Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Kt 51 satamatunneliin liittyvistä lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä välillä Le­mis­saa­ren­tie–Pork­ka­lan­ka­tu

Helsingin kaupungille

Helsingin Satamalle

Uudenmaan ELY-keskukselle

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Kt 51 satamatunneliin liittyvistä liikennejärjestelyistä välillä Lemissaarentie – Porkkalankatu (tiesuunnitelma, Helsinki)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut esittelyaineistoon sekä suunnitelmaluonnoksiin ja lausuu niistä mielipiteenään seuraavaa.

Vaihtoehtojen määrä on YVA-selostuksen jälkeen supistunut kahteen eli vaihtoehto A:han (VEA) ja vaihtoehto D:hen (VED). Puisto on kulttuurin ja luonnon kannalta täysin poissuljettu no go -alue. Pidämmekin merkillisenä, ettei ole tutkittu tunnelin suuaukon sovittamista jo rakennettuun ympäristöön, jollainen on esimerkiksi vieressä sijaitseva niin sanotun Ilmarisen talon pohjoisosan kohta. Menetettävä rakennusosa ei olisi suuri, ja se voitaisiin korvata rakennuksen eteläpuolen Lepakonaukiolle jo suunnitellulla uudisrakennuksella, joka tulisi kuitenkin pitää alustavien ehdotusten jopa yli sadan metrin korkeutta niin paljon matalampana, ettei merkittäviä varjostusvaikutuksia syntyisi.

YVA-selostuksesta antamassamme lausunnossa toimme esiin useita nyt käsillä olevaan suunnitelmaan liittyviä näkökohtia. Ne koskevat satamatunnelihanketta kokonaisuudessaan, mutta erityisesti Lapinlahden puistoon kohdistuvia suunnitelmia.

Vaikka tässä on kyseessä mielipide tielinjauksista, ratkaisut vaikuttavat välittömästi tunnelin ja sen tieosuuden alle jäävään lähiympäristön luontoon ja kulttuuriympäristöön, mm. Lapinlahden suojeltuun sairaalarakennukseen ja sitä ympäröivään puistoon sekä Kaartin hautausmaahan ja sen vieressä olevaan koirapuistoon, jonka uudelleen sijoittaminen vähintään väliaikaisesti on jätetty avoimeksi. Samoin tärkeän tunnelin kanssa risteävän virkistys- ja kevyen liikenteen väylän ratkaisuista ei ole mukana esitystä. Jää epäselväksi, miten se laskeutuisi betonitunnelin päästä ja miten sen läntinen haara tunnelin sivussa ratkaistaisiin.

Vaikutukset ulottuisivat paitsi satamatunnelin suuaukkojen kohdalle niin myös Länsiväylän sillan Lauttasaaren puoleiselle alueelle, erityisesti Lemissaaressa ja Seurasaarenselällä. Yksi tärkeimmistä muutoksista on lisääntyvän liikenteen myötä lisääntyvä melu. Yleisötilaisuudessa esitetyn melukartan mukaan Lemissaaren kohdalla melua vuotaisi Länsiväylältä Lemissaaren ranta-alueille ja laajalti merelle Seurasaaren selälle. Se vähentäisi alueen virkistysarvoa ja haittaisi eläimistöä.

Länsiväylän pohjoispäässä Lapinlahden puistossa ja Ilmarisen toimistotalon viereen suunnitellun tunnelin suuaukon lähialueella melutaso kohoaisi VEA:ssa yli 65 dB:n, mikä heikentäisi olennaisesti viereisen Lapinlahdenpuiston virkistysarvoa sekä kevyen liikenteen väylän ja virkistysreitin laatua. VED:ssä tunnelin suuaukko rakennettaisiin kauemmas puistosta, ja siitä aiheutuva voimakkain melualue sijoittuisi näin ollen Sulhanen-, Morsian- ja Iso Pässi-saarten viereen ja välille. Suunnitelmassa olevan uuden virkistysreitin käyttäjät altistuisivat sekä VEA:ssa että VED:ssä yli 65 dB:n melulle, mikä alentaa reitin virkistysarvoa. Tunnelin rakentaminen tehtäisiin VEA:ssa avokaivantona aivan vanhan hautausmaan vieressä ja rakentamisvaihe aihettuttaisi virkistykselle ja kevyelle liikenteelle merkittävää haittaa.

Epäselväksi jää, miten Lauttasaaren suunnasta tulevan kevyen liikenteen ja virkistysreitin järjestelyt suunnitellaan tehtävän Länsiväylän päässä. Pääseekö uuden tien poikki esimerkiksi valo-ohjattua suojatietä pitkin ja miten tunnelin ja Ilmarisen talon välissä kulkevan kevyen liikenteen väylän ja tämän risteysalueen järjestely on ratkaistu? Entä miksi nykyisiä kevyen liikenteen väyliä ei ole merkitty karttaan?

VEA on selvästi vahingollisin vaihtoehto. Sitä paremman VED:n rasitteena on pidetty polttoöljyvarastoa. Yleisötilaisuudessa todettiin, että kahta raskaan polttoöljyn säiliötä ei enää jatkossa tarvita, vaan tarvitaan yksi kevyen polttoöljyn huoltovarmuusvarasto. Tilaisuudessa todettiin kysyttäessä, että öljyn varastointiin tarjoutuu vaihtoehtoinen sijainti, kun Helsingin kaupunki luopuu kivihiilen käytöstä ja Salmisaaressa olevat kivihiilisiilot vapautuvat. Niitä voidaan mahdollisesti käyttää kunnostuksen jälkeen öljysäiliöinä. Tällöin VED:n rakentamisen esteenä pidetty öljysäiliöiden siirtämiseen liittynyt ongelma ratkeaisi ainakin sijainnin osalta. Tätä vaihtoehtoa ei ole aiemmin tuotu selkeästi esiin satamatunnelin ja Länsiväylän suunnittelussa.

Helsingin Sanomissa 2.3.2024 julkaistussa artikkelissa siteerattiin Helsingin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalaa, joka toteaa näin: ”On kuitenkin mahdollista, että öljysäiliöt joudutaan joka tapauksessa poistamaan käytöstä, satamatunnelivaihtoehdosta riippumatta.” Artikkelissa todetaan, että Rajalan mukaan öljyluolien kunnosta ei myöskään ole tietoja. Jos ne ovat muutenkin elinkaarensa päässä, niistä saatetaan joutua luopumaan tästä syystä. Vaadimme, että öljysäiliöiden kunto tutkitaan ja niiden jäljellä oleva käyttöikä arvioidaan ennen kuin väylälinjauksista päätetään. Vaadimme myös, että jo rakennettua tonttia pohjoispäässään muuttava tunnelivaihtoehto selvitetään.

Virkistysreitin sijoittuminen vaikuttaisi omalta osaltaan siihen, miten Lapinlahden puistoa ja sen uhanalaista lajistoa sekä puiston virkistysarvoja voidaan säilyttää. VEA:n mukaan väliaikainen virkistysreitti sijoittuisi ilmeisesti nykyisen maan pinnalla olevan kaukolämpöputken kohdalle. Kuvista tai muista selvityksistä ei kuitenkaan ilmene, miten paljon pinta-alaa virkistysreitti ja sen rakentaminen vaatisi.

On ilmeistä, että erittäin uhanalainen kirvelilattakoi olisi vaarassa hävitä, jos VEA toteutettaisiin. YVA-selostuksessa mainittiin, että kaukolämpöputken voi joka tapauksessa kaivaa maahan tunnelin suuaukon linjauksesta riippumatta. Suunnitelmassa VEA jää epäselväksi, miten jyrkkä nousu Ilmarisensolalta olisi ajatellulle uudelle virkistysreitille ja millainen risteys kevyen liikenteen väylälle muodostuisi: tulisiko nousu olemaan jyrkempi kuin nyt alueella oleva mäki. Kulkureitin esteettömyys tulee huomioida, ja tällöin reitin jyrkkyydellä on suuri merkitys.

VED:ssä virkistysreitti sijoittuisi Lapinlahden puiston kohdalla jokseenkin samaan kohtaan kuin aikaisemminkin, joten mukulakirveliesiintymä ja sen myötä lattakirvelikoit voitaisiin todennäköisesti säilyttää ennallaan. Iso Pässi ja Morsian-saarten välisellä alueella reitti rakennettaisiin uudelleen merta täyttämällä niin, että se tulisi kiertämään voimajohtopylvään. VED:ssä Ilmarisen taloon ja Lapinlahden puistoalueeseen kohdistuva melu jäisi jonkin verran vähäisemmäksi kuin VEA:ssa.

Yhteenvetona toteamme, että pidämme VEA:ta luonnon ja kulttuurin kannalta täysin toteutuskelvottomana vaihtoehtona.

Helsingissä 14.3.2024

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry