Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Viikinmäen keskiosan asemakaavan muutoksen osallistumis-ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Viikinmäen keskiosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä tehnyt maastokävelyn kaava-alueella. Kiitämme mielipiteen antamiselle myönnetystä lisäajasta (sähköposti Johanna Mutaselta 14.5.2024).

Kaipaamme lisää tietoa kaava-alueen ympäristön historiasta vuorovaikutuksen tueksi. Vanhemmat helsinkiläiset muistavat hiihtoretkiltään kauniin, isoja kuusia kasvaneen metsän, jylhät kallioselänteet ja laaksot. Geologi Antti Salla ehdotti näitä migmatiittikallioita luonnonsuojelualueeksi ja arvioi ne maisemallisesti arvokkaiksi kartoitusraportissaan ”Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä”, joka julkaistiin vuonna 2004. Sen jälkeen alue tuhottiin suurimmaksi osaksi.

Ilmeisesti Viikinmäessä 1960-luvulta 2000-luvun alkuun toiminut ampumarata saastutti luontoa. Kun sen toiminta loppui, saasteet puhdistettiin imuroimalla maa-aines ja kasvillisuus pois. Samalla melkein kaikki puut kaadettiin. Laaksossa kasvaneen vanhan metsän rippeet näkyvät koulua vastapäätä. Sen jälkeen kallioille kaavoitettiin terassitaloja ja katuja. Osa ehdittiin rakentaa, mutta nyt vireillä olevassa kaavahankkeessa halutaan lisätä rakentamista ja asukasmäärää. Samalla viher- ja virkistysalue sekä kalliot vähenevät.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on saanut useita yhteydenottoja lähialueen asukkailta, jotka kertovat kallioiden ja laakson olevan tärkeitä virkistysalueita sekä lapsille että aikuisille. Sammakkolampien ja rauhoitettujen sammakkojen säilymisestä kannetaan huolta, ja loivat länsiosan kalliot ovat lasten suosimia leikkipaikkoja.

Kun Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaava toteutuu, ulkoilu Viikinmäen kallioalueella ja laaksossa todennäköisesti lisääntyy entisestään.

Ehdotamme asemakaavan jatkokehitykseen seuraavaa:

  • Rakentamiselta säästyneet geologisesti ja maisemallisesti arvokkaat kalliot säilytetään. Etenkin laakson itäpuolella kohoava massiivinen, pyöreämuotoinen kallioalue on laakson ohella Viikinmäen maamerkkejä ja suosittu oleilupaikka näköaloineen. Sitä ei ole syytä pilata rakentamalla kerrostaloja Aleksanteri Nevskin kadun länsipuolelle.
  • Puhdistettujen kalliometsien maa-aineksen, kasvillisuuden ja puuston palauttamista tulee tutkia ja toteuttaa.
  • Laakson hyvin alkanut metsittyminen kaava-alueella on turvattava. Lisäksi on huolehdittava vesitasapainon säilymisestä, sillä se auttaa myös sammakkolammikoiden säilymistä. Näin parannetaan tärvellyn laaksoalueen luonnon monimuotoisuutta. Samoin laakson eteläosaan jo rakennetun pelkistetyn puiston monimuotoisuutta on syytä lisätä.
  • Jos laakson länsireunan puhdistetuille kallioille kaikesta huolimatta halutaan rakentaa, talot on sijoitettava Harjannetien reunaan. Jos kerrostalot leviävät laakson pohjalle asti, kuten suunnitellaan, kapea metsittymässä oleva viheralue kutistuu, altistuu kulumiselle ja on vaarassa muuttua talojen pihamaaksi. Alarinteellä on todennäköisesti edelleen hiidenkirnu.
  • Kaava-alueen itäreunassa sijaitsevia kalliometsät tulee säilyttää mahdollisimman laajoina ja keskittää rakentaminen puuttomalle alueelle Aleksanteri Nevskin kadun itäreunaan.

Helsingissä 21.5.2024

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry