Kannanotto Länsi-Herttoniemen suojelusta ja täydennysrakentamisesta
Lähetimme 16.6.2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle toistamiseen kannanoton koskien Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -nimistä kaavaehdostusta:
Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,
Seuraavan kokouksenne esityslistalla on Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -niminen kaavaehdotus. Täydennämme tässä 6.6.2023 lähettämäämme kannanottoa. Olemme täsmentäneet kannanottoa näiltä osin:
- Suksipuiston huomiointi VISTRA II -suunnitelman mukaisena Viikki-Kivikko -vihersormen osana.
- Metsärinteellä sijaitsevan vanhan huvilapuutarhan säilyttäminen kuuluu myös Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelman hankkeisiin.
- Tietoa metsiköstä Leikkipuisto Oravan ja Hiihtomäentien välissä on täsmennetty.
- Purettavan kirkon tontin vanhat kilpikaarnamännyt on säilytettävä.
- Maaperän säilyttäminen rakennushankkeissa.
Alla täydennetty kannanotto kokonaisuudessaan.
Taustaa
Vaikka Länsi-Herttoniemen 50-luvulla rakennetun, nykyisin kahden metroaseman välille sijoittuvan asuinalueen täydennysrakentamisen suunnittelu on muuttunut maltillisemmaksi kymmenessä vuodessa, sen ongelmana ovat edelleen eräät puutteet paikallisten ekologisten yhteyksien ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden paikkojen tunnistamisessa ja huomioimisessa. Alueen alkuperäinen kaavasuunnittelija Birger Brunila jätti aikoinaan tarkoituksella rakennusten väliin metsiköitä, jotka kytkeytyivät omakotitalojen puutarhojen ja kerrostalojen puustoisten pihojen kanssa Viikki–Kivikko-vihersormeen. Tämän seurauksena kaavoitusalueella on rikas eläinlajisto. Eläimille tulee edelleen säilyttää suojaisia ja riittävän leveitä siirtymisreittejä.
Lepakkokartoituksen tarve
Hyönteisiä saalistavista lepakoista on runsaasti säännöllisiä kansalaishavaintoja kaikkialla kaava-alueella. Se ei ole ihme, koska lähellä on 1. luokan tärkeä lepakkoalue. Esille on tullut myös tieto erään kerrostalon katossa sijainneesta lepakkojen lisääntymispaikasta. Lepakkokartoitus on syytä tehdä ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään ja muuttaa suunnitelmaa kartoituksen tulosten perusteella niin, ettei EU-direktiivin suojelemien lajien elinympäristöä heikennetä.
Luonnonsuojelualueelle jätettävä suoja-alue
Suksipuiston eli Mäenlaskijanpuiston metsärinne esitetään rakennettavaksi lähes kokonaan. VISTRA II -suunnitelmassa se kuuluu vihersormeen. Voimassa olevassa Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelmassa 2020–2029 Suksipuiston läpi kulkee poikittainen metsäverkostoyhteys, jota VISTRA II esittää vahvistettavaksi.
Metsärinteellä on tärkeä merkitys myös siihen rajoittuvan uuden Saunalahti–Fastholma -luonnonsuojelualueen suoja-alueena. Myös Suksipuiston alava, kosteikkoinen osa, joka on entistä suota, toimii luonnonsuojelualueen suoja-alueena.
Esitämme, että koko metsärinne jätetään rakentamatta. Niin ikään metsärinteellä sijaitsevan vanhan huvilapuutarhan paikka ja monipuolinen kasvillisuus tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden takia ja kertomassa paikan historiasta. Tämä kuuluu myös Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelman hankkeisiin (https://www.hel.fi/static/hkr/aluesuunnitelmat/herttoniemen_alsu/Herttoniemi_alsu_suunnitelmaselostus.pdf).
Ekologisia yhteyksiä on säilytettävä ja parannettava
Märkä, korpimainen metsikkö Leikkipuisto Oravan ja Hiihtomäentien välissä on tärkeä säästää sen biodiversiteetin takia.
Portimonpolun länsireunalle ehdotettu rakentaminen kaventaisi nyt toimivaa eläinten kulkureittiä liikaa ja muuttaisi sen suojattomaksi. On myös huomattava, että kyseessä on muun muassa pähkinäpensaita kasvava puustoinen rinne, jota linnut ja lepakot suosivat kansalaishavaintojen mukaan. Lisäksi rinne on poikkeuksellisen kaunis. Kävelijät, pyöräilijät ja hiihtäjät liikkuvat vilkkaasti rinteen ulkoilutiellä, joka on portti Vanhankaupunginlahdelle.
Kettupuisto on alueen suurin talojen ympäröimä metsä, jonka yhteydet vihersormeen ovat viime vuosina lähes katkenneet Kettutien tiiviin muurimaisen rakentamisen takia. Nyt Karhutielle suunnitellut uudet rakennukset uhkaavat saartaa metsän lähes lopullisesti. Ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään, on tärkeää tarkastella eläinten olemassa olevia, jo hankaliksi muuttuneita kulkureittejä Kettupuistosta länteen laajempiin metsiin. Yhteyksiä tulee tarkastelun perusteella säilyttää ja parantaa.
Purettavan kirkon laajaa tonttia on tarkasteltava luontoarvojen ja ekologisen yhteyden kannalta paremmin ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään. Esimerkiksi Karhutien varrelle suunnitellulla kerrostalotontilla on puiden lomassa havaittu runsaasti lepakoita. Tontilla kasvaa myös hyvin vanhoja kilpikaarnamäntyjä, jotka tulee ehdottomasti säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen takia.
Hiihtomäentien ja Mäyrätien sekä kerrostalojen väliin tulee jättää riittävä suojainen ja leveä viheryhteys eläinten kulkureitiksi Mäyrätien yli laajempiin metsiin.
Lisää biologeja ja ekologeja kaavasuunnitteluun
Helsingin kaavasuunnitteluun tarvitaan lisää kaupungin omia biologeja ja ekologeja. Se on ilmeistä Länsi-Herttoniemen kaavahankkeessakin. Saamamme tiedon mukaan yksi ympäristötarkastaja vastaa tällä hetkellä kaikista kaavahankkeista. On selvää, että hän on ylityöllistetty perehtyessään kaavahankkeiden luontovaikutuksiin, vaikka luontoselvityksiä teetetään konsulteillakin.
Maaperän merkityksen huomiointi
Lopuksi haluamme vielä kiinnittää huomiota siihen, että kaikissa rakennushankkeissa säilytetään jatkossa rakennuspaikan alkuperäistä maaperää mahdollisimman paljon. Tämä on tärkeää muun muassa maaperän mikrobiston monimuotoisuuden takia.
Helsingissä 16.6.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry