Kannanotto Länsi-Herttoniemen suojelusta ja täydennysrakentamisesta
Lähetimme 6.6.2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -nimistä kaavaehdostusta. HUOM! Kannanotosta on poistettu virheellinen lause 16.6.2023 (näkyy yliviivattuna).
Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,
Esitämme tässä muutamia tärkeimpiä luontoa koskevia parannusehdotuksia Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -nimiseen kaavaehdotukseen, joka on lautakunnan kokouksen esityslistalla tänään tiistaina 6.6.2023.
Vaikka Länsi-Herttoniemen 50-luvulla rakennetun, nykyisin kahden metroaseman välille sijoittuvan asuinalueen täydennysrakentamisen suunnittelu on muuttunut maltillisemmaksi kymmenessä vuodessa, sen ongelmana ovat edelleen eräät puutteet paikallisten ekologisten yhteyksien ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden paikkojen tunnistamisessa ja huomioimisessa. Alueen alkuperäinen kaavasuunnittelija Birger Brunila jätti aikoinaan tarkoituksella rakennusten väliin metsiköitä, jotka kytkeytyivät omakotitalojen puutarhojen ja kerrostalojen puustoisten pihojen kanssa Viikki–Kivikko-vihersormeen. Tämän seurauksena kaavoitusalueella on rikas eläinlajisto. Eläimille tulee edelleen säilyttää suojaisia ja riittävän leveitä siirtymisreittejä.
Lepakkokartoituksen tarve
Hyönteisiä saalistavista lepakoista on runsaasti säännöllisiä kansalaishavaintoja kaikkialla kaava-alueella. Se ei ole ihme, koska lähellä on 1.luokan tärkeä lepakkoalue. Esille on tullut myös tieto erään kerrostalon katossa sijainneesta lepakkojen lisääntymispaikasta. Lepakkokartoitus on syytä tehdä ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään ja muuttaa suunnitelmaa kartoituksen tulosten perusteella niin, ettei EU-direktiivin suojelemien lajien elinympäristöä heikennetä.
Luonnonsuojelualueelle jätettävä suoja-alue
Suksipuiston eli Mäenlaskijanpuiston metsärinne esitetään rakennettavaksi lähes kokonaan. Sillä on kuitenkin tärkeä merkitys virkistysarvojen lisäksi siihen rajoittuvan uuden Saunalahti–Fastholma -luonnonsuojelualueen suoja-alueena. Myös Suksipuiston alava osa toimii luonnonsuojelualueen suoja-alueena kosteikkoineen.
Esitämme, että metsärinne jätetään rakentamatta. Ainakin tulee säilyttää vähintään 50 m syvyinen kaistale metsää ja puistoa Mäenlaskijantien kaakkoispuolella. Niin ikään samalla metsärinteellä sijaitsevan vanhan huvilapuutarhan paikka ja monipuolinen kasvillisuus tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden takia ja kertomassa paikan historiasta.
Ekologisia yhteyksiä on säilytettävä ja parannettava
Märkä, korpimainen metsikkö leikkipuiston ja Hiihtomäentien välissä on tärkeä säästää sen biodiversiteetin takia. Kaavaehdotus säilyttää nyt sen kytkeytyneisyyden vihersormeen ja uudelle luonnonsuojelualueelle.
Portimonpolun länsireunalle ehdotettu rakentaminen kaventaisi nyt toimivaa eläinten kulkureittiä liikaa ja muuttaisi sen suojattomiksi. On myös huomattava, että kyseessä on muun muassa pähkinäpensaita kasvava puustoinen rinne, jota linnut ja lepakot suosivat kansalaishavaintojen mukaan. Lisäksi rinne on poikkeuksellisen kaunis. Kävelijät, pyöräilijät ja hiihtäjät liikkuvat vilkkaasti rinteen ulkoilutiellä, joka on portti Vanhankaupunginlahdelle.
Kettupuisto on alueen suurin talojen ympäröimä metsä, jonka yhteydet vihersormeen ovat viime vuosina lähes katkenneet Kettutien tiiviin muurimaisen rakentamisen takia. Nyt Karhutielle suunnitellut uudet rakennukset uhkaavat saartaa metsän lähes lopullisesti. Ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään, on tärkeää tarkastella eläinten olemassa olevia, jo hankaliksi muuttuneita kulkureittejä Kettupuistosta länteen laajempiin metsiin. Yhteyksiä tulee tarkastelun perusteella säilyttää ja parantaa.
Purettavan kirkon tonttia on tarkasteltava luontoarvojen ja ekologisen yhteyden kannalta paremmin ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään. Esimerkiksi puiden lomassa on havaittu runsaasti lepakoita.
Hiihtomäentien ja Mäyrätien sekä kerrostalojen väliin tulee jättää riittävä suojainen ja leveä viheryhteys eläinten kulkureitiksi Mäyrätien yli laajempiin metsiin.
Lisää biologeja ja ekologeja kaavasuunnitteluun
Helsingin kaavasuunnitteluun tarvitaan lisää kaupungin omia biologeja ja ekologeja. Se on ilmeistä Länsi-Herttoniemen kaavahankkeessakin. Saamamme tiedon mukaan yksi ympäristötarkastaja vastaa tällä hetkellä kaikista kaavahankkeista. On selvää, että hän on ylityöllistetty perehtyessään kaavahankkeiden luontovaikutuksiin, vaikka luontoselvityksiä teetetään konsulteillakin.
Helsingissä 6.6.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry