Lausunto Länsisataman laajentamisen YVA-selostuksesta
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuselle
ASIA: Lausunto Länsisataman laajentamisen YVA-selostuksesta
VIITE: UUDELY/13199/2022
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat tutustuneet hankkeen YVA-selostukseen ja lausuvat siitä mielipiteenään seuraavaa.
Hankkeen toteuttamista ja vaihtoehtoja harkittava uudelleen
Länsisataman laajentamista ja satamatunnelia koskeva Helsingin kaupunginvaltuuston periaatepäätös (3.2.2021 19 § asia 4) pitäisi ottaa uudelleen harkittavaksi, koska päätöksen jälkeen on tullut suuria muutoksia kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Itämeren alueeseen, Suomen taloudellinen tilanne sekä Eteläsataman hankkeessa ilmenneet ongelmat ja hankkeen pysähtyminen joulukuussa 2023. Nyt olisi vielä arvioitava, onko satamatoiminnan ja Tallinnasta tulevan tavaraliikenteneen keskittäminen järkevää uudessa tilanteessa sekä mitkä ovat keskittämisen riskit. Samalla tulisi pohtia, olisiko esimerkiksi Vuosaari sittenkin parempi paikka tai voitaisiinko Tallinnan liikennettä ohjata hajautetusti myös muihin satamiin kuin Länsisatamaan.
Kannatamme nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Tätä valintaa tukee myös se, että kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa (VEA, VEC, VED) ympäristöhaittoja tulee paljon. Esimerkiksi meriluontoon kohdistuvat haitat ovat kaikissa vaihtoehdoissa melko samankaltaiset.
Jos periaatepäätös kaikesta huolimatta jätetään voimaan, pidämme ongelmallisena sitä, että YVA:ssa esitetään VEA ainoana toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. YVA-selostuksen tulkinnat hankkeen vaikutuksista Lapinlahden luontoon ja maisemaan ovat erittäin vähätteleviä eivätkä anna oikeaa kuvaa vaikutuksista. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin, suojelukohteisiin ja muuhun luontoon sekä maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön tulkitaan vähäisiksi A-vaihtoehdon toiminnan aikana. Kun huomioidaan heikkenevät luontoarvot ja historiallisen puiston nakertaminen ja koko seudullisen luonteen muuttaminen liikenneratkaisulle alisteiseksi, vaikutukset ovat VEA:ssa sellaiset, ettei niitä voida mitenkään hyväksyä.
Lapinlahden sairaala-alueen luonnon kannalta VED on paras esitetyistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot VEA ja VEC vaikuttavat enemmän Lapinlahden puistoon pienentämällä puistoa, vähentämällä sen eliöstön monimuotoisuutta sekä kaventamalla asukkaiden mahdollisuuksia puiston virkistyskäyttöön. Ne vaarantavat myös rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen.
Koska VED-vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää öljysäiliöiden purkua ja louhintakiellon kumoamista, tunnelin valmistumisen on väitetty kestävän jopa 10 vuotta. Sen sijaan VEA:n oletetaan valmistuvan neljässä vuodessa. Ero on kuitenkin pieni suhteutettuna tunnelin kantaville rakenteille laskettuun 100 vuoden käyttöikään ja sekundääreille rakenteille laskettuun 50 vuoden käyttöikään sekä siihen, että VEA edustaa kestämätöntä kaupunkisuunnittelua. Jos taas VEA valitaan, Lapinlahden puistolle koituvat tuhot ovat ikuisia eikä niitä voi korvata esimerkiksi tunnelin suuaukon kattamisella tai mukulakirvelikasvuston siirrolla.
Tarkastelurajauksen puutteet
YVA:ssa ei ole käsitelty kokonaisvaikutuksia Lauttasaaren liikenteeseen, vaikka selostuksesta ilmenee, että vaikutukset voivat olla hyvinkin suuret. Pitkän rakentamisjakson aikana – varsinkin vaihtoehdoissa VEC ja VED – Länsiväylän liikennemuutosten seurauksena raskaan liikenteen oletetaan siirtyvän Lauttasasaaren katuverkostolle. Myös pitkällä aikavälillä kantakaupunkiin suuntaava raskas liikenne saattaa kiertää Länsiväylän Lauttasaaren sillan kautta. Lisäksi rekkaliikenteen vaikutukset Lauttasaaressa, jos Koivusaari on louheen yksi sijoituspaikka, kuuluisi YVA:ssa selvittää. Kyseessä saattaa olla jopa 5–10 vuoden lisääntyneet liikenne- ja meluhaitat asuinkaduille ja tiiviisti rakennetulle asuinalueelle.
Lisäksi YVA:ssa olisi ollut syytä tarkastella saman alueen eri hankkeiden yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi osa hankealueesta kuuluu Länsiväylän osayleiskaavoituksen rajaukseen ja Lapinlahden puistoon on suunnitteilla pyöräilybaana ja kevyenliikenteen väylä. Esimerkiksi baanalinjauksen lähimpiä puita tultaisiin kaatamaan, mistä syntyy yhteisvaikutusta puistokohteeseen. Osayleuskaavan massiivisen rakentamisen toteuttaminen edellyttäisi lisäksi puistopinta-alan kasvattamista esimerkiksi ns. Ilmarisen tontin suuntaan ja itse tontille.
Ympäristövaikutukset Lapinlahden sairaalan ympäristössä
Satamatunnelin Salmisaaren puoleisen suuaukon sijainti, poistoilmakuilu, rakennustyömaa ja rakentamisenaikainen liikenne vaihtoehdossa VEA uhkaavat puiston puustoa, joka on niin liito-oravan, lintujen kuin muidenkin eliöiden tärkeää elinympäristöä. Lisäksi ne uhkaavat arvokasta kasvillisuutta, jota kasvaa puiston eteläosan kalliokedoilla. Kedot ovat uhanalainen luontotyyppi ja myös viimeiset muistot Lapinlahden sairaalan puistoon kuuluneesta saaristoluonnosta, joka on suurimmaksi osaksi jäänyt rakentamisen alle. Arvioinnissa on huomioitava näiden alueiden suojelu mukulakirvelin kasvupaikkojen lisäksi.
Lapinlahden sairaala-alueen puisto on suojeltu asemakaavassa. Erityisesti hankevaihtoehto VEA, jossa tunnelin suuaukko rakennettaisiin Ilmarisen talon pohjoispuolelle, uhkaisi Lapinlahden sairaala-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), joka ulottuu Ilmarisen taloon asti sen pohjoispuolella. Sekä puiston kaavoittamattoman että kaavoitetun alueen puustoa kaadettaisiin tunnelirakenteen vuoksi ja ympäristörakenteita uusittaisiin kaavoittamattomalle alueelle. VEA:ssa jouduttaisiin kajoamaan myös Kaartin hautausmaan vieressä sijaitsevan koirapuiston ja sen lounaispuolen alueen vanhaan puustoon, joka on liito-oravan ydin- ja elinaluetta. Koko puiston luonne heikkenisi rarkaisevasti tunnelin takia.
Jos tunneli rakennetaan VEA:n mukaisesti, sen suuaukko tuhoaa Lapinlahden puistoalueen kallioperää ja vähentää eliöstön monimuotoisuutta sekä pilaa maiseman. Arvokkaan puiston tunnelma muuttuu ihan muuksi, jos tunnelin suuaukon tieltä poistetaan sekä maasto (kallioperä) että puusto. Siistiytyminen tarkoittaa tässä, että tunnelin suuaukon päälle tulisi ohut maakerros, jolle ei voisi istuttaa puita. Viheralueen laajentamisella tarkoitetaan nurmi- ja istutusalueen laajentamista, kun alueen aikaisempi luontainen kasvillisuus on tuhottu.
VEA:n tunnelirakenteen kokoa ja haittaa vähätellään selvityksen tekstissä pienialaiseksi. Myös kaadettavien puiden määrää vähätellään. Kaavoitetulta ja kaavoittamattomalta alueelta puita kaadettaisiin yhteensä ainakin 90, joista noin 20 puuta kasvaa asemakaavassa puistoksi määritetyllä alueella. Puiston kokoon ja RKY-statukseen suhteutettuina tunnelin suuaukon pysyvät kielteiset vaikutukset ympäristöön olisivat merkittävät. Lisäksi poistoilmarakenteiden rakennustyömaa ja itse rakenne peittäisivät alleen osan puistoalueesta.
Selvityksessä esitetään, että hankkeelle tuottaisi positiivisia vaikutuksia VEA:n tarjoama mahdollisuus kaivaa kaukolämpöputkipari maahan. Kaukolämpöputkien maahan kaivaminen on kuitenkin mahdollista vaihtoehdosta riippumatta. Kaukolämpöputkista aiheutuva estevaikutus poistuisi kyllä puiston alueelta, mutta itse tunneli muodostaisi suuren esteen nykyiselle kevyen liikenteen ja virkistysulkoilun väylälle, joka pitäisi siirtää toisaalle.
YVA-selostuksen materiaaleista puuttuu sellainen havainnekuva, josta selviäisi eri tunnelivaihtoehtojen vaikutukset näkymään, joka tulisi olemaan Ilmarisen talon ja Kaartin hautausmaan välisestä Itämerensolasta Lapinlahden puistoon päin. Tällä hetkellä solasta näkyy avarasti puistoon sekä lehdettömänä aikana puiden läpi ja puiden yläpuolelta taivaalle. Jos tämä taivasnäkymä peittyy, maisema tukkeutuu olennaisesti, kuten tulisi ilmeisesti käymään, jos päädytään rakentamaan VEA. Tällöin maisema pitkälti menettäisi nykyisen esteettisen ja virkistysarvonsa. Myös vaikutus Ilmarisen talon vierestä menevään Etelä-Pohjoissuuntaiseen ulkoilu- ja kevyen liikenteen reittiin on keskeinen sekä rakennusaikana että hankkeen toteutuessa. Reitti on ilmeisesti tarkoitus siirtää betonitunnelin päälle.
Selkeät havainnekuvat siitä, miten Itämerensolan vilkkaasti liikennöity kevyen liikenteen väylä liittyisi eri vaihtoehdoissa puistoon, hautausmaalle ja Töölöön päin suuntautuvan kevyen liikenteen väyliin sekä Ison Pässin suuntaan menevään kevyen liikenteen väylään, puuttuvat. Tunnelin suuaukon vaikutusta näihin on sen vuoksi vaikeaa arvioida.
Poistoilmarakenteista ja niiden sijoittumisesta maastoon puuttuu niin ikään havainnekuvat. Selvityksessä on kerrottu, että niiden korkeus olisi 5 m. Niiden pitäisi olla huomattavasti korkeammat, jotta tunnelista tulevan poistoilman haitta-aineet laimenisivat tehokkaammin ja kulkeutuisivat kauemmas asutuksesta, työpaikoista ja virkistysalueesta. Myös niiden meluntorjuntaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Hankevaihtoehdossa VED ei kohdistuisi vaikutuksia Lapinlahden puiston RKY-alueeseen, kun taas vaihtoehto VEA uhkaisi puiston lähellä arvokasta kasvillisuuskohdetta eli mukulakirvelin kasvupaikkaa ja samalla erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin elinympäristöä. Myös suojelullisesti arvokkaita lintulajeja sekä lepakoita on havaittu joko hankealueella tai aivan sen läheisyydessä. Luontoselvitysalueella eli Lapinlahden puistossa ja sen välittömässä läheisyydessä havaituista lajeista tehty selvitys on valitettavan suppealta alueelta, vain tunnelin Länsiväylän puoleisen suuaukon läheisyydestä Lapinlahdesta ja sen edustan merialueelta. Suunniteltu Länsisataman laajentaminen ja satamatunnelin rakentaminen koskee kuitenkin erityisesti lintujen osalta huomattavasti laajempaa aluetta.
Tunnelin rakennusvaiheen sekä tunneliliikenteen ja poistoilmarakenteiden aiheuttaman melun ja ilmansaasteiden kasvua on arvioitava pitkällä aikaperspektiivillä. YVA-selostuksen mukaan satamatunnelin käyttöiäksi arvioidaan sata vuotta, jonka aikana liikennemuodot ja -määrät tulevat varmasti muuttumaan. YVA-selostus ei kykene esittämään niiden muutosta tuossa ajassa.
Puisto on suosittu ja alueellisesti sekä laajemminkin merkittävä virkistysalue, jossa liikkuu päivittäin paljon eri-ikäisiä ja eri tavoin liikkuvia ulkoilijoita. Se on muun muassa uuden Jätkäsaaren lähiluontoa ja tiiviisti rakennetun alueen asukkaille hyvin tärkeä. Jos tunneli toteutetaan, meluntorjunta on suunniteltava niin, että puiston virkistysarvot säilyvät ja että siellä voi rauhoittua.
Louheen mukana luontoon kulkeutuvaa muoviroskaa ei huomioida riittävästi
Edellytimme YVA-ohjelmasta jättämässämme mielipiteessä, että ympäristövaikutusten arvioinnin tulee koskea mahdolllisen satamatunnelin louhinnasta syntyvän louheen muoviroskien, siis sytytyslankojen ja kuitubetonin, minimoimista. Vaadimme myös toimia, joilla estetään muoviroskia sisältävän louheen käyttö satamahankkeen merentäytöissä ja muoviroskan leviäminen mereen.
YVA-seloustus tuo louheen muoviroskaongelman esille useassa kohdassa. Selostuksessa sitä pidetään kuitenkin vähäisenä ongelmana. Sytytyslangatonta louhintaa ei pidetä realistisena vaihtoehtona, vaikka todellisuudessa se on teknisesti mahdollista – joskin kalliimpaa. Roskainen louhe ilmeisesti pystytään erottamaan meritäytöissä merestä, kun käytetään välissä elementtiseinämää. Tämä tuodaan esiin vain varauksin ”saatetaan toteuttaa” tai ”mahdollisuuksien mukaan”. Näin annetaan hankkeen toteutukseen viesti, että muoviroskien vähentämiseen ja mereen päätymiseen ei tarvitse kiinnittää suurta huomiota. Tämä saattaa heijastua myös muun muovijätteen huolimattomaan käsittelyyn satamaprojektissa ja senkin päätymiseen mereen. Merien muoviroskista suuri osa on kuitenkin tutkimusten mukaan peräisin rakentamisesta, näin on myös Itämeren kohdalla, vaikka pilkkoutuminen muovin alkuperää ei ole aina helppoa varmistaa. Meriin päätyneet muovit aiheuttavat kiistatta ongelmia monille eliöille.
Hankkeessa syntyvää louhetta olisi tarkoitus käyttää myös muualla täyttöihin. Muovin päätyminen maaperään ei ole liioin riskitöntä. Se pilkkoutuu ennen pitkää mikromuoviksi, joka kulkeutuu esimerkiksi maaperän eliöihin ja vesiin.
Vedenalainen luonto altistuu rakentamisen haitoille
Arvioinnissa olisi hyvä antaa enemmän arvoa vedenalaiselle luonnolle. Pihlajasaaren ja Melkin ympäristön arvokkaan vedenalaisen luonnon Pemma-alue (paikallisesti ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet) on lähimmillään vain muutaman sadan metrin etäisyydellä Länsisataman laajennuksesta. Olemme huolestuneita ruoppauksissa syntyvästä veden samentumisesta. Arviointiselostus kertoo, että ruoppauksessa ei voida käyttää silttiverhoja, jotka estävät sameuden leviämistä. Haittoja pystyttäisiin vähentämään ruoppaamalla vain tietyissä sääolosuhteissa ja sopivina vuodenaikoina, mutta tämä saattaa olla käytännössä vaikeaa. Ympäristöhaitat tulevat siten olemaan suuria sataman läheisellä alueella. Siksi olisi hyvä etsiä keinoja, joilla haittoja vähennetään. Kompensaatio eli vedenalaisen luonnon kunnostaminen muualla esimerkiksi meriajokasniittyjä istuttamalla tai luonnonsuojelualueita perustamalla on viimeinen keino pienentää hankkeen vedenalaiselle luonnolle aiheuttamaa haittaa.
Selostuksessa pidetään Lapinlahden laguunin merentäytön vaikutuksia vähäisinä. Arvioinnissa ei kuitenkaan ole käytetty tarkempaa tietoa esimerkiksi vedenalaisesta kasvillisuudesta. Koska täyttöalueen laajuus ei ole selvillä, olisi hyvä arvioida vaikutuksia kahdelta todennäköiseltä aluerajaukselta. Vaadimme tämän arviointikohdan täydentämistä.
Hankkeen vedenalainen melu aiheuttaa todennäköisesti merinisäkkäiden kuolemia lähialueella arviointiselostuksen mukaan. Pidämme sitä merkittävänä kielteisenä ympäristövaikutuksena. Hankkeessa on syytä vähentää eläimille aiheutuvia haittoja.
Melu ja muut ihmisiin kohdistuvat haitat
Sataman laajennus- ja tunnelityömaa aiheuttavat monenlaista tukaluutta alueen väestölle usean vuoden ajan. Vaikutuksia on mm. terveyteen, liikenteeseen, kevyen liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, virkistäytymiseen, asuntojen myyntiin ja vuokraukseen, työpaikkojen työskentelyrauhaan, koulujen opiskelurauhaan sekä lasten ja vanhusten levon tarpeen tyydyttämiseen.
Useita vuosia kestävä tunnelityömaa vähentää alueen viihtyisyyttä altistamalla alueella asuvia (v. 2023 Jätkäsaaressa n. 15 000, Ruoholahdessa n. 2 900, Kampissa n. 12 000 ja Lauttasaaressa n. 25 000) ja työssä käyviä ihmisiä melulle ja tärinälle. Alueella on paljon työpaikkoja, mm. toistakymmentä päiväkotia lapsineen ja henkilökuntineen, kouluja lapsineen ja henkilökuntineen, asuinpalvelutalo sekä hotelleja, jotka joutuvat alttiiksi rakennusaikaiselle häiriöille. Yli 35 dB:n runkomelualueella sijaitsee tunnelirakentamiseen liittyvien louhintatöiden aikana kokonaan tai osittain 16–20 asuinkerrostalokorttelia riippuen hankevaihtoehdosta, ja suurimmillaan vaikutuksia aiheutuu VEA-vaihtoehdosta. Rakentamisesta aiheutuva tärinä voi vaurioittaa rakennuksia.
Louhittavan kiviaineksen haitta-aineet
YVA-selostuksessa, kuten jo aiemmin YVA-ohjelmassa, on sivuutettu tunnelin rakentamisen vaikutusten osalta louhittavan kiviaineksen mahdolliset haitta-aineet. Jo aiemmassa mielipiteessämme vaadimme, että kattavin tutkimuksin olisi pitänyt selvittää:
1. haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit
2. kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3
3. asbesti- ja kuituiset mineraalit (ks. https://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf)
4. kvartsipölyn muodostuminen
5. pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen – hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä kuten Minera-ohjelman työkaluilla
6. haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
7. kallioperän koostumus kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä.
Korjattavaa
Sivulla 231 Kohde 6 on nimetty Taivallahden hiekkarannaksi. Karttaan kyseinen ranta on kuitenkin merkitty Lapinlahden puiston alueelle. Vaikuttaa siltä, että kuvatekstin kirjoittaja on sekoittanut Lapinlahden Taivallahteen. Paikalla sijaitsee epävirallinen uimaranta. Google Mapsin mukaan Helsingissä ei ole Taivallahden hiekkaranta -nimistä rantaa.
Helsingissä 11.1.2024
Antti Halkka
varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Lauri Kajander
erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Lisätietoja:
Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri: lauri.kajander(ät)sll.fi, puh. 045 114 0088
Emilia Pippola, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: helsy(ät)sll.fi, puh. 050 3011 633