvojensa puolesta luonnonsuojelualueeksi. Sen sijainti on niin keskeinen, että se tarjoaa jo nykyisin hyvin suurelle määrälle asukkaita ja vierailijoita mahdollisuuden lähiluontoelämykseen. Tämän turvaamiselle kauas tulevaisuuteen luonnonsuojelualueen status tarjoaisi parhaat edellytykset.”
”Kaupunkiympäristölautakunta puolsi kaupungin omistaman Töölönlahden vesialueen osan rauhoittamisen tutkimista koko kaupungin kattavan luonnonsuojeluohjelman yhteydessä, joka valmistellaan 2023–24 ja jonka on tarkoitus tulla voimaan 2025.”
Töölönlahden vedenkorkeutta säätelevän padon/tulvaporttien rakentamisen määräaikaa ei tule pidentää tilanteessa, jossa kaupunki katsoo Töölönlahden vesialueen luontoarvot merkittäviksi. Tietoja näistä luontoarvoista lupaviranomaisella ei ollut sen päättäessä padon rakentamisluvasta vuonna 2016 ja padon rakentamisen määräajan pidentämisestä vuonna 2019. On kestämätöntä, että samanaikaisesti, kun kaupunki lausuu Töölönlahden täyttävän luonnonsuojelualueen kriteerit ja tutkii kaupungin omistaman Töölönlahden vesialueen osan hakemista luonnonsuojelualueeksi, hakee kaupunki toisaalla luontoarvoja uhkaavan padon rakentamiselle lisää määräaikaa.
Töölönlahden ja Eläintarhanlahden luontoarvoja ei ole lupaprosessin kuluessa riittävästi arvioitu tai tuotu lupaviranomaisen tietoon. Esimerkiksi alkuperäisen patoluvan myöntämisen jälkeen on Töölönlahden vesialueen pesimälinnusto – osin myös Eläintarhanlahden lintuelämä – monipuolistunut sekä lintujen lajikirjon että lukumäärän osalta (ks. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n raportti (2021) Töölönlahden linnustostosta: https://tringa.fi/2022/02/14/raportti-toolonlahden-linnustosta-2021/ sekä BirdLife Suomen valtakunnallinen lintuhavaintojärjestelmä Tiira: https://www.tiira.fi).
On olemassa merkittävä riski sille, että pato tulee vaarantamaan Töölönlahden luontoarvot mm. mahdollistamalla tulavaisuudessa toimet, jotka vaikuttavat haitallisesti Töölönlahden pesimälinnustoon. Sääntelyä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa laajentaa nyt ehdotetusta. Talvella kiinni oleva pato voi estää Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisen veden virtauksen niin pitkiksi ajoiksi, että kaupungin ainoa jäljellä oleva vesilintujen talviruokinta-alue Eläintarhanlahdella ei pysy sulana, vaan jäätyy. Kuluneena talvena (2022–2023) ruokintapaikalla on laskettu yhtä aikaa jopa 1850 sinisorsaa (BirdLife Suomen valtakunnallinen lintuhavaintojärjestelmä Tiira: https://www.tiira.fi).
2. Kaupunki kieltää lausuntonsa perusteluosassa tulvasuojelurakenteen olevan pato
Lausunnossaan kaupunki kieltää padon olevan pato toteamalla seuraavaa (liite 1, sivu 5/7, viimeinen kappale).
”Kaupunki on omassa tiedottamisessaan käyttänyt tulvanhallintarakenteesta monitulkintaista nimeä tulvapato, mikä on johtanut julkista keskustelua tarpeettomaan vastakkainasetteluun. Kysymyksessä ei ole patorakenne vaan tulvaportti.”
ESAVI:n alkuperäisessä patolupapäätöksessä (4.11.2016) todetaan kuitenkin padon olevan pato. Tämä käy ilmi Kainuun Ely-keskuksen lausunnosta, jota ESAVI:n em. päätöksessä siteerataan seuraavasti (liite 2, s. 14/25, 7. kappale).
”2) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen patoturvallisuusviranomaisena on todennut, että suunniteltu tulvasuojelurakenne on pato. Patoturvallisuuslain (494/2009) 4 §:ssä määritellään, että pato on seinämäinen tai vallimainen rakenne, jonka tarkoituksena on pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä aineen pinnan korkeutta. Patoturvallisuuslaki ei kuitenkaan ole esteenä tulvasuojelurakenteiden rakentamiselle ja näin ollen luvan myöntämiselle. Asiakirjojen perusteella ei voida yksiselitteisesti arvioida padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa. Padon luokittelutarve tarkastellaan tarvittaessa erillisenä kysymyksenä padon omistajan ja patoturvallisuusviranomaisen kesken.”
Johtopäätöksenä toteamme, että kaupungin tiedotus on pyrkinyt antamaan patorakennelmasta todellista vaatimattomamman kuvan, kun väitetään sen olevan vain vaatimaton tulvanhallintaportti.
3. Kaupunki kieltää lausuntonsa perusteluissa aiemmin kiireelliseksi katsomansa padon rakentamisen tarpeen
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa lausuntonsa perusteluosassa seuraavasti (liite 1, s. 6/7, ensimmäinen kappale).
”Tulvaportteja joudutaan käyttämään harvoin, lähitulevaisuudessa ei edes joka vuosi. Laitteistoa täytyy kuitenkin testata kerran pari vuodessa.”
Hakiessaan aluehallintovirastolta padon rakentamiselle lupaa 6.10.2015 Helsingin kaupunki antoi padon rakentamisen kiireellisyydestä kuitenkin aivan toisenlaisen kuvan lupaviranomaiselle. Hakemuksessaan kaupunki toteaa mm. seuraavaa (liite 3, s. 3/5, kappale 3).
”Alueen rakentaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana. Hankkeen kiireellisyydestä johtuen haetaan töiden valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vesilain 3 luvun 16 §:n mukaisesti.”
Helsingin kaupunki haki ESAVI:lta lupaa saada rakentaa pato Töölönlahden vedenkorkeutta säätelemään vuonna 2015. Tästä ajankohdasta tulee tänä vuonna (2023) kuluneeksi 8 vuotta. Tänä aikana kaupungin näkemys padon kiireellisyydestä tai välttämättömyydestä näyttää muuttuneen. Se, mikä vuonna 2015 vaikutti kiireelliseltä ja piti rakentaman välittömästi, on nyt jotain, jota ei ”lähitulevaisuudessa” tarvita edes joka vuosi.
Merkille pantavaa on myös se, että koko lupaprosessin aikana, vuodesta 2015 alkaen, lupaviranomaisella ei ole ollut tiedossa sitä, mikä on kaupungin arvioima padon/tulvaporttien sulkemisen toistumistaajuus ja sulkujen kulloinenkin ja yhteenlaskettu kesto tietyllä ajanjaksolla. Tietojen puuttuessa ovat myös vaikutukset luonnonympäristöön jääneet riittävässä määrin arvioimatta.
Töölönlahden luontoarvojen suojelun kannalta onkin ongelmallista se, että ESAVI:n vuoden 2016 lupaehdoissa todetaan mm. seuraavasti (liite 2, s. 20(24)).
”18. Tulvaporttia saa käyttää vain tilanteissa, joissa käyttö on välttämätöntä Töölönlahden rantarakenteiden suojaamiseksi meritulvien aiheuttamalta vaurioitumiselta, sekä tarvittavien huolto- ja korjaustöiden aikana.”
Em. patoluvan ehdossa ei määritellä, mitä ”rantarakenteilla” tarkoitetaan. Töölönlahden rannoilla ei ole ”rantarakenteita”; lahden rannat ovat pääosin luonnonpenkereitä. Kaupunki ei myöskään alkuperäisessä patohakemuksessaan vuodelta 2015 (liite 3) esittänyt minkään muun Töölönlahden tuntumassa sijaitsevan rakennelman suojaamisen tarvetta kuin Finlandia-talon kellarin. Alkuperäisessä hakemuksessaan kaupunki myös esitti padon vaihtoehdoksi Finlandia-talon edessä olevan maan pengertämisen – tätä vaihtoehtoa hakemuksessaan sen enempää kuitenkaan selvittämättä.
ESAVI:n patoluvan edellä siteerattu kohta 18 on antanut keskusteluissa aiheen seuraavaan kysymykseen: Oliko kaupunki hanakka hakemaan patolupaa sen vuoksi, että kaupunki pääsisi toteuttamaan sille vuonna 2014 esitellyn, alueen rakentamista esittäneen markkinointitoimiston kansalaispuisto-nimisen rakentamissuunnitelman (ks. https://kansalaispuisto.fi/) tai jonkin muun vastaavan suunnitelman. Verkkosivuillaan kansalaispuisto-hanke esitteli padon rakentamisen Eläintarhanlahden puolelle olevan edellytys Töölönlahden rakentamiselle.
4. Kaupungin anoma määräajan pidentäminen 31.12.2027 asti on kestämättömästi perusteltu
Järjestyksessä jo toisessa määräajan jatkohakemuksessaan (29.9.2022) kaupunki toteaa seuraavaa (liite 4, s. 2/3, 2. kappale)
”Helsingin kaupunki tulee käynnistämään hankkeen toteuttamisen vuonna 2024, koska rahoitusta hankkeelle on voitu vesiluvan toistuvan valituskäsittelyn vuoksi varata varmuudella talousarvioesityksessä vasta vuosille 2024–2026. Vesiluvan varaisten töiden arvioidaan kestävän noin 8 kuukautta ja urakan kokonaisuudessaan noin 18 kuukautta. Helsingin kaupunki tarvitsee pidennystä päätöksen Nro 109/20202 mukaisten töiden loppuun saattamiseen 31.12.2026 asti ja hakee pidennystä mahdollisten valituskäsittelyjen varalle 31.12.2027 saakka.”
Alkuperäisen luvan kaupunki sai vuonna 2016. Tämän jälkeen kaupungilla oli lupaehtojen mukaisesti 3 vuotta aikaa aloittaa padon rakentaminen ja 5 vuotta aikaa saada rakentaminen (mm. padon rakentaminen, meren ruoppaus ja kevyen liikenteen sillan korottaminen Eläintarhanlahden puolella) oleellisilta osiltaan valmiiksi. Kaupunki ei rakentamiseen kuitenkaan em. 3 vuoden määräajan kuluessa ryhtynyt, vaan haki määräajalle jatkoa vuonna 2019. Lisämääräaikaa kaupunki sai lupaviranomaiselta 3 v 9 kk vuotta keväällä 2020.
Nyt järjestyksessä toista määräajan jatkamista hakiessaan kaupunki esittää käynnistävänsä 1,5 vuotta kestävän padon rakennushankkeensa vasta vuonna 2024 ja pyytää määräajan jatkuvan 31.12.2027 asti. Keväästä 2023 laskien kaupunki saisi siis 4,5 vuotta aikaa padon rakentamiselle. Mikäli kaupunki tämän määräajan saisi, olisi lupaviranomainen myöntänyt kaupungille rakentamisen määräaikoja yhteensä 13 v 3 kk (laskutavasta riippuen myös noin vuosi vähemmän).
Ensimmäisen kerran kaupunki haki patolupaa 6.10.2015. Tästä ajankohdasta laskien prosessi tulisi kestämään 31.12.2027 mennessä yhteensä 12 vuotta. Padon hinta-arvio taas on noussut vuoden 2016 arvioidusta 3 miljoonasta tämänhetkiseen 9,3 miljoonaan. Kustannusten kolminkertaistumisen olemme jo aiemmin todenneet heijastavan rakennustekniikan muuttumista – sitä, mitä kaupunki ei ole lupaviranomaiselle kuitenkaan esittänyt.
5. Lupaviranomaisen tulee selvittää vesilain mukainen määräaika ja lupamääräyksen ajantasaisuus sekä vaatia vesilain intressivertailua
Vesilain 3 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa on määrättävä aika, jonka kuluessa vesitaloushanke on toteutettava ja toteuttamiseen ryhdyttävä. Määräaika hankkeen toteuttamiselle saa olla enintään kymmenen vuotta ja toteuttamiseen ryhtymiselle enintään neljä vuotta.
Pykälän 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi erityisestä syystä ennen määräajan päättymistä hakemuksesta pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa. Pidentämistä koskevassa päätöksessä voidaan tarkistaa tai täydentää luvan määräyksiä.
Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: “Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lupapäätöksessä 2 momentin mukaan asetetun määräajan pidentämisestä. Lupaviranomaisen on määräaikaa pidentäessään tarkistettava lupamääräysten ajanmukaisuus. Määräajan pidentämistä koskeva mahdollisuus sisältyy nykyisin vesilain 2 luvun 12 §:n 1 ja 2 momenttiin. Nykyisissä säännöksissä on kuitenkin asetettu enimmäisaika pidentämiselle. Hankkeen toteuttamiselle tämä on kohtuullisena pidettävä aika ja rakentamistöiden aloittamiselle kolme vuotta. Ilman nimenomaista säännöstäkin on katsottu olevan selvää, ettei toteuttamiselle tai siihen ryhtymiselle annettava lisäaika voisi olla pidempi kuin 2 momentissa tarkoitettu varsinainen määräaika.” (HE 277/2009 vp, s. 66)
Ensinnäkin pidentämistä koskevan säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lupamääräysten ajantasaisuus on tarkistettava. Lisäksi säännöksen mukaan määräajan pidentäminen edellyttää erityisiä syitä. Katsomme, ettei erityisiä syitä pidentää määräaikaa ole esitetty vaan kaupunki olisi voinut ryhtyä hankkeeseen alkuperäisen luvan (v. 2016) puitteissa.
Lisäksi uuden lisäajan myöntämisen voidaan katsoa olevan ristiriidassa hallituksen esityksessä todetun luvan voimassaoloa koskevan sääntelyn tavoitteen kanssa estää lupien hakeminen ennalta varastoon. (HE 277/2009 vp, s. 66)
Hankkeessa tulee myös suorittaa vesilain intressivertailu huomioiden rakentamisen aiheuttamat haitat suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn.
6. Lupaviranomaisen tulee selvittää hakijoiden toimivaltaisuudet
ESAVI:lle 14.10.2022 jättämässämme muistutuksessa olemme viitanneet asiassa esiin tuotuihin, tuomioistuimelle esitettyihin perusteluihin. Niihin viitaten katsomme, että lupaviranomaisella tulee olla selvitettynä se, onko hakemusten allekirjoittaneilla viranhaltijoilla ollut toimivaltaa jättää hakemukset ESAVI:lle (määräajan jatkamisten hakemukset mukaan lukien).
Joka tapauksessa tiedossa on, että mikään poliittinen luottamushenkilö tai -elin ei ole tehnyt Helsingin kaupungilla periaatepäätöstä siitä, että nyt suunniteltuun paikkaan rakennetaan pato, joka uhkaa tehdä Töölönlahdesta säännöstelyaltaan. Keskeiseksi perusteeksi padon rakentamiselle kaupunki on esittänyt Finlandia-talon kellarin suojaamisen meriveden nousuilta. Suojaamisen eri vaihtoehtoja ei ole koskaan poliittisille päättäjille esitelty, ei siis myöskään mahdollista Finlandia-talon suojaamista tulevaisuudessa pengertämisellä.
Valtionhallinnon tekemän tulvasuojelukartan mukaan Töölönlahti ei kuulu Helsingin kaupungin tai muun pääkaupunkiseudun tulvaherkimpiin alueisiin (viite: Helsingin ja Espoon tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Raportteja 97/2015). Kaupunki on katsonut tulvasuojelun Töölönlahdella kiireellisemmäksi ja tärkeämmäksi kuin tulvasuojelun Töölönlahtea tulvaherkimmillä alueilla Helsingin rannoilla.
7. Lupaviranomaisen tulee arvioida, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa
Hankkeella on sellaisia vaikutuksia vesistöön, sen laatuun sekä muuhun ympäristöön, että lupaviranomaisen pitäisi edellyttää hakijalta myös ympäristöluvan hakemista. Ympäristövaikutuksia aiheutuu sekä rakentamisen aikana että hankkeen toteuduttua. Vaikutuksia ovat muun muassa:
- saastuneiden sedimenttien vesistövaikutukset
- ruoppausmassojen sijoittamisen ympäristövaikutukset
- porapaalutuksen aiheuttama melu sekä naapuruston että luonnonrauhan kannalta (lintujen pesintä, lepakot, vedenalaisen melun vaikutus kaloihin yms.)
- muut hankkeen vaikutuksen alueen linnustoon ja kalastoon
- veden virtauksen muutoksien vaikutukset, esim. haitallisten aineiden kulkeutumisen kannalta.
Ylipäänsä kaikki ympäristövaikutukset pitäisi selvittää kunnolla, ja mahdollisessa ympäristöluvassa tulee antaa asianmukaiset määräykset ympäristöhaittojen estämiseksi ja rajoittamiseksi.
8. Hanke on EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60 EY) ja meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) vastainen
EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60 EY) ja meristrategiadirektiivi (2008/56/EY) edellyttävät, että jäsenvaltion huolehtivat vesialueiden ekologisen tilan parantamisesta. Jos pato rakennetaan, se vähentää veden vaihtumista lahdessa silloin kun pato pidetään kiinni. Valtioneuvoston asetuksen 2011/980 mukainen ensimmäinen merenhoidon suunnitelma antaa tavoitteeksi aikataulun merenhoidon järjestämisestä. Se perustuu EUn vesipolitiikan puitedirektiiviin sekä EUn meristragediadirektiiviin, jonka tavoitteena on merialueen hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.
Luontaiset vedenkorkeuden nousut ja laskut Töölönlahdella sekä veden juoksutus Humallahdesta Töölönlahteen ovat yhdessä luoneet nykytilanteen, joka suosii linnuston monipuolistumista sekä pesimäaikana että etenkin syksyllä, jolloin veden vaihtuvuus on suurempaa. Tämä näyttäisi tällä hetkellä olevan juuri edellä mainittujen direktiivien edellyttämä tilanne Töölönlahdella.
Lupaviranomaisen tulee ottaa huomioon vesipuitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin vaatimukset ja vesistön heikentämiskielto arvioidessaan lisäajan myöntämisedellytyksiä ja lupaehtojen ajantasaisuutta. Koska hankkeelle myönnetyn luvan jälkeen oikeuskäytäntö vesiensuojelun osalta on tiukentunut niin EU:n kuin kansallisella tasollakin, lupaviranomaisen olisi vähintään tarkistettava lupaehdot myös tästä näkökulmasta. Hankkeelle ei tule myöntää lisäaikaa, mikäli sillä on vesistön tilaa heikentäviä vaikutuksia.
Yhteenveto
Katsomme edellä esitettyyn viitaten, ettei jatkoluvan myöntämiselle enää ole olemassa lainmukaisia perusteita.
Helsingissä 7.3.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
LIITTEET
Liite 1. Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto 14.2.2023
Liite 2. Etelä-Suomen aluehallintoviraston patopäätös 4.11.2016
Liite 3. Helsingin kaupungin patohakemus ESAVI:lle 6.10.2015
Liite 4. Helsingin kaupungin määräajan jatkohakemus padolle 29.9.2022