Kannanotto asumisen ja siihen liittyvän maankäytön to­teu­tus­oh­jel­mas­ta

Lähetimme 24.5.2024 Helsingin kaupunginhallitukselle kannanoton asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmasta:

Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet,

Asumiseen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma 2024 on maanantain kokouksenne esityslistalla. Ohjelma on Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen, lähivirkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeinen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistykseltä ei ole kuitenkaan pyydetty asiasta lausuntoa, joten esitämme näkemyksiämme seuraavassa.

Pyydämme kaupunginhallitusta jättämään asian pöydälle ja pohtimaan ohjelmaa rauhassa muun muassa alla esitetyin perustein.

Mielestämme AM-ohjelman pitäisi olla moderni, ja siten kaupungin ympäristö- ja luontotavoitteiden ja niiden vaatimien toimenpiteiden tulisi olla iso osa ohjelmaa. Kuten kaupunkistrategia toteaa, ”päättäjien tehtävä on ohjata muutosta tasapainoisesti, niin, että uusien kaupunkilaisten on mahdollista tulla mukaan ja nykyisille helsinkiläisille tärkeä lähiluonto ja muu viihtyisyys eivät kärsi”.

Rakentaminen ja rakennukset sekä esimerkiksi niihin liittyvät työkoneet ovat Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen kannalta aivan olennaisia. Rakentamisen ja kaavoituksen toteuttaminen siten, että vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja lähiluontoon ovat mahdollisimman vähäisiä on Helsingissä yksi eniten asukkaita kiinnostavia asioita.

Helsinki on päättänyt monista luonnon monimuotoisuuteen, luontokadon torjuntaan ja hiilineutraaliuteen liittyvistä tavoitteista, joilla on aikarajoja. Esimerkiksi luontokadon tulee olla Helsingissä pysähtynyt 2030. Samana vuonna tulee saavuttaa hiilineutraalius.

Ohjelman aikajänne on näiden tavoitteiden kannalta erittäin keskeinen.

Tähän nähden voisi odottaa, että hiilineutraaliuteen liittyvät energia- ja materiaalikysymykset ja luontoasiat korostuisivat ohjelman toimenpiteissä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan hiilineutraalius ja luontokadon torjunta mainitaan lähes pelkästään johdannossa, ja sielläkin ne jäävät teoreettiselle tasolle ilman konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Ohjelman numeroidut toimenpiteet eivät sisällä lainkaan tavoitteita hiilineutraaliuden, lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelun suhteen.

Helsinki on linjannut kaupunkistrategiassaan, ”että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” sekä että ”huolehdimme siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon”.

Tätä ei mainita AM-ohjelman luonnoksessa, joka päinvastoin sulkee luontotavoitteet pois toteamalla, että kaupunkistrategiassa ”maankäytön kannalta merkittävimmät ovat kaupunginosien omaleimaisuuden ja turvallisuuden vaaliminen sekä toimiva ja kaunis kaupunki”. Lähiluontoa ja arvokkaita luontoalueita koskevat kaupunkistrategian kohdat tulisi mainita AM-ohjelmassa.

Helsinki on linjannut ympäristönsuojelun tavoitteissaan, että:

• Vuonna 2030 Helsingissä tapahtuva luontokato on pysähtynyt ja luonnon monimuotoisuus kasvaa. Metsäisten ja puustoisten alueiden osuus on säilynyt noin kolmasosana kaupungin maapinta-alasta. Vuonna 2030 Helsingin viherverkosto, osana seudullista kokonaisuutta on yhtenäinen ja ekologisesti toimiva.
• Rakentamista viheralueille vältetään. Jos kuitenkin joudutaan kaavoittamaan rakentamista viheralueille, se kompensoidaan kaavoituksen ja viheraluesuunnittelun yhteydessä esimerkiksi parantamalla viheralueiden toiminnallisuutta ja ekologista laatua, ennallistamalla luontokohteita tai luomalla uusia lähiviherympäristöjä.
• Rakentaminen kohdistetaan ensisijaisesti muualle kuin arvokkaimmille luontoalueille. Lasketaan helsinkiläisten luontojalanjälki ja otetaan kaupunkikonsernissa käyttöön toimia, jotka tehokkaimmin pienentävät helsinkiläisten luontojalanjälkeä.

Tästä AM-luonnos ei mainitse olennaisia kohtia. Vaadimmekin, että ympäristönsuojelun tavoiteet mainitaan AM-ohjelmassa kattavasti.

Esitetty tavoite 7000 asunnon rakentamisesta vuodessa ja 400 000 kerrosneliömetrin kaavoittamisesta asuntotuotantoon vuosittain on ylimitoitettu ja merkitsisi kestämätöntä painetta luonnolle.

Luonnon ohella ihmettelemme ilmastotoimien puuttumista luonnoksen toimenpiteistä. Juuri AM-ohjelma on yksi välineistä, jolla voidaan ohjata toimenpiteiden toteutumista niin laajoina, että tällä on todella merkitystä. AM-ohjelmalla voidaan haluttaessa edistää erittäin merkittävästi uudisrakentamisen energiatehokkuutta ja kestäviä materiaalivalintoja kuten puuta ja vähäpäästöistä betonia sekä rakennusten omaa uusiutuvan energian tuotantoa, sähköistä liikennettä ja ylipäänsä kaikkea rakentamisen ohjaamisella saavutettavia ilmastohyötyjä.

Esitämme alustavasti esimerkiksi seuraavia kohtia lisättäväksi AM-ohjelman toimenpiteisiin:

• Rakentamista ohjataan niin, että uusille ja nykyisille helsinkiläisille tärkeä lähiluonto ja muu viihtyisyys eivät kärsi.
• Asemakaavojen tulee tukea luonnon monimuotoisuuden ja lähivirkistysalueiden säilyttämistä kaupungissa.
• Kaupunkiuudistusalueiden lisärakentaminen ei saa merkittävästi vähentää alueiden keskeisiä luonto- ja virkistysalueita.
• Kaupungin kasvu, asuntotuotannon lisääminen ja maankäytön tehostaminen yhteensovitetaan muiden kestävään kaupunkiin liittyvien tavoitteiden ja arvojen, kuten luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvojen kanssa.
• Merentäyttöjä käytetään rakentamisessa vain poikkeustapauksissa, eikä niitä tehdä luonnonrannoilla.
• Rakentamisessa huolehditaan siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon.
• Vähintään Helsingin arvokkaimmat luontoalueet säästetään rakentamiselta.
• Rakentamista viheralueille vältetään. Jos kuitenkin joudutaan kaavoittamaan rakentamista viheralueille, se kompensoidaan kaavoituksen ja viheraluesuunnittelun yhteydessä esimerkiksi parantamalla viheralueiden toiminnallisuutta ja ekologista laatua, ennallistamalla luontokohteita tai luomalla uusia lähiviherympäristöjä.
• Asemakaavojen on tuettava pyöräilyn ja kävelyn asemaa liikuntamuotoina. Kaavoituksella muun muassa ohjataan pyöräily- ja jalankulkupainotteisten kortteleiden ja alueiden syntyyn. Asemakaavoissa on tarkasteltava kävelymatkan päässä olevien lähivirkistysalueiden säilymistä.
• Asemakaavoituksella edistetään uusiutuvan energian käyttöä sekä kiinteistökohtaista, alueellista ja keskitettyä uusiutuvan energian tuotantoa (Hiilineutraali Helsinki -ohjelman tavoite).
• Tontinluovutuksen ehdoissa edellytetään aina mahdollisimman vähäpäästöiseen betonin käyttöä ja siirtymistä CCS-betoniin heti kun sitä on saatavilla.

Helsingissä 24.5.2024

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta

Noora Kaunisto, puheenjohtaja

Emilia Pippola, järjestösihteeri