Vireillepano koskien Helsingin kaupungin Mannerheimintien katutöitä

VIREILLEPANO 17.3.2023

Uudenmaan ELY-keskukselle

HALLINTOPAKKOHAKEMUS

Hakemuksen kohde

Helsingin kaupungin Mannerheimintien katutyöt välillä Postikatu–Paavo Nurmen tie. Katutyöt perustuvat Mannerheimintien katusuunnitelmaan, jonka kaupungin yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt 9.6.2015. Lautakunnan päätös löytyy seuraavan linkin takaa asiana §283: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/arkisto/asiakirja?year=2023&ls=11&doc=HKR_2015-06-09_Ytlk_21_Pk

Hakija

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (jälj. myös Helsy)

Hakijan prosessiosoite

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki

helsy(ät)sll.fi

Vireillepano-oikeus

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n tarkoituksena on huolehtia muun muassa ympäristön- ja luonnonsuojelun edistämisestä sääntöjensä mukaisella toimialueella, jossa asiassa tässä hakemuksessa käsiteltävät ympäristövaikutukset ilmenevät.

Toimenpiteen kohde

Helsingin kaupunki (jälj. myös Helsinki ja kaupunki)

Toiminnan keskeyttäminen / välitön hallintopakko

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys hakee Uudenmaan ELY-keskukselta hallintopakkoa ja välitöntä hallintopakkoa luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla koskien katutöiden täytäntöönpanon johdosta vaarantuvia luontoarvoja, mukaan lukien rahoitetut eläinlajit (liito-orava ja lepakot).

Vaatimukset

Yhdistys vaatii, että Uudenmaan ELY-keskus viipymättä määrää toimenpidekiellon Helsingin Mannerheimintien katutöille välillä Postikatu–Paavo Nurmen tie. Katsomme töiden uhkaavan Hesperian ja Hakasalmen puistojen, Mannerheimintien varsien katupuiden ja Töölönlahden vesialueen luontoarvoja. Perustelemme vaatimustamme seuraavassa.

Vaatimusten perustelut

1. Katutöiden erityiset vaikutukset Töölönlahti-Kaisaniemi-lepakkoalueeseen ovat jääneet hankkeessa selvittämättä.

2. Katutöiden vaikutukset Hesperian puistossa kulkevaan todennäköiseen liito-oravan liikkumisreittiin ovat jääneet hankkeessa selvittämättä.

3. Katutöiden yleiset ympäristövaikutukset Hesperian ja Hakasalmen puistoihin, Mannerheimintien katupuihin sekä Töölönlahden vesialueeseen ovat jääneet hankkeessa selvittämättä.

4. Sellaisten rakenteiden rakentamisesta (esim. hulevesien purkuputki), jotka näyttävät kuuluvan katuremonttiin ja jotka mahdollistavat Töölön kaupunginosan hulevesien johtamisen Hesperian puistoon ja sieltä Töölönlahteen, ei ole tietojemme mukaan olemassa kaupungin omaa periaatepäätöstä eikä esim. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöstä (esim. purkuputki) tai muuta lupapäätöstä. Myös Töölöstä johdettavien hulevesien vaikutukset Töölönlahteen ja sen lajistoon ovat jääneet arvioimatta.

Käymme seuraavassa läpi perusteitamme edellistä tarkemmin.

1. Katutöiden erityiset vaikutukset Töölönlahti-Kaisaniemi-lepakkoalueeseen ovat jääneet hankkeessa selvittämättä

Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2014 ilmestyneen, selvityksen ”Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014” (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-38.pdf). Selvityksen sivulla 22 kuvataan kantakaupungin suurinta lepakkoaluetta, Töölönlahti–Kaisaniemenrantaa, seuraavasti:

ALUE: Töölönlahti–Kaisaniemenranta

TUNNUS: 18/03

SIJAINTI: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja sen pohjoispuolinen ranta, Töölönlahden ympäristö ja Kaupunginpuutarha.

LUOKKA: III

LAJIT: pohjanlepakko. Vuonna 2003 alueelta tavattiin myös korvayökkö.

KUVAUS: Alueet ovat vanhoja puistoja ja puistomaisia ympäristöjä, joissa on vanhoja puurakennuksia, puutarhoja ja monimuotoisia vesialueita. Vanhat puut ja rakennukset tarjoavat lepakoille piilopaikkoja. Alueen puistoissa ja ranta-alueilla on lepakoille hyviä ruokailupaikkoja.

LISÄTIEDOT: Alueen eteläosassa pohjanlepakot saalistavat Kasvitieteellisen puutarhan ja Kaisaniemen puiston alueella, mutta suosivat erityisesti Kaisaniemenrannan puukujaa. Kaisaniemen alueella on todennäköisesti kolonia kasvitieteellisen puutarhan rakennuksissa tai Siltavuorenrannassa. Töölönlahden ympäristössä on ajoittain runsaastikin pohjanlepakoita. Kaisaniemenlahden ja Eläintarhanlahden vesialueilla havaittiin myös yksittäisiä pohjanlepakoita.

Em. julkaisun liitteenä 1 on kartta kaupungin lepakkoalueista. Kartasta otetussa kuvakaappauksessa näkyy Töölönlahti–Kaisaniemenranta-lepakkoalue kartalla (kuvaliite 1).

Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2020:111 todennut muun muassa, että lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto voi koskea vain verrattain suppeita alueita eikä lepakoiden siirtymäreittejä saa heikentää (https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1603868506430.html).

Kaupungin olisi tullut selvittää puistoalueelle ulottuvien katutöiden vaikutukset lepakoihin. Katutyöt ulottuvat katusuunnitelma-alueen ulkopuolelle kaupungilta 9.3.2023 Helsyn saaman vastauksen mukaan (liite 1):

”Mannerheimintien katu-urakan vaikutukset ulottuvat Hesperian puiston puolelle enimmillään 15 metrin päähän asemakaavan mukaisesta katualueen reunasta mitattuna.”

2. Katutöiden vaikutukset Hesperian puistossa kulkevaan todennäköiseen liito-oravan liikkumisreittiin ovat jääneet hankkeessa selvittämättä

Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä Hesperian puistoon ja Mannerheimintien katusuunnitelman alueelle on merkitty todennäköinen liito-oravan liikkumisreitti. Kartalla liikkumisreitti näkyy Helsingin karttapalvelusta otetussa kuvakaappauksessa (kuvaliite 2). Kaupungin olisi pitänyt selvittää katutöiden vaatimien puunkaatojen vaikutus liito-oravan liikkumisreittiin.

3. Katutöiden yleiset ympäristövaikutukset Hesperian ja Hakasalmen puistoihin, Mannerheimintien katupuihin sekä Töölönlahden vesialueeseen ovat jääneet hankkeessa selvittämättä

Helsingin kaupunki toteaa Hesperian puistosta mm. seuraavaa (ks. tarkemmin https://vihreatsylit.fi/hesperianpuisto/)

”Hesperianpuistossa on ihaninta suuret puut, joita on useita lajeja: koristeomenoita, kirsikoita, leppiä, tammia, poppeleita, jalavia, vaahteroita, koivuja, hevoskastanjoita, saarnia, lehmuksia ja aivan ihastuttava tuomiryteikkö. Täältä löytyi myös Helsingin syreeniselvitystä tehtäessä harvinainen syreenilajikevanhus, ”Katherine Havemeyer”. Itse pensas on sittemmin kuollut, mutta se saatiin onnellisesti mikrolisäykseen ennen kuolemaansa ja uusia taimia on jo kasvamassa.”

Mannerheimintien katuremonttiin liittyen on kaupunki leimannut kaadettavaksi Hesperian puiston länsireunasta kymmeniä puita. Käsityksemme mukaan lähes koko puiston läntinen reuna-alue Finlandia-talon ja Oopperan välillä tulee parturoitavaksi, pitkiä pensasrivistöjä myöten. Etelä- ja Pohjois-Hesperiankatujen kohdalla Hesperian puiston länsireunaa kaadetaan myös vanhat, upeat syreenipensaat.

Huomattavaa osaa remonttialueen katuosuutta reunustaa katupuut. Osa katupuista on nuoria taimia. Yleisten töiden lautakunnan päätökseen (9.6.2015) katupuiden kaatamisesta ei sisältynyt tietoa vuonna 2013 tehdystä, katupuiden kuntokartoituksen tuloksista. Kun kaupunki sittemmin on esittänyt, että puiden juuristo ei tule kestämään katutöitä, jää epäselväksi, miksi puiden kunto kuitenkin haluttiin kartoittaa.

Puiden ja pensaiden kaadon vaikutuksia alueen hiilinielun kokoon, luonnon monimuotoisuuteen, alueen lintuihin esim. kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksiin, luontoympäristömaisemaan jne. ei ole hankkeessa arvioitu.

Koska Hakasalmen puiston puita on tällä hetkellä Finlandia talon peruskorjaukseen liittyvän työmaa-aidan takana, emme ole päässeet laskemaan tältä alueelta kaadettavaksi aiottujen, kaatomerkillä leimattujen puiden määrää.

4. Sellaisten rakenteiden rakentamisesta (esim. hulevesien purkuputki), jotka näyttävät kuuluvan katuremonttiin ja jotka mahdollistavat Töölön kaupunginosan hulevesien johtamisen Hesperian puistoon ja sieltä Töölönlahteen, ei ole tietojemme mukaan olemassa kaupungin omaa periaatepäätöstä eikä esim. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöstä (esim. purkuputki) tai muuta lupapäätöstä. Myös Töölöstä johdettavien hulevesien vaikutukset Töölönlahteen ja sen lajistoon ovat jääneet arvioimatta.

Vuoden 2015 päätöksessä Mannerheimintien katuremontista välillä Postikatu–Paavo Nurmen tie (linkki alussa) käsitellään hulevesiä vain Mannerheimintien hulevesien osalta. Muita hulevesiä suunnitelma ei tunne. Päätöksen suunnitelmaselostuksessa (suunnitelman liite 1, s. 4) todetaan hulevesien käsittelystä vain ja ainoastaan seuraava.

”Mannerheimintie kuivatetaan hulevesikaivoilla ja –viemäreillä, jotka liittyvät Helsinginkadun hulevesiviemäriin, Hesperian puiston hulevesiviemäriin ja eteläpäässä sekavesiviemäriin.”

”Mahdollisessa tulvatilanteessa Mannerheimintien vedet virtaavat Helsinginkadun tai Hesperian puiston kautta Töölönlahteen. Lisäksi tulvatilanteen vedet virtaavat nykyisiä tulvareittejä pitkin Töölönlahdenkadun ja Postikadun kautta Töölönlahteen.”

Jo viime syksynä kaupunki on kuitenkin tuonut esiin, että Töölön kaupunginosan hulevedet on tarkoitus eriyttää alueen sekavesiviemäristä omaksi hulevesiviemärikseen. Kaupungin mukaan hulevedet on tarkoitus ohjata Hesperian puistoon rakennettavaan hulevesialtaaseen. Tämän ohjauksen vaatimat rakenteet rakennettaisiin kaupungin mukaan osana Mannerheimintien katutöitä.

Myös kaupungilta 9.3.2023 Helsyn saamassa vastauksessa (liite 1) kaupunki toteaa seuraavasti:

”HSY:n tavoitteena on eriyttää nykyinen sekavesiviemäröinti erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi. Mannerheimintien peruskorjauksessa varaudutaan tähän eriyttämiseen, mutta katu-urakan yhteydessä hulevesiä ei vielä johdeta Hesperianpuiston kohdalta Töölönlahteen vaan eriyttämiseen ainoastaan varaudutaan tässä vaiheessa. Hesperianpuiston mahdollinen biosuodatuskosteikko suunnitellaan puiston suunnittelun yhteydessä. Siitä on tarkoitus suunnitella positiivinen, luonnon monimuotoisuutta lisäävä elementti puistoon. Perimmäisenä tavoitteena on suojella luonnoltaan arvokasta Töölönlahtea puhdistamalla vettä biosuodatuksen avulla ennen kuin se päätyy Töölönlahteen.”

Edellisestä jää epäselväksi, mitä ”varautumisella” tarkoitetaan. Kaupungilta aiemmin saatujen tietojen perusteella varautuminen tuntuisi tarkoittavan hulevesien purkuputken rakentamista tai vastaavaa. Tällaiselle ei kuitenkaan tietääksemme ole olemassa aluehallintoviraston myöntämää lupaa.

Hulevesiä on käsitelty myös Hesperian puiston ja Hakasalmen puiston puistosuunnitelmien Lähtökohdat ja tavoitteet -päätösasiakirjassa (kaupunkiympäristölautakunta 16.6.2020). Myös tässä päätösasiakirjassa hulevesillä tarkoitetaan ”vain” Mannerheimintien hulevesiä. Niidenkin johtamista tosin ehdotetaan Hesperian puiston puistoalueelle seuraavasti (§ 388, liite 1, sivu 6: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2023&ls=11&doc=Kymp_2020-06-16_Kylk_20_Pk)

”Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan lisäksi Mannerheimintien hulevesien käsittelemistä Hesperian puiston keskiosissa ottaen huomioon kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset arvot. Keskusalue säilytetään laajana käyttönurmena ja mahdollinen hulevesiaihe sijoitetaan sen reunalle. Hulevesirakenteen pinta-ala määritetään jatkosuunnittelussa.”

Helsy on yhdessä kaupunginosayhdistysten kanssa jättänyt kaupungille Töölönlahden suojelualoitteen 12.9.2022 (ks. https://www.sll.fi/helsinki/2022/09/12/yhdistykset-vaativat-toolonlahdesta-luonnonsuojelualue/). Aloitteesta 14.2.2023 antamassaan lausunnossa kaupunkiympäristölautakunta totesi mm. seuraavaa (liite 2):

”Kaupunkiympäristölautakunta puolsi kaupungin omistaman Töölönlahden vesialueen osan rauhoittamisen tutkimista koko kaupungin kattavan luonnonsuojeluohjelman yhteydessä, joka valmistellaan 2023-24 ja jonka on tarkoitus tulla voimaan 2025 .”

Töölönlahteen ohjataan jo nyt Keski-Pasilan hulevedet. Purkuputken rakentamisen luvan kaupunki sai 29.8.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (Päätös nro 169/2016/2,

Dnro ESAVI/1905/2016). Kaupungin ympäristöviranomaisen (silloinen ympäristölautakunta) antaessa 10.11.2015 lausuntoaan Uudenmaan Ely-keskukselle asiaan ja sen ympäristölupaan liittyen suhtautui kaupungin ympäristöviranomainen kriittisesti hulevesien johtamiseen Töölönlahteen (liite 3).

Mannerheimintien katuremonttiin liittyvässä päätöksentekoprosessissa on jäänyt selvittämättä, mitä vaikutuksia ”Töölön” hulevesien johtamisella Hesperian puiston luontoon ja Töölönlahden vesialueeseen, sen suolapitoisuuteen, kaloihin, pesimälinnustoon ja muihin luontoarvoihin tulisi olemaan.

Taustaa vaatimuksillemme

Mannerheimintien katuremonttia Helsingin kaupunki on luonnehtinut historiansa suurimmaksi katutyöksi. Kokonaisuudessaan katuremontti ulottuu välille Postikatu–Reijolankatu ts. vielä useita kortteleita Kansallisopperasta pohjoiseen päin.

Liitteeksi katutöitä koskevaan päätökseensä yleisten töiden lautakunta on liittänyt mm. katutöiden suunnitelmaselostuksen (alussa ollut linkki, §283:n liite 1). Suunnitelmaselostuksen sivulla 3, kappaleessa 4 ja 5 todetaan seuraavasti:

”Mannerheimintien katupuille tehtiin laaja kuntotutkimus 2013. Tutkimuksen perusteella päätettiin uusia koko puukujanne ja suunnitella katupoikkileikkaus liikennesuunnitelman tavoitetilan mukaisesti. Nykyiset katupuut välillä Runeberginkatu – Dunckerinkatu uusitaan kokonaisuudessaan uusille paikoille. Puille rakennetaan riittävät erotuskaistat ja kasvualustat niiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Uudet istutettavat puut ovat lehmuksia. Puistoalueilla olevat raitit säilyvät kivituhkapintaisina.”

”Mannerheimintien ja Hesperian puiston välinen raja siirtyy nykyiseen puistoon päin Mannerheimintie 15a kohdalla sekä katuvälillä Kivelänkatu – Cygnaeuksenkatu enimmillään 5,50 metriä. Muutosalue on asemakaavassa katualuetta. Kadun ja puiston rajalle rakennetaan paasikivimuuri, jonka päällä on antiikkikaide. Muurin korkeus on enimmillään 0,7 metriä. Puiston reunaan on suunniteltu raitti uudelleen linjattuna, uudet portaat sekä täydennysistutuksia.”

Muita mainintoja puista, Hesperian ja Hakasalmen puistoista tai Töölönlahden alueen vesialueesta ei päätöksestä löydy, ei myöskään esim. selostusta katuremonttialueen tai sen lähialueiden luontoarvojen kartoituksesta tai remontin ympäristövaikutuksista. Edellä mainitun Mannerheimintien katupuiden kuntotutkimuksen tuloksia ei myöskään päätökseen ole liitetty. Päätöksestä puuttuu näin ollen tieto siitä, päätettiinkö katupuut kaataa puiden huonokuntoisuuden vai jonkin muun syyn vuoksi.

Päätöksen liitteenä olevissa kartoissa on kaadettavaksi aiottuja puita merkitty näkyviin, mutta niiden määrä ei vastaa maastossa viime viikolla laskemiemme, puiden runkoihin kaatomerkin saaneiden puiden määrää (maastossa kaadettavaksi merkittyjä puita on karttaan merkittyjä puita enemmän). Myöskään lausuntoa esim. kaupungin omalta ympäristöviranomaiselta katutöiden ympäristövaikutuksista tms. ei päätöksestä löydy.

Lisäksi kaupunki on itsekin todennut kaupungin viranomaisen 9.3.2023 Helsylle antamassa vastauksessa, että katutyöt ulottuvat asemakaava- ja katusuunnitelma-alueen ulkopuolelle (liite 1):

”Mannerheimintien katu-urakan vaikutukset ulottuvat Hesperian puiston puolelle enimmillään 15 metrin päähän asemakaavan mukaisesta katualueen reunasta mitattuna.”

Helsy on pyytänyt Helsingin rakennusvalvontaa 7.3.2023 keskeyttämään Mannerheimintien katutyöt sillä perusteella, että työt ovat asemakaavan ja katusuunnitelman vastaiset. Tähän pyyntöön emme ole vielä saaneet vastausta.

Helsingissä 17.3.2023

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Liitteet

Liite 1. Kaupungin vastaus Helsylle 9.3.2023

Liite 2. Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle 14.2.2023

Liite 3. Ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Vauhtitien hulevesiviemärin ympäristöluvan tarpeesta 10.11.2015

Kuvaliite 1. Töölönlahti-Kaisaniemi-lepakkoalue

Kuvaliite 2. Todennäköinen liito-oravan liikkumisreitti