Kannanotto Yliskylänlahden asemakaavan muutosluonnoksesta
Lähetimme 20.11.2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Yliskylänlahden asemakaavan muutosluonnosta:
Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Käsittelette huomenna kokouksessanne Yliskylänlahden (Laajasalo) asemakaavan muutosluonnosta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on jättänyt muutosluonnoksesta mielipiteensä kaupungille. Olemme myös osallistuneet Yliskylänlahden luonnon ystävien järjestämille kaavakävelyille ja tavanneet kävelyillä useita teistä. Mielipiteessä ja kävelyillä esitetyistä perustelluista huolista huolimatta muutosluonnos ei ole muuttunut mielipidevaiheesta lainkaan, vaan se tuhoaa yhä alueen arvokasta luontoa. Esitämme, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen maanpäälliset ja vedenalaiset luontoarvot huomioidaan. Kaavaluonnos on tällä hetkellä merkittävässä ristiriidassa Helsingin omien strategioiden ja tavoitteiden kanssa.
Etenkin seuraavat seikat tulee huomioida, kun kaavaa valmistellaan uudelleen:
Helsinkiä on kaavoitettava siten, että annamme tilaa myös muille lajeille
Kaavaselostus toteaa kaavasta luonnolle aiheutuvat menetykset kuin ihmisen levittäytyminen itsestään selvästi oikeuttaisi muun lajiston syrjäyttämisen. Nykytiedon valossa tämä ajattelutapa on kestämätön. Ekosysteemien toiminta ja jatkuvuus vaativat tilaa ja kytkeytyneisyyttä. Hyvinvointimme ja ekosysteemipalvelumme ovat riippuvaisia muusta lajistosta. Kaupunki on parempi paikka ihmistenkin asua ja toimia, kun rakennettu ympäristö ja luonto lomittuvat niin, että muillekin lajeille annetaan elämisen mahdollisuudet.
Metsäverkostoyhteys säilytettävä
Metsäverkostoyhteyden katkeaminen Tengströmin puistossa vähentäisi Laajasalon länsiosan poikkeuksellisen rikasta luonnon monimuotoisuutta. Metsäverkostoyhteys ulottuu Sipoonkorvesta Stansvikiin ja sen läheisiin saariin. Siihen kuuluu monimuotoisuuden keskittymiä Henrik Borgströmin puistossa, Kaivoskalliolla ja Stansvikissa. Metsäverkostoyhteyden säilymiseen elinvoimaisena on kiinnitettävä huomiota myös Laajasalon sillan ja Kuukiventien välillä. Tämän lisäksi puustoisia yhteyksiä on syytä säilyttää ja vahvistaa Tengströminpuiston ja Laajasalon itäosan metsien välillä.
METSO-metsät, uhanalaiset lehdot ja jalopuumetsiköt huomioitava
Kaava-alueen metsien METSO-arvot ovat vuonna 2023 selvästi suuremmat kuin Helsingin karttapalveluiden metsäaineistoista käy ilmi. Kehitys johtuu pääosin metsiköiden lahopuumäärien kasvusta. Metsiin kuuluu myös arvokkaita uhanalaisia lehtobiotooppeja, mukaan lukien erittäin uhanalainen runsasravinteinen lehto. Lähes puolet uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa. Helsingin lehdot ovat yleensä pienialaisia, mistä Tengströminpuiston lehto on arvokas poikkeus. Tengsröminpuiston lehto täyttää myös luonnonsuojelulain jalopuumetsikön määritelmän, eli se on luonnonsuojelulain turvaama elinympäristö. Lisäksi rantametsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Tänä syksynä kaava-alueella on havaittu kääpäasiantuntija Olli Mannisen kartoituksessa useita luontoarvoista kertovia lajeja kuten liitukääpä, mustasukkakääpä, männynkääpä, kennokääpä (liitteenä taulukko ja kartta kääpähavainnoista).
Kaupunki kertoo strategiassaan säästävänsä arvokkaimman luonnon, jonka kartoitus on tekeillä. Toivottavasti päättäjät ottavat huomioon, ettei arvokkain metsäluonto voi säilyä ilman suojametsiä ja ekologisia verkostoja.
Metsälinnut kartoitettava; ei lisää häiriötä linnuille Yliskylänlahdella
Kansalaishavaintojen mukaan monet linnut pesivät kaava-alueen metsissä. Koska lintukartoitus puuttuu, metsälinnuista on syytä tehdä asiantunteva kartoitus ulottuen myö Killingholmaan. Yliskylänlahti on puna- ja tukkasotkan sekä nokikanan kaltaiselle uhanalaiselle kosteikkolinnustolle tärkeää pesintä- ja ruokailualuetta, jota kaava-alueen rakentaminen, ruovikkojen täyttäminen sekä asutuksen ja liikenteen häiriö heikentäisivät merkittävästi. Venesatama pitää nykyiselläänkin lahden levähtäjämääriä alueen potentiaalia alhaisempana, ja venepaikkojen lisääminen voimistaisi tätä vaikutusta entisestään.
Lepakoiden elinalueen tuhoaminen luonnonsuojelulain vastaista
I luokan lepakkoalue tuhoutuisi kaava-alueen kohdalla rakentamisen myötä, ja muutos vaikuttaisi lepakoihin myös laajemmin Yliskylänlahdella. Alueella on havaittu pohjanlepakoita, vesisiippoja, viiksisiippoja, korvayökköjä ja pikkulepakoita. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat EU:n luontodirektiivin suojaamia, minkä lisäksi EUROBATS-suojelusopimus velvoittaa myös niiden ravinnonhankinta-alueiden huomioimiseen. Vanha yleiskaavatasoinen lepakkokartoitus on syytä päivittää asemakaavatasoisella lepakkokartoituksella. Siihen tulee kuulua myös lepakoiden käyttämät levähtämispaikat, mukaan lukien kaava-alueen vanha huvila ulkorakennuksineen ja maakellareineen, joita ei ole tähän mennessä tarkastettu. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen uusien lepakkokartoitusohjeiden lähtökohta perustuu uusimpaan lepakkotutkimukseen (https://lepakko.fi/lepakot/Aineistot/SLTY_lepakkokartoitusohjeet_2023.pdf).
Päätös Itämeren hyväksi
Voimassa oleva yleiskaava ei huomioi nykytietämystä lajikadosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista meritäyttöjenkään kohdalla. Tänä vuonna kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin vastusti merenpohjan täyttämistä ja arvokkaan rantaluonnon rakentamista Pohjois-Lauttasaaressa Länsiväylän suunnitteluperiaatteista päättäessään. Toivottavasti lautakunta ottaa saman linjan Yliskylänlahdella ja antaa äänensä Itämerelle.
Killingholma pelastettava luonnolle haitalliselta sillalta
Kaavahankkeen ongelmakohta luonnon kannalta on myös Killingholman ja Herttoniemenrannan välille suunniteltu silta. Se nostaisi ulkoilun ja kevyen liikenteen volyymejä merkittävästi ja lisäisi pienen, monimuotoisen saaren voimakasta kulumista. Sillan myötä myös Killingholman polkuja tulisi muokata kasvavalle käytölle – erityisesti polkupyöräilylle. Leveä, vilkas pyörätie saaren itäreunalla rikkoisi saarta kiertävän rauhallisen kävelyreitin. Nyt sinne tullaan nauttimaan hiljaisuudesta kauempaakin.
Tullisaaresta Killingholmalle johtava pieni silta taasen uusittiin hiljattain, ja se on täysin kelvollinen nykyisen kaltaisille käyttömäärille. Vastustamme uuden sillan rakentamista sekä vanhan sillan korvaamista. Kevyenliikenteen yhteys Herttoniemenrannasta Kruunuvuorenrantaan on syytä toteuttaa muulla tavoin.
Voitte lukea näistä aiheista tarkemmin mielipiteestämme: https://www.sll.fi/helsinki/2023/08/25/mielipide-yliskylanlahden-asemakaavan-muutosluonnoksesta/
Helsingissä 20.11.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry