ELY voisi suojella kuningaskalastajan
Helsingin Mustapurolla tärveltiin äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun kuningaskalastajan talvehtimispaikka, poistamalla puron varresta linnun tarvitsemaa suojapuustoa.
Se oli perin harmillista, sillä Suomen kuningaskalastajakanta on kovin pieni, vuosittain pesii vain 5–30 paria. Monet niistä yrittävät talvehtia Suomessa, mikä edellyttää avoimena pysyvää, virtaavaa vettä ja sen varrella suojaisaa puustoa.
Kuningaskalastajasta oli kaupungilla tieto, se on kirjattu sen omaan Mustapuro-selvitykseen. Kaupungilla työt tilannut virkanainen ei kuitenkaan ollut tarkistanut alueen luontoarvoja; hän jopa lausui Helsingin Sanomissa, ettei niitä ole tapana tarkistaa (HS 21.3.2024). Se kuulosti kovin huolestuttavalta.
Oletan kuitenkin, ettei tuo päde Helsingin koko virkakuntaan. Kaupunki on kerännyt aivan ansiokkaasti tietoja luonnonarvoista ja kriittisistä eliölajeista. Näiden tiedostojen hyödyntämisen pitäisi olla rutiinia, kun vaikkapa kunnostuksia suunnitellaan.
Uhanalaisuuden vuoksi julkisuudessakin esitettiin epäilys laittomuuksista. ”Tässä on todennäköisesti rikottu luonnonsuojelulakia”, arveli tapauksen havainnut lintuharrastaja Juha Siitonen samassa HS:n artikkelissa.
Oletus on looginen, koska kyseessä on erityistä suojelua vaativa laji, mutta asia on monimutkaisempi. Näiden lajien lainsuoja on tosiasiassa heikompi, kuin usein uskotaan. Rauhoitettujen eläinlajien tappaminen, pesien ja munien hävittäminen tai ottaminen, samoin pesimäaikainen häiritseminen kielletään luonnonsuojelulailla – yleisesti ottaen. Tässä on kysymys eri asiasta, talvehtimisympäristön säilyttämisestä.
Kuningaskalastaja kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Siksi se on valtioneuvoston asetuksella määritelty erityisesti suojeltavaksi lajiksi. (VNA 1066/2023)
Luonnonsuojelulain mukaan tällaisen lajin suojelemiseksi voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) päättää suojella lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. Päätöksessä alue on rajattava, eikä esiintymispaikkaa saa sen jälkeen hävittää eikä heikentää. Päätös voidaan tehdä myös määräajaksi. (LsL 77 §).
Luonnonsuojelulaissa on vahvempikin suojeluluokka, ”Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävien eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu”. Se koskee EU:n luontodirektiivin kahdessa liitteessä (IV a ja IV b) lueteltuja eläin- ja kasvilajeja, ja ne määritellään em. valtioneuvoston asetuksessa.
Näiden eläinlajien elinympäristöt suojellaan suoraan luonnonsuojelulailla: ”Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.” (LsL 78 §).
Yksikään lintulaji ei kuulu tähän tiukimpaan ryhmään, ei siis myöskään kuningaskalastaja.
Rikoslaki antaa lisäsuojaa. Jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ilman oikeutta ”hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn tai määrätyn taikka toimenpiderajoituksen alaisen tai toimenpidekieltoon määrätyn luonnonalueen, eläimen, kasvin tai muun luontoon kuuluvan kohteen,”, on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta. Rangaistuksena voi olla sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. (RikosL 48:5).
ELY-keskus ratkaisee
Mikä siis oli kuningaskalastajan talvehtimispaikan lainsuoja Helsingin Mustapurolla? Se oli kiinni siitä, oliko Uudenmaan ELY-keskus päättänyt suojella alueen. Jos oli, paikan tärveleminen olisi ollut luonnonsuojelurikos. Tiettävästi ELY ei kuitenkaan ollut Mustapuron rantoja suojellut, joten kuningaskalastaja jäi vaille talvehtimispaikkaansa.
Vaikka ”erityisesti suojeltava laji” kuulostaa vahvalta asemalta, tosielämässä se vaatii toteutuakseen erityisiä toimia. Huomatkaa, että vaikka ELY voi suojella, sillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta niin tehdä.
Luonnonsuojelulaki antaa muutakin suojeluvaltaa ELY-keskuksille. EU:n lintudirektiivin I liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisiä suojelualueita. Näitä lajeja esiintyy Suomessa 119. ELY voi suojella tällaisen lajin merkittävän esiintymispaikan. (LsL 79 §)
Vastaavasti ELY-keskus voi suojella tiettyjen luontotyyppien esiintymät.
Toisaalta ELY-keskus voi toimia myös toiseen suuntaan, myöntää poikkeuksia rauhoitettujen eliölajien, myös tiukasti suojeltujen lajien suojelusta, perusedellytyksenä, ettei asiassa ”ole muuta tyydyttävää ratkaisua, ja että poikkeus on tarpeen”. (LsL 83 §)
Tämän säännöksen nojalla annetaan poikkeuslupia niin räkättirastaiden ja lokkien ampumiseen, kuin liitto-oravien suojelusta.
Kun valtaa on, sitä sopisi myös käyttää. Olisi toivottavaa, että ELY suojelisi kuningaskalastajan talvehtimispaikat. Niissä puronvarsissa suojelun esteenä eivät ole ainakaan suuret taloudelliset intressit.
Lintutieteellinen yhdistys Tringa onkin jättänyt Uudenmaan ELY-keskukselle pyynnön, että se suojelisi Mustapurolla ja Espoossa kuningaskalastajalle tärkeät talvehtimisalueet. Päätös voitaisiin tehdä määräaikaisena, yhdistys ehdottaa.
Teksti: Mikko Niskasaari
Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja.