Mielipide Yliskylänlahden asemakaavan muutosluonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on tutustunut Yliskylänlahden asemakaavan muutosluonnokseen ja sen aineistoihin sekä tehnyt useita maastokäyntejä kaava-alueelle ja sen ympäristöön. Keskitymme mielipiteessämme Yliskylänlahden itärannan metsiin, rannoille ja vesialueelle suunniteltuun rakentamiseen, metsäverkostoon sekä Killingholman siltasuunnitelmaan luontovaikutuksineen.
Näemme nykyisen luonnon säilyttämisen Yliskylänlahden vesialueella ja itärannalla Laajasalontielle asti erittäin tärkeänä alueen elinympäristöjen, lajiston, ekologisen yhteyden, metsäverkoston ja kaupungin luonnon monimuotoisuuden takia. Merentäytöt ja rantarakentaminen pilaavat aina merta vaikuttaen veden laatuun, kalastoon sekä vedenalaiseen kasvillisuuteen ja muihin lajeihin. Itärannan metsät ovat myös tärkeää virkistysaluetta lähiasukkaille sekä muille alueella liikkuville ulkoilijoille. Kaupunki on itsekin Yliskylän aluesuunnitelmassa 2015–2024 todennut alueen viheralueiden merkittävät arvot (ks. liite 1). Vaadimme, että kaavaluonnoksen metsiin ja vesialueelle kohdistuva rakentamisen suunnittelu keskeytetään.
Killingholman silta avaisi Killingholman ja Tullisaaren metsät ja arvokkaan luonnon todennäköisesti samanlaiselle voimakkaalle kulumiselle kuin mikä on ollut käynnissä Mustikkamaalla sen jälkeen, kun Isoisänsilta valmistui. Esitämme, ettei siltaa rakenneta, vaan turvataan Killingholman ja Tullisaaren luonto ylikuormitukselta ja siten säilytetään sen luontoarvot ja hyvinvointivaikutukset.
Luonnon monimuotoisuutta vaalittava
Laajasalon pikaratikkareitin varrella ollaan hävittämässä lähes kaikki metsät ja heikentämässä metsäverkostoyhteyksiä, koska reitin varrelle halutaan rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja paljon. Näin on menetetty arvokkaita lehtoja, rantojen tervaleppäluhtia sekä vanhoja kangasmetsiä useita satoja vuosia vanhoine puineen. Samalla on kadonnut kulttuurimaisemia. Tilalle saadaan yksitoikkoista katuympäristöä, jossa kasvaa vain vähän katupuita. Asfaltoitu katualue on leveä ja kuumentaa helteillä paikallista ilmastoa. Rakentaminen on vallannut parhaita luontokohteita myös raitiotien tuntumassa Kruunuvuoressa, Stansvikissa, Gunillankalliolla ja Borgströminmäellä.
Kaava-alueella, Laajasalontien ja Yliskylänlahden välillä kasvavat metsät, rannat ja kulttuuriympäristö voidaan kuitenkin vielä säilyttää. Kannustamme suunnittelijoita ja kaupungin päättäjiä jättämään ne luonto- ja virkistysalueeksi. Tengströmin puiston ulkoilureitti hiekkatien ylle kaartuvine puineen on monien rakastama elämys, metsän syli, lohdullinen vastakohta kaikelle rakentamiselle, muutokselle ja kiviselle ympäristölle, joka on viime vuosina vallannut Laajasaloa.
Metsät, linnut ja lepakot uhattuina
Kaava-alueen metsien METSO-arvot ovat vuonna 2023 selvästi suuremmat kuin mitä Helsingin karttapalveluiden metsäaineistoista käy ilmi. Käytännössä kaava-alueen metsät edustavat nykyisin puustorakenteen ja lahopuumäärien osalta lähes kokonaan luokkien I ja II METSO-lehtoja ja -kangasmetsiä, pinta-alan painottuessa luokan I kohteisiin. Arvokehitys johtuu pääosin metsiköiden lahopuumäärien kasvusta, osin alkuperäiseen METSO-selvitykseen (v. 2011) sisältyneistä METSO-arvojen aliarvottamisista (varsinkin luokkaan III arvioidut metsiköt).
Suunnitelma hävittäisi myös arvokkaita uhanalaisia lehtobiotooppeja, mukaan lukien erittäin uhanalaisen tuoreen runsasravinteisen lehdon. Suomen metsistä lehtoja on vain yksi prosentti, ja ne sijaitsevat lähes yksinomaan Etelä-Suomessa. Lähes puolet uhanalaisista lajeista kuitenkin elää lehdoissa. Helsingin lehdot ovat yleensä pienialaisia, mistä Tengströminpuiston lehto on poikkeus.
Tengsröminpuiston tulvavaikutteisessa rantalehdossa merivesi nousee korkean veden aikaan säännöllisesti pitkälle rantavyöhykkeelle, ja se onkin ranta-alueiltaan myös luhtainen ja korpimainen. Asemakaavan muutosluonnoksen mukaan maanpintaa nostettaisiin merentäytöillä useita metrejä, mikä tuhoaisi tämän arvokkaan rantalehdon. Tengsröminpuiston lehto täyttää myös luonnonsuojelulain jalopuumetsikön määritelmän.
Rantametsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kansalaishavaintojen mukaan monet linnut pesivät näissä metsissä. Niissä on syytä toteuttaa asiantuntevat lintu- ja kääpäkartoitukset, jotka nyt puuttuvat.
Yliskylänlahti on puna- ja tukkasotkan sekä nokikanan kaltaiselle uhanalaiselle kosteikkolinnustolle tärkeää pesintä- ja ruokailualuetta, jota kaava-alueen rakentaminen, ruovikkojen täyttäminen sekä asutuksen ja liikenteen häiriö heikentäisivät merkittävästi. Venesatama pitää nykyiselläänkin lahden levähtäjämääriä alueen potentiaalia alhaisempana, ja venepaikkojen lisääminen voimistaisi tätä vaikutusta entisestään.
I luokan lepakkoalue tuhoutuisi kaava-alueen kohdalla rakentamisen myötä, ja muutos vaikuttaisi lepakoihin myös laajemmin Yliskylänlahdella. Alueella on havaittu pohjanlepakoita, vesisiippoja, viiksisiippoja, korvayökköjä ja pikkulepakoita. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat EU:n luontodirektiivin suojaamia, minkä lisäksi EUROBATS-suojelusopimus velvoittaa myös niiden ravinnonhankinta-alueiden huomioimiseen.
Kaavassa huomioitava muut lajit
Kaavaselostus toteaa kaikki luonnon menetykset ikään kuin ihmisen levittäytyminen oikeuttaisi toisten lajien syrjäyttämisen ja tuhoamisen. Tällä ajattelulla ei ole tulevaisuutta. Helsinkiä on sen sijaan kaavoitettava niin, että se antaa tilaa myös muille. Kaupunki on parempi paikka ihmisten asua ja toimia, kun rakennettu ympäristö ja luonto lomittuvat niin, että muillekin lajeille annetaan elämisen mahdollisuudet. Ekosysteemien toiminta ja jatkuvuus vaatii tilaa ja kytkeytyneisyyttä. Kaavaluonnos on merkittävässä ristiriidassa Helsingin omien strategioiden ja tavoitteiden kanssa.
Metsäverkostoyhteys säilytettävä
Metsäverkostoyhteyden katkeamisella Tengströmin puistossa olisi todennäköisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuudelle. Metsäverkostoyhteys ulottuu Sipoonkorvesta Stansvikiin ja sen läheisiin saariin. Siihen kuuluu monimuotoisuuden keskittymiä Henrik Borgströmin puistossa, Kaivoskalliolla ja Stansvikissa. Metsäverkostoyhteyden säilymiseen elinvoimaisena on kiinnitettävä huomiota myös Laajasalon sillan ja Kuukiventien välillä.
Virkistyskäyttöselvitystä täydennettävä
Laajasalon länsiosan tuore virkistyskäyttöselvitys ei anna kaavaselostuksen mukaan Tengströminpuistoksi kutsutuille METSO-metsille ja kulttuuriympäristölle juurikaan pisteitä. Liikennemelua on selvityksen mukaan liikaa, eikä siellä sen vuoksi viihdytä. Elokuisen iltapäivän ruuhkasta ei kuitenkaan ollut merkittävää haittaa Helsyn kaavaretkellä verrattuna siihen, miten liikennemelu vyöryy vaikkapa Lahdenväylän viereisiin metsiin.
Jos virkistyskäyttöselvitystä hyödynnetään, sitä tulisi täydentää myös ulkoilijoiden kyselyillä.
Killingholman silta on luonnolle haitallinen
Kaavahankkeen ongelmakohta luonnon kannalta on myös Killingholman ja Herttoniemenrannan välille suunniteltu silta. Sillä paikattaisiin Herttoniemenrannan kaavoituksen perusvirhettä, luonto- ja virkistysalueiden puutetta. Luontoa jätettiin Herttoniemenrannassa vain Kipparvuorelle, joka on kokonaan hyvin arvokasta kasvillisuusaluetta. Sen seurauksena arvokas kasvillisuus kuluu nopeasti ulkoilijoiden askelissa. Seuraavaksi huonosta kaavasta kärsisi Killingholman ja Tullisaaren arvokas luonto, jos silta päätetään rakentaa.
Silta Killingholmalle lisäisi kevyen liikenteen volyymejä merkittävästi. Killingholman polut eivät moiseen nykyisellään taivu. Vaarana on, että sillan myötä myös Killingholman polkuja tulisi muokata kasvavalle käytölle – erityisesti polkupyöräilylle. Tullisaaresta Killingholmalle johtava pieni silta taasen uusittiin hiljattain, ja se on täysin kelvollinen nykyisen kaltaisille käyttömäärille.
Vastustamme uuden sillan rakentamista sekä vanhan sillan korvaamista. Kevyenliikenteen yhteys Herttoniemenrannasta Kruunuvuorenrantaan on syytä toteuttaa muulla tavoin.
Yleiskaavasta tulee poiketa meren hyväksi
Voimassa oleva yleiskaava ei huomioi nykytietämystä lajikadosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista. Siksi siinä on uhrattu Yliskylänlahti urbaanille ja tiiviille rakentamiselle. Tänä vuonna kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin havahtui asettumaan poikkiteloin yleiskaavan mukaiselle suunnitelmalle täyttää merenpohjaa Pohjois-Lauttasaaressa ja rakentaa sen arvokasta luontoa sisältävät rannat. Toivottavasti viimeistään lautakunta rohkenee ottaa saman linjan Yliskylänlahdella.
Helsingissä 25.8.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
LIITTEET
Liite 1. Yliskylän aluesuunnitelma 2015–2024 s. 33