Helsingin luonnonsuojeluyhdistys luopuu Mannerheimintien sillan suojeluesityksestä
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys luopuu Mannerheimintien sillan suojeluesityksestä
Yhdistys peräänkuuluttaa yhä sillan vahvistamista restauroivalla tavalla, jota A-insinöörit esitti vuonna 2018
TIEDOTE 27.6.2023
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on tänään vetänyt pois rakennussuojeluesityksensä koskien Mannerheimintien eteläpäässä sijaitsevan vanhan holvisillan suojelemista. Yhdistys teki esityksensä toukokuussa. Sen jälkeen Uudenmaan ELY-keskus on todennut, ettei se tulisi edistämään sillan suojelua alkuperäisenä, vaan sallisi alkuperäisen betonirakenteen hävittämisen.
”Yhteisellä maastokatselmuksella ELY:n viranomaiset tekivät meille selväksi, että vaikka silta suojeltaisiin, niin suojelumääräyksillä sallittaisiin kaupungin nyt suunnittelema alkuperäisen rakenteen korvaaminen toisella”, kertoo Helsyn järjestösihteeri Emilia Pippola.
Helsyn tavoitteena on ollut Mannerheimintien sillan vahvistaminen restauroivalla tavalla, mikä onnistuisi siirtämällä sillan kuormaa sen ulkopuolisen tuennan varaan. A-insinöörien vuonna 2018 valmistuneen selvityksen mukaan ympäröivä kallioperä mahdollistaa rakenteen edellyttämän paalutuksen. Sekä insinööriasiantuntijat että Helsingin kaupunginmuseo kannattivat tuolloin vahvistamista ja restaurointia. Kaupunki ei kuitenkaan valinnut tätä vaihtoehtoa vaan holvin korvaamisen uudella rakenteella.
”Maastokatselmuksella kaupunki esitti syyksi, että vahvistaminen edellyttäisi ainakin puolen metrin korottamista. Myöhemmin kaupunki on myöntänyt meille kirjallisesti, että A-insinöörien esittämä 15 sentin korotus riittäisi, mutta vetoaa, että tämäkin on maiseman kannalta liikaa”, Helsyn varapuheenjohtaja Antti Halkka valottaa.
”Meidän mielestämme mitätön korotus ei pilaisi Mannerheimintien profiilia. Lisäksi suunnitelmaa olisi ehkä mahdollista kehittää niin, että selvittäisiin vielä vähäisemmällä korotuksella.”
Manskun silta on Suomen vanhin betonisilta
Mannerheimintien silta on Helsyn selvityksen mukaan yhdessä Hietalahden kääntösillan kanssa Helsingin vanhin. Näiden keskinäinen valmistumisjärjestys riippuu siitä, mikä katsotaan valmistumiseksi. Kummankin ali/yli ajoi satamaradan valmistumisen merkiksi juhlajuna 17.12.1893, ja kumpaakin viimeisteltiin vielä 1894. Manskun silta on Suomen vanhin betonisilta ja siten valtakunnallisesti arvokas – kaupunginmuseon vuoden 2018 lausunnon mukaan ”hyvin arvokas”. Se on ainoa säilynyt radan alun perin kolmesta samanlaisesta betonisesta holvisillasta, sillä Fredrikinkadun ja Lapinlahdenkadun sillat hävitettiin viime vuosisadalla. Satamaradalla oli myös Suomen ensimmäinen raudoitettu betonisilta Kaivopuistossa.
”Kansainvälisestikin 1800-luvun betonisiltoja on säilynyt erittäin vähän. Esimerkiksi Ruotsissa käytetty pisteytysjärjestelmä antaa 1800-luvun betonisilloille korkeimman arvotuksen. Suomessa Manskun silta on ainoa”, Antti Halkka kuvailee.
Mannerheimintien sillalla on Helsingin kehitystä kaupan ja teollisuuden keskukseksi selvittäneen satamaradan siltana kansallinen merkitys, se edustaa ainoana Suomessa uuden rakennustekniikan varhaisvaihetta ja se on nykykäsityksen mukaan säilynyt olennaisesti alkuperäisessä kunnossa. Kuten kaupunginmuseokin mainitsee, seuraavat säilyneet betonisillat ovat 1910-luvulta ja kaikki teräsbetonimenetelmällä toteutettuja.
Kaupunki voisi vielä päättää restauroinnista
Hämeen ELY-keskus suojeli kymmenen vuotta sitten Alvettulan sillan perustellen päätöstään muun muassa betonirakennustekniikalla ja kohteen ainutlaatuisuudella. Helsyn mielestä Mannerheimintien sillalla on vastaavaa valtakunnallista arvoa kohteen harvinaisuuden, edustavuuden ja alkuperäisyyden kannalta. Yhdistys on myös laatinut Mannerheimintien sillasta ympäristöhistoriallisen muistion.
”Koska ELY:n viranomaisilta ei löydy tukea säilyttävään vahvistamiseen, vetoamme Helsingin kaupunkiin, että se ei hävittäisi arvokasta rakennusperintöä vaan päättäisi restauroida sillan A-insinöörien esittämällä tavalla”, sanoo Emilia Pippola.
”Katsomme myös, että Helsingin on pikimmiten inventoitava Helsingin satamaradan rakenteet ja tutkittava, missä alkuperäisiä osia niistä on säilynyt. Näin rakennussuojelua saataisiin paremmalle tolalle”, Antti Halkka peräänkuuluttaa.
Helsyn sääntöjen mukaan myös kulttuuri- ja rakennusperinnön hoito ja varjelu kuuluvat yhdistyksen toimintaan.
Lisätietoja:
Antti Halkka, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja: 050 3082795 / antti.halkka(ät)sll.fi
Emilia Pippola, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri: 050 3011633 / helsy(ät)sll.fi
Helsyn rakennussuojeluesitys verkossa:
https://www.sll.fi/helsinki/2023/05/22/mannerheimintien-vanhan-holvisillan-suojeluesitys/
Helsyn ympäristöhistoriallinen muistio verkossa:
https://www.sll.fi/helsinki/2023/06/27/satamaradan-lantisen-viertotien-silta-osana-helsingin-kehitysta/