Kysymyksiä Helsingin kaupungille Mannerheimintien katuremontista

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kysymyksiä Helsingin kaupungille Mannerheimintien katuremontista

Olemme pyytäneet Helsingin kaupungilta keskustelevaa, kasvokkaista yleisötilaisuutta meneillään olevista Mannerheimintien katutöistä. Koska tilaisuutta ei ole tulossa, julkaisemme joukon kysymyksiä, joita olisimme halunneet Helsingin kaupungille tilaisuudessa esittää.

Kysymyksemme koskevat pääasiassa Mannerheimintien katuremontin ensimmäistä vaihetta välillä Postikatu – Paavo Nurmen tie ts. välillä entinen pääposti ja Kansallisooppera.

Taustaa kysymyksille

Helsingin kaupunki on todennut Mannerheimintien katuremontin olevan kaupungin historian suurin. Katuremontin ensimmäistä vaihetta tehdään kaupungin keskustan arvoalueella ja valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY-alueella). Katuremontin suunnitelmien luonnokset ovat vuodelta 2012. Suunnitelmista päätettiin yleisten töiden lautakunnassa 9.6.2015 (asia § 283): https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/arkisto/asiakirja?year=2023&ls=11&doc=HKR_2015-06-09_Ytlk_21_Pk

Kysymyksemme

1) Suunnitelmissa ei ole arvioitu katuremontin vaikutuksia alueen kulttuuriympäristö- tai luontoarvoihin (ns. katupuita lukuun ottamatta). Miksi vaikutusarvioita ei tehty?

2) Katusuunnitelmaa ei lähetetty lausunnolle luonnonsuojelua, puisto- ja kulttuurihistoriaa tai viher- ja rakennusperintöä edustaville kansalaisjärjestöille. Millä perusteella kaupunki katsoi, että mainitut järjestöt eivät ole asianosaisia Mannerheimintien katusuunnitelmassa?

3) Helsingin yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartalla Hesperian puiston läpi kulkee kehitettävä metsäverkostoyhteys. Miksi katusuunnitelmassa ei ole huomioitu yleiskaavan lainvoimaiseen karttaan merkittyä Helsinginniemen olennaista poikittaista viheryhteyttä?

4) Hesperian puiston aluerajauksia vaikuttaa kaupungilla olevan kaksi: Hesperian puiston alue, joka on määritelty asemakaavakartalla, ja alue, jonka näemme maastossa. Maastossa näkemämme Hesperian puiston rajat ovat samat, jotka kaupunki on määritellyt Hesperian puiston rajoiksi kaupungin vuonna 2010 julkaisemassa selvityksessä ”Hakasalmen ja Hesperian puistot: puistohistoriallinen selvitys”: https://www.hel.fi/hel2/hkr/julkaisut/Hakasalmi_hesperia_web.pdf

Puiden kaatoa kaupunki perustelee sillä, että suurin osa puista kaadetaan vain siltä maastossa näkyvän Hesperian puiston osalta, joka on asemakaavakartassa merkitty katualueeksi. Lisäksi kaupunki oli kaatamassa – ja kaatoikin – puita myös siitä osasta puistoa, joka ei ole asemakaavaan merkitty katualueeksi.

Miksi kaupunki kaventaa maastossa nähtävissä olevaa Hesperian puistoa 5–15 metriä puiston länsireunalta? Olisiko tämä tila voitu nipistää Mannerheimintien liikenneväylien leveydestä?

5) Olisiko vuodelta 2015 peräisin olevaa katusuunnitelmaa voitu vielä tarkistaa 2020-luvulla?

6) Miksi asemakaavaan merkitty, istutettava katualueen osa, jolla kuuluu asemakaavan mukaan olla puita ja pensaita, on katusuunnitelmassa asfaltoitua kevyen liikenteen väylää?

7) Olisiko kaupungin pitänyt ajantasaistaa asemakaavojaan vastaamaan Mannerheimintien katuremontin arvoympäristön luonto-, virkistys- ja kulttuurihistoriallisia arvoja? Hesperian puistolle ja Hakasalmen puistolle sekä niiden ennen katuremonttia maastossa vallinneille rajoille ei oltu haettu suojelua rakennusperintölain nojalla. Olisiko kaupungin ollut hyvä edistää suojelua?

8) Mitkä ovat, täsmällisesti katsoen, jalkakäytävien, pyöräteiden ja raideliikenteen (raitiovaunujen) leveydet katuremonttialueen eri kohdissa? Olisivatko vähemmät leveydet riittäneet?

9) Olemme käsittäneet, että Mannerheinintiellä pitäisi kulkea pikaraitiotie, ja että sen vuoksi raideleveyttä Mannerheimintiellä kasvatetaan. Pysäkkien välit ovat kuitenkin niin tiheät, että vauhtia ei ehditä nostaa pikaraitioteiden huippunopeuksiksi. Miksi raideleveyttä levennetään, vai levennetäänkö?

10) Oltaisiinko toisesta, yhdensuuntaisesta autokaistasta voitu luopua Mannerheimintiellä? Luovuttaisiinko siitä, jos katusuunnitelma tehtäisiin nyt?

11) Keskusteltiinko kaupungilla tarpeesta tarkistaa katusuunnitelmaan kuuluvia väylien leveyksiä katua ympäröivien puistojen ja muiden viheralueiden säästämiseksi?

12) Ns. katupuiden kuntokartoituksen tuloksia ei esitelty lautakunnalle. Ovatko tulokset saatavissa?

13) Mitä kaadetuille puille tapahtuu? Myydäänkö ne ja minne? Mihin mahdolliset tulot käytetään?

14) Miksi Hesperian ja Hakasalmen puistojen parhaillaan luonnosvaiheeseen valmistuvaa puistosuunnitelmaa sekä Mannerheimintien katusuunnitelmaa ei ole sovitettu yhteen tai laadittu samanaikaisesti?

15) Miksi katusuunnitelmasta päättäneelle yleisten töiden lautakunnalle ei esitelty aikomusta purkaa katuremontin yhteydessä vanha, vuonna 1894 valmistunut holvisilta (https://www.youtube.com/watch?v=FTpekScrL40)? Miksi silta halutaan purkaa? Miksi kaupunginmuseo ei ole hakenut sillalle suojelua rakennusperintölain uudistuksen (v. 2021) mukaisesti?

Jos syy historiallisen sillan purkamiseen on se, että Suomesta ei esitetysti löydy vanhojen kivisiltojen korjausosaamista, miksi korjaajia ei tilattu Keski-Euroopasta? Mikä on sillan tilanne nyt?

16) Yleisten töiden lautakunnalle (9.6.2015) ei perusteltu sitä, miksi Eduskuntatalon edessä, presidenttien K.J. Ståhlberg ja P.E. Svinhufvud patsaiden välissä, jalkakäytävän reunassa oleva kivimuuri siirrettäisiin noin 1,2 metriä Eduskuntataloon päin. Tähän kulttuurimaisemaan ei ilmeisesti kuitenkaan nyt tehdä muutoksia? Onko joitain muita kohtia katuremontin suunnitelmissa, joita ei toteuteta?

17) Presidentti Kyösti Kallion patsas sijaitsee Eduskuntapuistossa. Patsaan vierestä kaadettiin kolme suurta, hyväkuntoista jalopuuta, ilmeisesti siksi, että puiden paikalle aiotaan rakentaa pyörätie. Miksi pyörätien rakentaminen ei kaupungin mielestä vaatinut asemakaavan muutosta tai puistosuunnitelmaa?

18) Mitä ovat ne ”varautumistoimet”, joita katuremontin yhteydessä aiotaan toteuttaa, jotta ”Töölön hulevedet” voidaan johtaa Hesperian puiston kautta Töölönlahteen? Mitä rakenteita Mannerheimintielle tai sen alle ollaan rakentamassa?

19) Mannerheimintien katuremontin rakennuskustannusten välillä Postikatu – Paavo Nurmen tie esitettiin yleisten töiden lautakunnalle olevan arvonlisäverottomana 8,7 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on esitetty Mannerheimintien katutöiden rakennuskustannusten olevan 46 miljoonaa euroa (mukana tässä luvussa on ilmeisesti myös katutöiden toinen vaihe Runeberginkatu–Reijolantie). Mikä on Mannerheimintien katuremontin rakennuskustannusten hinta tällä hetkellä ja mistä osakustannuksista hinta muodostuu?

20) Kuulisimme mielellämme Mannerhemintien remontin toisen osan (Runeberginkatu – Reijolankatu) aikataulusta ja vuorovaikutuksesta kaupunkilaisten kanssa ennen töiden alkua.

21) Voidaanko Mannerheimintien katuremontin jatkossa huomioida paremmin vaikutukset alueen kulttuuriympäristö- tai luontoarvoihin sekä viilata suunnitelmaa tarvittaessa niiden mukaan?

22) Perustuslain 20 § mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Saman pykälän mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä luodakseen nykyistä paremmat ja samalla edes kohtuulliset mahdollisuudet jokaiselle kaupunkilaiselle osallistua elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon?