Taistelu haitallisia vieraskasveja vastaan hävitään ilman vapaaehtoisia

Helsyn eli Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen talkoissa on tänäkin kesänä ahkeroitu otsa hiessä haitallisten vieraskasvien – kuten jättipalsamin ja kurtturuusun – poistamiseksi. Vapaaehtoiset talkoolaiset ovat leikanneet, nyhtäneet ja lapioineet kasveja irti maasta yhteensä tuhansien tuntien ajan.

Kaikkiaan Helsy on järjestänyt kesän aikana noin 30 omat talkoot ja useita talkoita yhdessä kaupungin kanssa.

Talkootyön suosio kertoo, että se on talkoolaisten mielestä mukavaa ja palkitsevaa. Se on myös erittäin tarpeellista.

Sekä kotimainen että EU:n lainsäädäntö nimittäin velvoittavat maanomistajaa – tässä tapauksessa Helsingin kaupunkia – poistamaan haitalliset vieraskasvit. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028 vaatiikin tehostamaan vieraskasvien torjuntaa niin, että niiden leviäminen saadaan pysäytettyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lain noudattamista valvoo ELY-keskus.

Helsyn aktiivi Leena Mikola on osallistunut jättipalsami- ja kurtturuusutalkoisiin eri puolilla Helsinkiä lähes kymmenen vuoden ajan.

– Talkooinnostus alkoi Lauttasaareen muutosta. Olen ollut luonnonsuojeluliiton jäsen kymmeniä vuosia ja sain tietoa vieraslajeista Helsyn retkillä, kertoo lähes 80-vuotias luonnonystävä.

– Noin sadassa talkoissa olen ollut vuosien varrella mukana.

Talkoisiin on Mikolan mukaan riittänyt tulijoita. Yhden ryhmän koko on tyypillisimmillään 10–15 henkeä.

– Kaupungilla itsellään ei tunnu olevan resursseja tarpeeksi. Kaupunki on kuitenkin osoittanut sopivia alueita, sekä lainannut työkaluja, kuten lapioita, leikkureita ja paksuja hanskoja, ja kuljettanut irti nyhdetyt kasvit pois. Olemme saaneet yhteisissä talkoissa myös pientä evästä.

Kurtturuusu on Mikolan mukaan levinnyt Lauttasaaressakin kovasti, koska aikoinaan sitä on istutettu jopa pensasaidoiksi.

– Kurtturuusu leviää nimenomaan rannoille, koska kasvi on peräisin Itä-Aasian rannikoilta ja tottunut suolaiseen veteen. Se kestää myös teiden suolausta.

Helsy edelläkävijänä

Viime aikoina Helsy on laajentanut vieraskasvien torjuntatyötä myös kaupungin saariin, kuten kaupungin itäisimmällä laidalla sijaitsevaan Hattusaareen ja lähellä Vuosaarta sijaitsevaan Läntiseen Neitsytsaareen.

– Järjestöistä Helsy on vieraskasvityössä näkyvin ja vaikuttavin, kiittää Armi Koskela.

Koskela on kaupungin ainoa vieraskasvien poiston parissa työskentelevä vapaaehtoistyön koordinaattori.

Helsy aloitti vieraskasvien torjunnan jo ennen kuin kaupunki tarttui toimeen. Myös esimerkiksi asukas- ja viljelypalstayhdistykset, ympäristöjärjestö WWF ja yksittäiset kansalaiset tekevät torjuntatyötä.

– Työtä voi tehdä – torjuttavasta lajista riippuen – melkein vauvasta vaariin. Esimerkiksi jättipalsami lähtee maasta kevyesti vetämällä. Jonkinasteista kuntoa kuitenkin vaaditaan, koska maasto on usein hankalaa, kertoo Koskela.

Vieraskasvien hävittäminen ei silti ole nopeaa eikä yksinkertaista, sillä yleensä niiden poistaminen vaatii useamman kuin yhden torjuntakerran. Kurtturuusuista esimerkiksi on vietävä pois pienimmätkin juurenpalaset, koska kasvi lisääntyy pienistäkin pätkistä.

– Vieraskasvien torjuminen on oikea resurssisyöppö, Koskela toteaakin.

Ovatko kaupungissa tällä hetkellä niskan päällä talkoolaiset – vai haitalliset vieraskasvit?

– Vaikea sanoa. Paljon on tehty ja koko ajan tehdään. Tutkimustietoa kaupungin kokonaistilanteesta ei kuitenkaan ole, Koskela sanoo.

Miksi haitallisia vieraskasveja pitää torjua?

Vieraslajit ovat levittäytyneet ihmisen myötävaikutuksella uudelle alueelle luontaiselta elinalueeltaan. Osa vieraslajeista menestyy uudessa elinympäristössä liiankin hyvin. Nämä ns. haitalliset vieraslajit uhkaavat kotimaisia lajeja ja muokkaavat elinympäristöä itselleen sopivaksi. Ne ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle.

Haitallisimpia vieraskasvejamme ovat jättiputki ja jättipalsami sekä kurtturuusu ja lupiini. 

Kurtturuusu esimerkiksi uhkaa erityisesti hiekkarantoja ja merenrantaniittyjä. Se voi muodostaa hehtaarien laajuisia läpipääsemättömiä kasvustoja vaakajuurakkonsa avulla syrjäyttäen alkuperäisiä kasvi- ja eläinlajeja.

Myös siemenistä leviävä jättipalsami muodostaa laajoja kasvustoja syrjäyttäen muut alueen kasvit.

Jättiputki on paitsi Suomen luonnossa haitallinen, myös ihmisille vaarallinen. Sen kasvineste saa iholla aikaan palovamman reagoidessaan auringonvalon kanssa.

Osallistu talkoisiin!

Helsyn aktiivien järjestämät talkoot ovat kaikille avoimia, ja olet aina tervetullut avuksi! Seuraavan kerran talkoillaan ensi kesänä. Silloin tietoja talkoista löydät tapahtumakalenteristamme sekä Facebook-sivultamme.

Teksti: Anne Brax

Kirjoittaja on ympäristötoimittaja ja Helsyn hallituksen jäsen