Muistutus Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -kaavaehdotuksesta
Muistutus Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen -kaavaehdotuksesta (diaarinumero HEL 2022-012662)
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut asemakaavaehdotukseen ja sen aineistoon sekä tehnyt kaava-alueelle maastokävelyjä.
Pitkän kaavaprosessin aikana Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisen suunnitelma on muuttunut maltillisemmaksi. Se ei kuitenkaan riitä, koska samaan aikaan tutkimukset ovat tuoneet esiin yhä enemmän tietoa puiden, puistojen ja kaupunkimetsien kiistattomasta merkityksestä luontokadon ja ilmastomuutoksen hillitsijöinä sekä ihmisten hyvinvointia lisäävinä tekijöinä.
Tänä vuonna Aalto-yliopiston CO-CARBON-tutkimushanke on arvostellut voimakkaasti kaupungin tiivistämistä, jonka Helsinki on valinnut kaupunkisuunnittelun painopisteeksi. Yksioikoinen tiivistäminen ilman riittävää viilentävää puustoa lisää huolestuttavasti asuinalueiden huippulämpötiloja kesäisin, mikä on riski sekä ihmisille että luonnolle. Luonnolla ja siellä liikkumisella on itseisarvo ja merkittävä vaikutus henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkimuksen mukaan jokaisella asuinalueella tulisi olla noin kolmannes viherpinta-alaa lähellä kävelymatkan päässä.
Kaavoituksessa tulisi hyödyntää kunnolla myös ne selvitykset, jotka on tehty pohja-aineistoksi asemakaavatyötä varten. Nyt nähtävillä olevissa suunnitelmissa kaava-aineistoon kuuluvaa selvistystä ”Länsi-Herttoniemen arvot, ominaispiirteet ja kehittämisperiaatteet” ei ole juurikaan huomioitu.
Kaavan on hillittävä ilmastonmuutosta, paikallista kuumenemista ja luontokatoa
Kaavaehdotuksen on vastattava paremmin ilmastonmuutoksen hillintään ja kaupungin liialliseen kuumenemiseen. Sen on myös kirittävä uskottavammin kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita. Kaavaehdotuksen ei saa liioin vähentää luonnon monimuotoisuutta.
Nykyisellään kaavaehdotus esittää rakennettavaksi vehmaan lehtorinteen, elinvoimaisen sekametsän, joka todennäköisesti on METSO I -arvoluokan metsä, sekä osan rauhoittamisen arvoisesta pähkinäpensaslehdosta, josta ammattikartoittaja äskettäin löysi 36 pähkinäpensasta. Samoin rakentamisen alle jäisivät uhanalainen, kulumaton kalliometsä sekä keväisin vetinen korpi. Nämä monimuotoisuudelle tärkeät luonnonympäristöt tulee säästää rakentamiselta.
Kaikki rakennuspaikat ovat paikallisten ekologisten yhteyksien osia. Eläimet kulkevat ja kasvit leviävät näissä yhteyksissä laajojen metsäalueiden, luonnonsuojelualueiden ja vihersormen sekä niiden tukialueina toimivien pienten metsien, puutarhojen ja pihojen välillä. Kaavaehdotus ei tuo esiin näitä tärkeimpiä paikallisia ekologisia yhteyksiä, vaan sen mukaan koko kaava-alue toimii ekologisena yhteytenä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien lajien kohdalla, koska alueella on myös vaikeakulkuisia ja vaarallisia reittejä eläimille – jopa hiljattain rakennettu aita keskeisellä eläinten reitillä.
Suksipuisto metsineen kuuluu Viikki–Kivikko-vihersormeen useilla kaupungin kartoilla, muun muassa VISTRA-kartoilla.
Vaadimme, että metsäisten ja puustoisten puistojen rakentamisesta luovutaan. Sen sijaan tärkeimmät paikalliset ekologiset yhteydet on kartoitettava, ja kaavan tulee tähdätä niiden vahvistamiseen. Tämä edellyttää kaava-alueen laajentamista. Lisäksi paikallisten ekologisten yhteyksien ja tukialueiden eläinlajisto ja kasvillisuus tulee selvittää.
Ehdotamme myös, että Helsinki ryhtyy tekemään alueellisia viherkaavojen tai ekologisen infrastruktuurin suunnitelmia, jotka liittyvät toisiinsa. Länsi-Herttoniemi sopisi pilottikohteeksi. Mielenkiintoinen esimerkki löytyy Tukholmasta Södermalmilta: https://start.stockholm/globalassets/start/om-stockholms-stad/sa-arbetar-staden/natur-parker-och-gronomraden/parkplan-sodermalm-del-1—ekologisk-infrastruktur.pdf
Puiden tarjoama hyvinvointi on tärkeää
Erityisesti kannamme huolta kolmea leikkipuistoa ja leikkikenttää reunustavien pikkumetsien korvaamisesta kerrostaloilla. Kyseessä ovat Oravapuisto, Kettupuiston leikkikenttä ja Suksipuisto, jossa tulee olemaan Herttoniemen metroaseman uuden asuinalueen päiväkotien lähimetsä.
Leikkialueiden reunustaminen kerrostaloilla vaikuttaisi kielteisesti satoihin ellei tuhansiin lapsiin. Oravapuiston leikkikentälle tullaan sen vihreyden ja suojaisuuden takia jo nyt kauempaa alueilta, joilla leikkikentät ovat kivisiä ja lähes puuttomia. On aivan selvää, että leikkiminen on vapaampaa ja rikkaampaa metsän keskellä kuin kerrostalojen varjossa. Muun muassa Helsingin yliopistossa tutkitaan ympäristötunteita, jotka kuuluvat niin ikään kaavoitukseen.
Vaadimme, että lasten leikkikenttien ja muiden leikkipaikkojen puustoa ja metsiä ei vähennetä. Metsää, johon leikkikenttä tai suosittu pulkkamäki rajoittuu välittömästi, ei tule korvata kerrostalolla tai kolmikerroksisella rivitaloilla.
Lepakot on kartoitettava
Kaavahanke on herättänyt alueen asukkaat kertomaan runsaista lepakkohavainnoistaan. Viitteitä on tullut runsaasti sekä lepakkojen päiväpiiloista että mahdollisista lisääntymispaikoista.
On huomattava, että uusimman lepakkotutkimuksen mukaan lepakoiden tiedetään talvehtivan myös kallioiden halkeamissa. Herttoniemen kallioselänteellä saattaakin sijaita lepakoiden talvehtimispaikkoja. Esitämme, että kansalaishavainnot kerätään ja lisäksi teetetään lepakoista esiselvitys sekä sen perusteella varsinainen lepakkokartoitus.
Helsingissä 27.8.2024
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry