Mielipide Pukinmäenrannan asemakaavan muutoksen kaavaluonnoksesta
Mielipide Pukinmäenrannan asemakaavan muutoksen kaavaluonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Pukinmäenrannan kolmeen vaihtoehtoiseen kaavaluonnokseen ja muuhun kaavamateriaaliin. Kiitämme mielipiteen jättämiselle myönnetystä lisäajasta. Tässä mielipiteessämme keskitymme ennen muuta luontoon, joka tarjoaa myös ihmisille terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan hyödyt ihmisille ovat sitä suurempia mitä rikkaampi on luonnon monimuotoisuus.
Vaikka rakentamista ei uloteta Sinimetsään ja Närepuistoon, tiivis rakennusmassa uhkaa saartaa nämä metsäalueet ja heikentää viheryhteyden joen suuntaan lähes kokonaan luonnosvaihtoehdosta riippuen. Valitettavasti myös kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva puustoinen ekologinen yhteys, joka on samalla kehitettävä paikallinen metsäverkostoyhteys ja liito-oravien liikkumisreitti, heikkenee kaikissa luonnoksissa. Liito-oravat liikkuvat myös paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan tätä reittiä pitkin, liitäen matonpesupaikan kohdalla joen yli puusta toiseen, Lystikukkulan ja Närepuiston liito-oravien ydinalueiden välillä. Todennäköisesti Närepuiston liito-oravat ovat peräisin Lystikukkulan suunnalta.
Tätä nykyistä puustoista yhteyttä ei saa heikentää. Päinvastoin sitä tulisi vahvistaa niin, että yhteys säilyy liito-oraville sopivana. Eräs kriittinen kohta on rakennusmassan halki suunniteltu aukio, joka on liian kapea ja vähäpuustoinen kaikissa vaihtoehdoissa. Liito-oravien kannalta on tärkeää huolehtia nykyisten puiden säilymisestä myös tällä kohdalla ja uusien puiden istuttamisesta rinnalle niin, ettei vuosikymmenten katkosta synny. Lisäksi rantapuiden välinen etäisyys joen vastakkaisilla puolilla on säilytettävä sellaisena, että ylitys on liito-oraville mahdollinen. Puustoisen yhteyden säilyttäminen joen kummallakin puolella on tärkeä myös muun lajiston, kuten lepakoiden, kannalta.
Kaavaluonnoksissa 2 ja 3 on tehty tiiviiseen korttelivyöhön kaksi vihreää aukkoa. Ne toimivat oivina ekologisen yhteyden osina, jos ne ovat puustoisia, riittävän laajoja ja lisäksi huolehditaan siitä, että puustoinen yhteys jatkuu aukkojen kautta metsän ja joen rannan välillä.
Myös alueellista metsäverkostoyhteyttä, joka kulkee Vantaanjoen itäpuolella, on vahvistettava. Se parantaa Vantaanjokea monipuolisena ekologisena yhteytenä laajemminkin. Olemme ymmärtäneet aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa, että maisemalliset syyt estävät puuryhmien istuttamista joen rannalle ja niittyalueelle. Huomautamme, että maisema-arvoja on tänä päivänä syytä sovittaa ekologisiin arvoihin ja metsäverkostoon näitä heikentämättä.
Kaava-alueen metsäselänteen kulumista on hyvä hillitä myös kaavalla. Metsä on uuden alueen monipuolisin ja houkuttelevin ulkoilualue. Sen rinnalle kannattaa suunnitella muita puustoisia reittejä ja viheralueita. Puut viilentävät ja parantavat mikroilmastoa, ja niiden suojassa viihtyvät monet muutkin lajit.
Helsingissä 21.12.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry