Helsingin luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen 21 pointtia Munk­ki­nie­men­baa­nan eräistä kipukohdista

Lähetimme 10.9.2024 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle 21 pointtia Munkkiniemenbaanan eräistä kipukohdista ja vaadimme suunnitelman palauttamista valmisteluun:

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunta,

Saamistamme lisäselvityksistä huolimatta vaadimme yhä Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman palauttamista valmisteluun. Jatkovalmistelussa on huomioitava kävelijät, valmisteltava huolellisesti myös vaihtoehtoreitti ja tuotava se aitona vaihtoehtona poliittiseen päätäntään.

Liitteenä (ja alla ilman kuvia) lähetämme teille 21 ponttia baanahankkeen kipukohdista.

Helsingissä 10.9.2024

Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

***

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 21 pointtia Munkkiniemenbaanan eräistä kipukohdista

1. Kyse olisi järeydeltään tiehankkeesta, ei pyörätiehankkeesta. Silta olisi seitsemän metriä leveä eli Seurasaarentien ajorataa ja Kesärannantietä leveämpi. Rakenne ei ole mitoitettu kevyelle liikenteelle, vaan raskaille työkoneille. Siksi sillan betonin päästöt ovat niin korkeat, yli tuhat tonnia, ja siksi sillan päihin ja Kesärannan puistoon olisi kipattava valtava määrä louhetta ja mursketta.
2. Maanpäällistä luonnonrantaa häviäisi suoraan murskeen ja louheen alle. Sillan molempiin päihin tehtäisiin vajaat 15 metriä leveä murske- ja louhepenger, joka jyräisi rannat totaalisesti. Näin hävitettäisiin kalliorantaa sillan eteläpäässä ja ruovikkorantaa sen pohjoispäässä.
3. Luonnonranta on Helsingin niemellä ainutlaatuista. Sitä on Humallahden ohella edustavasti Lapinlahdessa ja Ursinin kallioilla – eikä missään muualla. Siltavaihtoehto turmelisi / hävittäisi Helsingin niemen edustavimman luonnonrannan.
4. Luonnonranta häviäisi myös siltaosuudelta. Olkaamme rehellisiä: ranta ei olisi enää luonnonranta. Suunnitelmassa silta on pohjoispäässä noin 50 metriä suoraan rannassa ja siihen sisältyy kaksi kymmenen metriä leveää väliperustakolossia, joiden väliin kolme siltaa tulisivat. Siltarakenne sulkisi vapaan rannan taakseen ja estäisi luonnonrantaan kuuluvan aaltojen kulutuksen.
5. Silta pilaisi valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Meilahden huviloiden alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintöä.
6. Tämä maisema on myös luonnonmaisema. Se näyttää, että Helsinki on rakennettu kallioiselle niemelle, ja paikka muistuttaa tästä ainutlaatuisen hienolla tavalla.
7. Paikassa on pyhyyttä ja suuri arkeologinen arvo. Kallioilla on pronssikautinen hauta, jollaisia sijoitettiin juuri parhaille luonnonkallioille, ja hautapaikkaan kuuluu olennaisena myös ympäristö.
8. Kesärannan puistossa tie tehtäisiin 150–200 metriä pitkälle penkereelle, joka menisi poikki koko Kesärannan niemen. Penger olisi erittäin raskasrakenteinen. Siihen ja sillan toiseen päähän on suunniteltu suuri osa baanan vaatimasta murske- ja louhemäärästä.
9. Tiesuunnitelma on erittäin raaka luontoa kohtaan. Kesärannassa alueella on suoraan merkattu kaadettavaksi tai jääväksi murskeen 31 puuta.
10. Lisäksi murskepenkereen alle jää sillan pohjoispäässä ainakin 10 puuta. Näitä puita ei ole mainittu missään. Niiden voi kuitenkin nähdä jäävän suunnitelmapiirroksen penkereen alle.

KUVA: Sillan Meilahden päässä on merkattu runsaasti puita pengerryksen alle ja todetaan näkemäalueiden vaativan jopa tontin lunastusta puiden kaadon takia.

KUVA: alueen lehtojen sijainti.

11. Kuten yllä olevia kuvia tarkastelemalla voi huomata, baanatie ja sen pengerrys sekä näkemäalueen raivaus hävittäisivät koko eteläosan (arvioilta noin 30%) Meilahden lehdot 2 -alueesta.
12. Lisäksi siltavaihtoehdon muilta näkemäalueilta kaadetaan arviomme mukaan 20–30 isoa puuta, joita ei ole merkattu suunnitelmaan. Näkemäalueilta on todellakin tarkoitus poistaa puut, suunnitelman mukaan voidaan ”tapauskohtaisesti harkita” tärkeiden ja arvokkaiden puiden säilyttämistä.
13. Lisäksi Oksakoskenpolun muuttaminen tieksi vaatisi noin kymmenen puun kaadon siltareitillä kuten piirrokseen on merkattu.
14. Vaihtoehtoisella reitillä ei tarvitsisi kaataa näin merkittävästi puita; joka tapauksessa vähemmän kuin siltareitillä. Näin totesi myös suunnitelma alun perin. Kesken käsittelyn asetelma muutettiin päinvastaiseksi asiaa käsittelevässä taulukossa.
15. Helsylle toimitettu lisämateriaali (kiitos siitä, joskin saimme materiaalin vasta tänään kolme päivää dokumentin päiväyksen jälkeen) osoittaa, että taulukon muutos perustuu ilmeisesti siihen, että Paciuksenkadun vaihtoehtoon on lisätty puunkaatoja myös Merikannontien risteykseen. Lisäksi todetaan, että vaihtoehdon ”tarkkoja puumääriä ei ole selvillä”.
16. Vaihtoehdon karkeaksi kaadettavien puiden määräksi Missisipinraitilla kerrotaan 30. Toteamme, että määrä on selkeä yliarvio ja saatu arvioimalla, että koko rinne noin 25 metrin etäisyydelle Missisipinraitin länsireunasta kaadetaan. Näin laaja kaato ei ole tarpeellinen. Todellinen tarve on todennäköisesti murto-osa ilmoitetusta, jos noudatetaan samoja periaatteita kuin siltavaihtoehdossa.
17. Merikannontien risteyksen puita ei tarvitse kaataa lainkaan, jos risteys suunnitellaan hyvin. Katu on risteykseen tullessaan 28 metriä leveä eli huomattavasti esimerkiksi Lauttasaaren siltaa leveämpi. Vasemmalle kääntyvien kaista ei ole tarpeellinen. Katu voidaan tarvittaessa muuttaa kolmekaistaiseksi Lauttasaaren sillan tapaan.
18. Suojatiepoistoja ei selitetä mitenkään, vaan pelkästään luetellaan. Poistot ovat ulkoilun, turvallisuuden ja lähiluonnon tavoitettavuuden kannalta törkeitä. Ne vaikeuttavat olennaisesti pääsyä mattolaiturin-koriskentän-Soutustadionin niemeen sekä Taivallahden koulun että Väinämöisen kentän kohdalla. Poistojen jälkeen Merikannontien vuoden 2019 tilanteen kymmenestä välisuojatiestä olisi jäljellä kolme tasan kilometrin matkalla. Vaadimme suojateiden määrän palauttamista kymmeneen ja lisähidasteita reitille.
19. Olemme edellä mielestämme osoittaneet, että raportin alkuperäinen tulkinta vaihtoehtoreitin siltareittiä vähäisemmästä luontovaikutuksesta oli oikea. Munkkiniemenbaanan kysymykset -dokumentista selviää, ettei Paciuksenkadun vaihtoehdon puustovaikutuksia ole selvitetty, eikä Merikannontien risteykseen etsitty puita säästävää ratkaisua.
20. Helsy on toisaalta yllä osoittanut laskelmissa tai koko suunnitelmassa luontovaikutuksia, joiden tarkastelu on laiminlyöty. Niitä ovat puiden poisto ja penkereen ja näkemäalueen sijoittaminen Meilahden lehdot -alueen koko eteläosaan (jopa 30% lehdosta) ja se, ettei laajojen näkemäalueiden puustoa ole huomioitu laskelmissa.

Kuvassa tarkemmin, miten baanalinjaus kulkee Meilahden lehdot -alueen kohdalla; alue ulottuu rantaan juuri baanan kohdalla. Penger (ohut katkoviiva) tunkeutuu pitkälle lehtoalueelle.

21. Näillä perusteilla Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että asia palautetaan valmisteluun. Jatkovalmistelussa on huomioitava kävelijät, valmisteltava huolellisesti myös vaihtoehtoreitti ja tuotava se aitona vaihtoehtona poliittiseen päätäntään.