Luonnonsuojelijat eivät käytä glyfosaattia
Korkeasaaren eläintarhan entinen, eläköitynyt johtaja Seppo Turunen epäili 13.7. Helsingin Sanomissa kasvimaailmaan työntyneiden vieraslajien poistamisen perustuvan paljolti glyfosaatin, siis rikkaruohomyrkyn levittämiseen. Hän väitti luonnonsuojelijoiden peräti suosivan glyfosaattia haitallisten vieraiden kasvilajien torjunnassa. Hän epäili myös Vantaan kaupungin käyttäneen sitä ainakin Kaivokselassa mm. jättipalsamien hävittämisen.
Seppo Turunen on vuosia puhunut julkisuudessa vieraslajien puolesta ja vaatinut niiden torjunnan lopettamista. Tämä taustakin huomioiden väite luonnonsuojelijoista suosimassa glyfosaattia oli silti perin erikoinen provokaatio.
Ympäristöjärjestöt, myös Suomen luonnonsuojeluliitto, ovat jo pitkään esittäneet glyfosaatin käytön lopettamista. Glyfosaatti tappaa paitsi rikkakasveja, myös pölyttäjähyönteisiä, jotka ovat suuresti vähentyneet, mikä on hiljaa etenevä uhka ihmiskunnan ruokahuollolle. Kolme neljästä viljelykasvista tarvitsee pölyttäjiä, niin myös metsiemme marjat.
Helsyn aktiivi Mirja Reijonen laittoi asiat tolpilleen vastineellaan 31.7: ”Jättipalsamit kitketään käsin”.
Niin kitketään myös kurtturuusut ja lupiinit. Glyfosaatin haitallisuus pölyttäjille on meillä hyvin tiedossa, ja siksi luonnonsuojelijat torjuvat vieraslajeja täysin ilman myrkkyjä.
Vantaa ei myrkyttänyt
Kysyin myös Vantaan kaupungilta glyfosaatin käytöstä vieraslajien torjunnassa. Sen sähköpostilla vastannut katu- ja viheraluekunnossapidon palveluyksikkö ilmoitti, että Kaivokselassa oli tehty puistoalueiden pientareiden niitto, kevyen liikenteen väylien varrelta. Siellä ei käytetty myrkkyjä, eikä Vantaan kaupunki käytä niitä muutoinkaan vieraslajien torjuntaan.
Seppo Turusen väitteet olivat siis vailla pohjaa. Olisi kovin suotavaa, että asiat tarkistettaisiin etukäteen, eikä levitettäisi perättömiä väitteitä.
Yksi poikkeus myrkyttömyydestä Vantaalla on. Vastauksen mukaan ”viheralueilla torjunta-aineita käytetään ainoastaan jättiukonputken torjuntaan. Jättiukonputki on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa vakavia allergisia ihoreaktioita. Tällä hetkellä torjunta-aineruiskutukset ovat ainoa toimiva menetelmä jättiukonputken torjunnassa.”
Iholle joutuessaan jättiukonputken kasvinesteet voivat yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman. Pahimmissa tapauksissa niiden hoitaminen on vaatinut sairaalahoitoa.
Jättiukonputken poistaminen onnistuu myös lapiopelillä, mutta se vaatii suurta varovaisuutta ja asianmukaisia varusteita, kuten täysin peittävää sadevarustusta. Helsyn aktiivien onneksi jättiukonputkia tavataan Helsingissä harvoin. Silloin kun tavataan, niistä ilmoitetaan kaupungille, joka hoitaa poistamisen.
Teksti: Mikko Niskasaari
Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja ja Helsyn aktiiveja.