Isosaari kuuluu Helsingille

Isosaarta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on hakenut puolustusvoimilta lupaa myydä saari, ja on hyvä uutinen, että liikelaitos ja Helsinki käyvät neuvotteluja saaren ostamiseksi kaupungille. Toinen mahdollisuus olisi siirtää saari Metsähallituksen luontopalveluiden hoitoon, kuten Valli- ja Kuninkaansaari.

Isosaari on ollut kaikille avoin jo seitsemän vuotta, ja sen matkailukäyttö on kehittynyt hyvin. Sinne on ollut laivayhteys, saarella on toiminut kaksi ravintolaa, saunoja, telttailualue, jopa golfkenttä. Kiinnostava lisä oli Peninniemen salaperäisen Torpedokoelaitoksen muuttuminen Torpedomuseoksi. Parasta Isosaaressa on tietenkin luonto, erityisesti pitkät, kaikille vapaat rannat. Kuten Valli- ja Kuninkaansaarissa, Isosaaressa yhdistyvät luonto ja kiehtova linnoitushistoria.

Santahaminasta tuleva vesiputki kuitenkin rikkoutui talvella, ja Senaatti-kiinteistöt päätyi lopettamaan siitä riippuvaisen matkailutoiminnan. Saaren matkailun eteen uraauurtavaa työtä tehnyt FRS Finland tarjosi vaihtoehtoisia järjestelyjä, mutta Senaatti ei niitä hyväksynyt.

Isosaaren myyminen kaupungille turvaisi – näin on lupa toivoa ja olettaa – sen säilymisen vapaana virkistysalueena, mutta varsin nopeasti pitäisi ratkaista, kuinka palvelut turvataan ensi kesäksi.

Putken korjaus

Matkailun kannalta avainasemassa on vesiputki. Sen korjaaminen ei ole suuri juttu, kustannusarvio on 400 000 euroa. Liikelaitos on kuitenkin haluton sitä investoimaan. Itse asiassa siellä arvioidaan, että laki kieltää sitä korjaamasta putkea.

”Viimeinen valtiollinen toimija Isosaaressa oli Rajavartiosto. Kun se lähti, ei saarella enää ollut valtiollista toimijaa. Emme voi investoida yksityisen tarpeisiin, paitsi jos sille voidaan sopia takaisinmaksuaika esimerkiksi vuokrissa. Voimme vuokrata tiloja yksityisille, mutta ei ole mahdollista, että investoisimme 400 000 € yksityisen tarpeisiin”, sanoo liikelaitoksen toimialajohtaja Mikko Järvinen.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävä on järjestää valtion laitoksille toimitiloja. On totta, ettei yleisen virkistystoiminnan järjestäminen kuulu sen toimialaan, mutta silti liikelaitoksen laintulkinta vaikuttaa paljon tiukemmalta, kuin mitä eduskunta on tarkoittanut.

Laki Senaatti-kiinteistöstä on varsin uusi, se tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Sen mukaan ”Senaatti-konsernin liikelaitokset voivat tuottaa palveluita vähäisessä määrin myös muille asiakkaille.” ”Muille asiakkaille ja kilpailutilanteessa markkinoilla hyödynnettävät palvelut hinnoitellaan ja niistä on sovittava liikelaitoslain 3 §:n mukaisesti.” Valtion virastoille palvelut tuotetaan omakustannusperiaatteella.

Sitä, mikä on ”vähäistä” ei laki määrittele, mutta lain esitöissä mainitaan, että muiden osuus liikevaihdosta voisi olla luokkaa 10 prosenttia. Laki myös asettaa liikelaitoksen velvollisuudeksi ”huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta, sen hoidosta”, kuten luonnollista on.

Missään lain kohdassa ei mainita, ettei Senaatti-kiinteistöt voisi investoida, jos palvelut ostaa muu kuin valtiollinen toimija. Sellaista ei ole esitetä myöskään lain esitöissä.

Parempi laintulkinta

Senaatti-kiinteistön näkemys, että putken korjaaminen olisi yhtä kuin investointi yhden valtion ulkopuolisen toimijan hyväksi, vaikuttaa kovin ahtaalta tulkinnalta. Nähdäkseni paljon perustellummin voidaan todeta, että vesijohdon toimivuus on edellytys sille, että liikelaitoksella on Isosaaressa jotain vuokrattavaa. Se on edellytys ravintolan, saunojen ja asuntojen toimivuudelle eli vuokrattavuudelle. Se on yleinen edellytys, eikä palvelus jollekin tietylle firmalle.

Yleensäkin vuokrasuhteissa vuokranantajan velvollisuus on huolehtia perusrakenteiden kunnossapidosta. Miten vesijohto tässä suhteessa poikkeaa vaikkapa sähköjohdoista? Vesijohdon kunnossapidon olettaisi kuuluvan Senaatti-kiinteistön lakisääteiseen velvollisuuteen ”huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta”.

Lisäksi, tässä kovin uhkaavaksi käyneessä maailmassa täytyy muistaa lain esitöissä asetettu velvoite: ”Senaatti-kiinteistöjen tulee myös varautua hoitamaan tehtäviään valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa”. Saarella on yhä armeijan 130 mm tornikanuunoita, kaiken varalta. Tykit eivät tarvitse vesijohtoa, mutta niiden poikkeusoloissa paikalle tulevat miehistöt tarvitsevat.

Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari

Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja sekä Helsyn aktiiveja.