Miksi Helsy puolustaa Mannerheimintien arvosiltaa?
Helsy on ollut paljon julkisuudessa, kun yhdistys jätti Uudenmaan ELY-keskukseen aloitteen Mannerheimintien ratasillan suojelusta rakennusperintölain nojalla, ja ELY määräsi sillan töille vaarantamiskiellon.
Miksi Helsy haluaa suojella sillan?
Lähellä Eduskuntataloa ja Postitaloa sijaitseva silta on tietojemme mukaan Suomen vanhin lajissaan. Se on valmistunut vuonna 1893 tai 1894 ja on myös kansainvälisesti hyvin arvokas, sillä 1800-luvulla tehtyjä siltoja on säilynyt hyvin vähän, eikä muita betonisiltoja tuolta ajalta ole Suomessa. Silta vaikuttaa olevan alkuperäisessä kunnossa. Siltojen kulttuuriarvoa mitataan muun muassa iällä, sillä onko silta ensimmäinen lajissaan, rakennusmateriaalin ensikäytöllä ja sillan harvinaisuudella. Näissä kaikissa Mannerheimintien silta nousee esimerkiksi Ruotsissa sovelletun pisteytyksen mukaan hyvin korkealle: https://trafikverket.ineko.se/Files/sv-SE/11698/RelatedFiles/2015_259_kulturhistoriskt_vardefulla_broar_i_skane.pdf
Kulttuuriarvot ovat siis suuret, mutta miksi Helsy haluaa ottaa kantaa myös kulttuuriperintöön? Eikö kyseessä ole luonnonsuojelujärjestö?
Helsy on ottanut säännöllisesti kantaa myös kulttuuriarvoihin, muttei viime aikoina niin näkyvästi kuin tässä tapauksessa. Sekä kulttuuri- että luontoarvot ovat luonnonsuojeluliikkeelle tärkeitä, ja nämä arvot määritellään Luonnonsuojeluliiton ja Helsyn säännöissä. Suomen luonnonsuojeluliiton sääntöjen mukaan ”liiton tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen sekä suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vaaliminen”. Helsyn sääntöjen mukaan yhdistyksen ”tarkoituksena on edistää monimuotoisen luonnon ja elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön hoitoa ja varjelua ihmisen ja kaikkien elollisten onneksi”.
Miksi siltaan ei otettu kantaa aiemmin?
Mannerheimintien katusuunnitelmassa vuonna 2015 ei esitetty sillan purkamista ja rakentamista uudelleen toisen tyyppisenä konstruktiona, joka olisi vain ulkoisesti samankaltainen. Ylipäänsä suunnitelmassa ei kiinnitetty huomiota sillan kulttuuriarvoon. Sillan purkavaa korjaamista ei tuotu myöhemminkään kaupungin demokraattiseen päätöksentekoon, jossa siihen olisi voinut ottaa kantaa. Kaupunki tiedotti asiasta muun ohessa vasta maaliskuun alussa 2023, jolloin Helsy ei huomannut asiaa eikä sillan erityistä kulttuuriarvoa – ei ennen kuin alaa seuraava aktiivi otti yhteyttä. Jos päätöksentekomenettely olisi ollut normaali eli kulkenut esittelijän kautta lautakunnalle, kaikki kulttuuriperinnön suojelusta kiinnostuneet olisivat voineen vaikuttaa asiaan aiemmin. Helsyn olisi toisaalta tullut ottaa kantaa sillalle muutama vuosi sitten tehtyyn betonilevikkeeseen.
Meneekö silta pilalle korjauksessa?
Korjauksessa sillan betoniosa uusittaisiin eikä olisi enää alkuperäinen. Se ei muistuttaisi perustyypiltään entistä, vaan se raudoitettaisiin raskaasti, vaikka varhaisen betoniholvisillan ideana on juuri puhdas betoni-kivirakenne. Helsy on saanut suojelualoitteensa jälkeen kaupungilta siltaa koskevia dokumentteja, joita kaupunki ei ole julkistanut. Niistä ilmenee, että vielä syyskuussa 2022 oli esillä sillan julkisivulle muukin vaihtoehto kuin sillan nykyinen, ilmeisesti alkuperäinen, kivijulkisivu. Konsultin tekemän sillan kuntoarvion, joka on turvaluokiteltu asiakirja, Helsy sai vasta 22.5.2023. Arvion mukaan betoni on huonokuntoista. Toisaalta konsultti piti mahdollisena myös sillan täysin ennallistavaa korjaamista, jossa vanha holvirakenne säilyisi.
Mitä Helsy tavoittelee asiassa?
– Helsy haluaa kulttuuriperinnön suojelutahona varmistaa, että Helsingin mahdollisesti vanhin silta säilyy entisellään ja että korjaus on mahdollisimman restauroivaa. Toistaiseksi on epäselvää, miksi sillan suojeluarvot entisellään säilyttäviä korjausvaihtoehtoja ei ole esitetty, vaikka kaupunginmuseotakin on konsultoitu.
– Samalla haluamme kehittää katusuunnittelun avoimuutta sekä kulttuurin ja luonnon kannalta tärkeiden kohteiden huomiointia katusuunnittelussa. Luonnon kannaltahan Mannerheimintien katusuunnitelmassa on ollut myös paljon puutteita; esimerkiksi kantakaupungin keskeistä ja yleiskavaankin merkittyä viheryhteyttä ei ole Mannerheimintien projektissa huomioitu.
– Uskomme, että mikä ratkaisu sillan osalta sitten onkin, Helsyn vaikuttamistyö auttaa kohottamaan sillan korjaamisen restaurointitasoa.
– Pyrimme jatkossakin tekemään suojeluesityksiä myös kulttuurikohteista.
– Haluamme, että jatkossa katusuunnittelussa ja muussakin maankäytön suunnittelussa tunnistetaan jo suunnitteluvaiheessa alueen arvokkaat kulttuuriperinnön kohteet ja suunnitelmien vaikutus luontoon.