Mielipide Malmin Kii­to­tien­kort­te­lei­den ase­ma­kaa­va­luon­nok­ses­ta

Mielipide Malmin Kiitotienkortteleiden asemakaavaluonnoksesta (diaarinumero HEL 2023-007667)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Kiitotienkortteleiden kaavaluonnokseen ja muuhun nähtävillä olleeseen aineistoon. Kiitämme mielipiteen antamiselle myönnetystä lisäajasta (sähköposti arkkitehti Valtteri Heinoselta 1.10.2024).

Olemme jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassamme mielipiteessä vaatineet alueen luontoarvojen huomioimista. Kaavaluonnos ei kuitenkaan näitä arvoja turvaa, minkä vuoksi joudumme muistuttamaan samoista asioista. Kestävän kaupunkisuunnittelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta parasta olisi aloittaa valmistelu alusta asti niin, että alueen luontoarvot aidosti turvataan.

Kaavoitus lähtee nurinkurisesti siitä lähtökohdasta, että olemassa olevat luontoarvot tuhotaan ja niille osoitetaan puistoalueet, joille luontoarvojen toivotaan kehittyvän uudelleen. Malli ei millään tavalla ole linjassa nykyisen lajiston elinmahdollisuuksien ylläpitämisen kanssa.

Malmin lentokentän niityt on kaupunginkin toimesta todettu merkittäväksi niittykeskittymäksi (ks. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-21.pdf) ja tärkeäksi lintualueeksi (ks. https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/193173/). Lisäksi alueella teetetyssä perhoskartoituksessa niityiltä on löytynyt useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä perhoslajeja, mm. erittäin uhanalainen viheryökkönen (ks. https://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2017/07/Malmin-lentokent%C3%A4n-perhosselvitys-2015-2017.pdf).

Kaavamääräysten mukaan alueen keskelle jätetystä viheralueesta (Lentoasemanpuisto) ainakin osa on tarkoitus pitää avoimena ja osaa hoitaa niin, että ne soveltuvat hyönteisten elinympäristöksi. Puiston pinta-ala on kuitenkin hyvin pieni verrattuna nykyisiin niittyihin. Se ei mitenkään voi ylläpitää nykyisten, laajojen niittyalueiden lajistoa.

Kaavanselostusluonnoksessa tuodaan esiin, että Malmin lentokentän kasvillisuusselvityksen (2020 ja 2022) mukaan alueen luonnontila on kokonaisuutena osittain muuttunut tai

heikentynyt ja edustavuus ei ole merkittävä. Lisäksi mainitaan, että kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan kaava-alueella ei sijaitse rauhoitettuja ja uhanalaisia luontokohteita. Kaupungilla on kuitenkin vastuu muunkin kuin suoraan uhanalaisen tai lailla suojellun luonnon vaalimisesta ja laadun kehittämisestä. On otettava huomioon, että Malmin lentokentän niityt ovat heikentyneet kaupungin omien toimien takia. Esimerkiksi kentällä pidetyt suuret yleisötapahtumat ja frisbeegolfradan rakentaminen ovat kuluttaneet niittyjä. Lisäksi niittyjä on useampana vuonna niitetty linnuston ja kasvillisuuden kehittymisen kannalta väärään aikaan kesken lintujen pesintää.

Kaava-aineistoissa ei tuoda esiin, että kaupungin tilaamaat kasvillisuusselvitykset (2020 ja 2022) tunnistavat kentällä perinnebiotooppeja, jotka ovat suureksi osaksi erilaisia erittäin uhanalaisia niittyluontotyyppejä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) raportin mukaan (https://helda.helsinki.fi/items/f3f65550-8ad2-4036-9fff-94bbd404cdc4). Malmin lentokentän niityt edustavat uuselinympäristöjä, koska ne ovat syntyneet lentokenttätoiminnan seurauksena. Syken raportissa uuselinympäristöjä pidetään yhtä tärkeinä kuin muitakin. Syken niittyasiantuntija on vahvistanut, että uuselinympäristö ei tee kentän niityistä vähemmän arvokkaita. Asiantuntijalta saamamme tiedon mukaan uhanalaisten niittyjen oikea hoitaminen ja kytkeytyminen toisiin – myös ”tavallisiin” – niittyihin on tärkeää. Siemenpankin kerääminen nykyisiltä niityiltä ja siementen käyttäminen muualla ei ole asiantuntijan mukaan uhanalaisten niittyjen suojelua. Malmin kentälle tulevia puistoja ei tulisikaan rakentaa niin, että pintamaa poistetaan, vaan alkuperäisiä niittyjä tulee säilyttää laajasti.

Vaadimme, että niittyjen säilyttämistä ja kytkeytymistä Malmin kentällä ja sen ympäristössä tarkastellaan uudelleen ja huomioidaan konkreettisesti kaavaluonnoksessa. Lisäksi haluamme tuoda esiin, että myös kaupunkilaiset ovat huolestuneita luonto- ja pölyttäjäkadosta. On irvokasta, että olemassa olevia laajoja niittyjä tuhotaan samalla, kun asukkaat toivovat lisää kukkaloistoa samalla alueelle (ks. https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2023/f/190/budgets/23/projects/1903)

Vähintään kaavaluonnosta on muutettava seuraavasti:

• Liito-oravan potentiaaliset liikkumisreitit on huomioitava.

• Koko lentokenttäalueella – myös Kiitotienkortteleiden alueella – olemassa olevat niityt on säilytettävä mahdollisimman laajasti luonnontilaisina. Tämä on tärkeää niin niittykasvillisuuden, niistä riippuvaisen hyönteislajiston kuin niityillä pesivien lintujenkin kannalta. Pesivien lintujen ohella niittyjen säilyminen laajoina on tärkeää myös levähtävän linnuston kannalta; muun muassa äärimmäisen uhanalainen, erityisesti suojeltava heinäkurppa levähtää lentokentän niityillä syysmuuton aikaan.

• Kaava-alueen länsireunassa oleva pohjois-eteläsuuntainen metsäkaistale tulee ehdottomasti kokonaisuudessaan säilyttää. Nyt sen päälle osoitetaan rakentamista lähes koko matkalta. Vaikka sitä ei kaupungin luontotietojärjestelmässä ole merkitty liito-oravan ydin- tai elinalueeksi tai todennäköiseksi liikkumisreitiksi, metsä on potentiaalista liito-oravan tulevaa elinaluetta. Metsän säästäminen on olennaista myös ulkoilureitin viihtyvyyttä ja positiivisia terveysvaikutuksia ajatellen.

Luontoarvojen turvaamiseksi rakentamista on siis vähennettävä pieneen murto-osaan nyt esitetystä. Käytännön toimenpiteenä esitämme, että kaikesta rakentamisesta toisen kiitotien pohjoispuolella luovutaan ja lisäksi länsireunan metsäkaistale säilytetään.

Pidämme hyvänä tapana sitä, että kaavamääräyksíssä mainitaan lintujen lasipintoihin törmäämisen huomiointi. Lisäksi on varmistettava, että kaavassa huomioidaan muutenkin kaupungin hyväksymä lintuturvallisen rakentamisen ohje. Asemakaavassa on myös määräys koskien happamien sulfaattimaiden huomioimista, ettei happamista suotovesistä aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia Longinojalle. Tähän todella tulee kiinnittää erityistä huomiota, etteivät Longinojan vaivalla kunnostettu taimenpuro ja sitä kautta Vantaajoen Natura-alue altistu happamille päästöille, kiintoainekselle ja muulle kuormitukselle. Rakentamisen ympäristövaikutusten näkökulmasta ehdotamme lisäksi, että Malminkaaren siirtoa puntaroidaan uudestaan.

Muistutamme edelleen, että vuonna 2016 hyväksytty Malmin lentokentän alueen kaavarunko, jonka pohjalta myös Kiitotienkortteleiden asemakaavaa suunnitellaan, on jo vanhentunut. Koko alueen suunnittelussa on huomioitava ajantasainen tieteellinen tieto ympäristökriisin vakavuudesta sekä luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen keinoista. Koko kaavarunko ja kentän puistosuunnitelmat on muutettava niin, että olemassa olevia niittyjä ja muuta alkuperäisluontoa säästetään.

Helsingissä 11.10.2024

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry