Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Östersundomin osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta

Uusi kääpäalue, Skinnarskogin metsät (arvoluokka I, 35,68 ha), on kaavaluonnoksessa jäämässä merkittäviltä osin rakentamisen alle (TP-merkintä). Kuva Skinnarskogista: Harri Nygren

Östersundomin osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat tutustuneet kaavamateriaaliin sekä tehneet useita maastokäyntejä suunnittelualueella.

Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa on jo melko pitkään ollut yleisenä pyrkimyksenä, että uusi rakentaminen pyritään luontoalueille rakentamisen sijaan sijoittamaan pääosin nykyisen kaupunkirakenteen sisään täydennysrakentamisena. Östersundomin osayleiskaavaluonnos poikkeaa tästä hyvästä periaatteesta jyrkästi. Koska Östersundomissa on ennestään hyvin vähän täydennettävissä olevaa rakennettua ympäristöä, lähes kaikki uudisrakentaminen tulisi sijoittumaan nykyisille luontoalueille.

Östersundom tulee nähdä myös luonnonsuojelun mahdollisuuksien kautta. Östersundom on alue, jonka avulla Helsinki voisi päästä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen 30 prosentin suojelutavoitteeseen, sillä siellä on tarjolla riittävän laajoja alueita. Luonnos Helsingin luonnonsuojelualueohjelmasta jää Östersundomissa hajanaiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston, kunnianhimoisen luonnonsuojelualueohjelman ja Östersundomin riittävän suojelun avulla Kunmingin-Montrealin tavoitteet ovat Helsingissä saavutettavissa.

Alueen luontoarvot eivät mahdollista esitetyn laajuista rakentamista. Jatkovalmistelussa lisärakentaminen on ohjattava täydennysrakentamisena jo rakennettujen alueiden yhteyteen ja asukasmitoitusta laskettava merkittävästi. Rakentamisen vähentäminen edellyttää myös liikennejärjestelmän uudelleenarviointia.

Yleisiä huomioita

Suunnitteluperiaatteiden jälkeen tehty kaavoitustyö kohti nyt esillä olevaa osayleiskaavaluonnosta on valitettavasti edennyt suuntaan, jonka suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa kritisoimamme epämääräisyys mahdollisti: ehdotettu uusi mittava rakentaminen ei huomioi Östersundomin poikkeuksellisia luontoarvoja lähimainkaan riittävästi.

Osayleiskaavaan valittu pikseleihin perustuva lähestymistapa ei sovellu muuttavan maankäytön ja säilyttävän maankäytön välisen rajan määrittelyyn. Esitystapaa on näiltä osin tarkennettava, jotta kaavan vaikutuksia arvokkaisiin luontokohteisiin ja ekologisiin yhteyksiin olisi mahdollista arvioida riittävällä tarkkuudella. Muuttavan maankäytön erilaisten varausten keskinäiseen rajaan pikseliesitys sopii.

Syksyllä 2023 nähtävillä olleiden suunnitteluperiaatteiden laatimisen ja kommentoinnin jälkeen käytettävissä olevat luontotiedot Östersundomin luontoalueiden runsaista arvoista ovat täydentyneet merkittävästi. Uudet kääpäselvitykset, joiden yhteydessä tehtiin runsaasti havaintoja myös muusta uhanalaisesta lajistosta, antavat syytä arvioida uudelleen suunnitteluperiaatteissa tehtyjä alustavia linjauksia luontokohteiden osalta hyvin toisella tavalla kuin kaavaluonnoksessa nyt on tehty. Valtaosa alueista, joilta on uusissa selvityksissä tunnistettu merkittäviä luontoarvoja, sijoittuu luonnonsuojelualueohjelman luonnoksen suojelukohteiden ulkopuolelle sekä osin kaavaluonnoksen osoittamille rakentamisalueille. Kääpätiedot ovat vasta verrattain äskettäin ilmestyneet julkiseen luontotietojärjestelmään, ja ne osoittavat Östersundomin metsien olevan Helsingin kärkiluokkaa.

Östersundomin luontoarvot ovat huomattavat myös koko Uudenmaan mittakaavassa ja liittyvät monilta osin erityisesti laajojen ehyiden metsäkokonaisuuksien säilymiseen alueella. Kaavaluonnoksen sekä uusien luontotietojen valossa on selvää, ettei aiottua asukasmäärää voi kaavoittaa alueelle ilman, että sen poikkeukselliset luontoarvot kärsivät huomattavasti. Suunnitellun rakentamisen aiheuttaman korkean luontoarvon metsäalan supistumisen vaikutukset tulee ottaa huomioon myös Sipoonkorven Natura-aluetta koskevassa Natura-arviossa.

Koko kaava-alueen kattava viherkaava kannattaa ehdottomasti tehdä ennen osayleiskaavasta päättämistä, koska sen avulla pystytään tarkasti määrittelemään säästettävät tärkeät luontokohteet ja eritasoiset ekologiset yhteydet. Viherkaava auttaa myös luomaan kunnianhimoista, ympäristöystävällistä rakennettua ympäristöä, jossa paikalliset ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus ulottuvat kortteleihin, pihoille, puistoihin ja kaduille.

Ongelmalliset kohdealueet

Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan rakentamista useille luontoarvoiltaan merkittäville metsäisille alueille, joiden arvosta olemme huomauttaneet jo aiemmissa mielipiteissämme.

Uusien kääpäselvitysten myötä on rajattu yhdeksän uutta arvokasta kääpäaluetta, joista ei ole ollut tietoa kaavahankkeen aiemmissa vaiheissa. Arvoluokkien osalta on syytä huomata, että selvityksissä käytettiin selvästi aiempaa tiukempia kriteereitä. Luontoarvot alueilla ovat siis selkeästi merkittävät. Tulokset korostavat entisestään kaavaluonnoksen ongelmakohtia: valtaosa luontoarvoiltaan merkittäviksi todetuista alueista sijoittuu luonnonsuojelualueohjelmaluonnoksen suojelukohteiden ulkopuolelle sekä osin kaavaluonnoksen rakentamisalueille.

Uusista kääpäalueista Rödjan-Konungskärrin metsiä (arvoluokka I, 56,98 ha) uhkaa kaavaluonnoksessa rakentaminen ja lisääntyvä kuluminen. Alueelta löytyi kartoituksessa merkittävää uhanalaislajistoa. Laajahko metsäalue on suurelta osin luontoarvoiltaan arvokasta, vanhapuustoistakin metsää METSO-kohteineen ja useine uhanalaisine luontotyyppeineen.

Edellä mainitun alueen länsiosassa, Porvoonväylältä Uudelle Porvoontielle ulottuvan Korsnäsinpuron kanjonimaisessa laaksossa, on erilaisten lehtoluontotyyppien ja kasvillisuusarvojen tihentymä, joka on myös maisemallisesti merkittävä. Kaavaluonnos esittää siellä rajua luontoarvojen tuhoamista. Purolaaksoon on merkitty ekologinen yhteystarve Hältingträskiltä merelle. Uusi purojen laadullinen luokittelujärjestelmä, jossa kyseinen puron osuus määritellään luonnonympäristön kaupunkiuomaksi ja muokatun ympäristön kaupunkiuomaksi, häivyttää puroalueen tärkeät luontoarvot kuten

  • Korsnäsinpuron luonnontilaisimman kohdan heti Porvoonväylän eteläpuolella
  • I-luokan uhanalaisen ja silmälläpidettävän luontotyypin (havumetsävyöhykkeen purot ja pikkujoet: Korsnäsinpuron alajuoksu) Porvoonväylältä Sakarinmäen koulun kohdalle
  • huomattavan arvokkaan puronvarren kasvillisuuskohteet
  • I arvoluokan kallionaluslehdon, joka on vaarantunut luontotyyppi sekä
  • tuoreita runsasravinteisia lehtoja.

Kaavaluonnoksen esittämä – kapeimmillaan mahdollisesti noin 100 metriä leveä – puroa myötäilevä puistoalue virkistyskäyttöineen todennäköisesti hävittäisi suuren osan edellä mainituista luontoarvoista. Vaadimme, ettei Korsnäsinpuron laaksoon rakenneta mitään Knutersintien itäpuolella. Myös Rödjanin kallioalue tulee säilyttää nykyisellään purolaakson yläpuolella. Tieyhteystarpeesta purolaakson poikki on niin ikään luovuttava.

Toista uutta kääpäaluetta, Gumbölen metsät (arvoluokka I, 84,01 ha), uhkaa kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunoilta rakentaminen sekä pohjoisosaa L-1-alue, joka on merkitty myös huolestuttavan lähelle Gumbölen Porvoonväylän lehtoa. Kääpäalueena Gumbölen metsät on Helsingin kääpäkartoitushistorian ennätys indikaattorilajien lukumäärässä.

Gumbölen metsäkokonaisuuden kaakkoispuolella Krogarsin metsiköt (arvoluokka II, 14,50 ha) uhkaavat jäädä pahoin rakentamisen alle. Stora Dammenin luontoarvoiltaan huomattavaan purolaaksoon liittyvänä etenkin Krogarsin metsiköiden koillisosa on säästettävä. Asuntoalue A-2 leikkaa ehdottomasti liikaa kuvatusta kokonaisuudesta, joka on osa myös tärkeää ekologista yhteyttä. Merkintä tulee korjata poistamalla vähintään yksi pikselirivistö A-2-varauksen pohjoisreunasta.

Edellä mainitusta alueesta pohjoiseen, moottoritien toisella puolella, kaavaluonnos esittää Sipoonkorven lounaisnurkkaan, arvokkaaseen metsään merkittävästi rakentamista ja häiriötä. Lännen maanalaisen yhdyskuntateknisen huollon alueen varauksen vaatima tieyhteys, turhan iso energiahuollon alueen varaus sekä mahdollisesti myös maanalaisen rakentamisen maan päälle kohdistuvat sivuhaitat pirstovat tarpeettoman paljon Sipoonkorven metsämantereen lounaisnurkan hienoja metsiä. Sipoonkorven lounaisnurkan metsätuhoa tulee vähentää poistamalla mahdollisimman paljon maankäyttöä Norrbergetin arvoluokan I kääpäalueelta. Tämä onnistuu supistamalla energiahuollon alueen varausta lännessä ja pohjoisessa, siirtämällä tieliikenteen merkintä etelämmäksi sekä laajentamalla virkistys- ja suojelualueita laajemmiksi.

Landbon itäpuolella asuinalue- ja työpaikka-aluevarauksia on harvinaisen hienossa metsässä Ringberga-Kurängenin arvokkaan kääpäalueen rajauksen sisällä. Arvometsiä jää asuinaluevarauksen alle myös Puroniityntien lähellä vuonna 2022 rajatun Stormossenin arvoluokan I kääpäalueen rajauksen sisälle. A-1 rajausta tulee supistaa.

Uusi kääpäalue, Skinnarskogin metsät (arvoluokka I, 35,68 ha), on kaavaluonnoksessa jäämässä merkittäviltä osin rakentamisen alle (TP-merkintä). Pitkälti luonnontilaiselta metsäalueelta löytyi kartoituksessa uhanalaisen kääpälajiston lisäksi myös uhanalaisia sammallajeja sekä esimerkiksi Helsingille ja Uudellemaalle uusi laji, pikkukennokääpä (VU).

Karhusaaressa uusia kääpäalueita on kaksi: Karhusaaren metsät (arvoluokka II, 30,18 ha) sekä Kasaberget (arvoluokka II, 10,31 ha). Kokonaisuuden kohtalo näyttää kaavaluonnoksessa heikolta. Pääosa alueen arvokkaista metsistä on erilaisten rakennus- ja pikaraitiotievarausten alla.

Pikaraitiotien haaroittamisesta Karhusaareen ja Landbon suuntaan tulee luopua. Näistä Karhusaareen toteutettava yhteys olisi luonto- ja kulttuuriympäristövaikutuksiltaan erittäin vahingollinen ja Landbon haara levittäisi tiivistä asutusta merkittävältä osin arvokkaille luontoalueille kohti Sipoonkorven kansallispuistoa ja rajoittaisi kansallispuiston laajentamismahdollisuuksia etelään. Uuden tiedon valossa raiderakentamista ylipäänsä tulee harkita uudestaan.

Kun kaava-alueelle suunnitellaan uusia ulkoilureittejä ja ulkoilijoita palvelevia rakenteita, Porvoonväylän pohjoispuolella sijaitsevat metsät, etenkin erämainen koillisosa, tulee jättää rauhaan herkästi häiriintyvien lajien suojaiseksi elinympäristöksi.

Ekologiset yhteydet

Kaavaluonnoksen selostuksen mukaan ekologiset yhteydet toteutetaan riittävän leveinä. Luonnoksessa eräät runkoyhteydet ja alueelliset yhteydet ovat kuitenkin paikoin liian kapeita ollakseen ekologisesti toimivia sekä reunavaikutukselle ja kulumiselle alttiita. On myös huomattava, että pikaraitiotie leventää yhteyksien katkoskohtia Uuden Porvoontien kohdalla entisestään. Seuraavassa mainittuja yhteyksiä on levennettävä huomattavasti.

Ekologisessa runkoyhteydessä, joka myötäilee Östersundominpuroa, yhteys olisi kapeimmillaan noin 100 m pikselien joustovara huomioiden. Kyseessä on tärkeä osa viherkäytävää eteläisten Natura-alueiden ja pohjoiseen jäävän Sipoonkorven metsämantereen välissä. Purolle, jonka luontoarvot reunametsineen ovat merkittäviä, on ehdottomasti jätettävä nykyinen, metsäinen suoja-alue sekä huomioitava sen kohdalla myös itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys Porvoonväylän eteläpuolella. Puron reunat ja metsäinen ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena ilman virkistyskäyttöä.

Puroniityntien poikki kulkevien ekologisten yhteyksien laadusta ja leveydestä tulee huolehtia. Myös Uuden Porvoontien tuntumaan Dagsverksbergetin arvokkaan geologisen alueen kohdalle on tärkeää jättää poikittainen paikallinen ekologinen yhteys. Puroniityntien eteläpään I arvoluokan lähdelehto on rajattava ulos rakentamisesta.

Porvoonväylän eteläpuolelle väylän tuntumaan tulee osoittaa toimivat poikittaiset ekologiset yhteydet. Luonnokseen merkityt esteet, ennen muuta TP-pikselit, tulee poistaa Landbon ja Hältingbergetin kohdalla sekä Puroniityntien itäpuoleiselta alueelta. Vähintään TP-alueita on kavennettava niin, että elinvoimainen poikittainen yhteys säilyy. Itä-länsisuuntainen yhteys, tai ennemminkin luonnon ydinalueiden ketju, Porvoonväylän eteläpuolella on ollut koko kaavaprosessin ajan merkitykseltään aliarvioitu.

Alueellinen ekologinen yhteys Landbon ja Ultunan uusien A2 ja A1 alueiden välillä on kapeimmillaan 100 m leveä. Tiiviisti rakennettujen alueiden keskellä kapean yhteyden ekologinen laatu on väistämättä heikko. Tarvetta leveämmälle ja elinvoimaiselle yhteydelle on myös siksi, että Ultunan pohjoisosaan kaavailtu leirintäalue ja muut virkistystoiminnat heikentävät pohjoista runkoyhteyttä.

Kaikki kaava-alueen purot tulee nähdä ekologisina yhteyksinä. Myös puroeliöstön säilyttäminen ja elvyttäminen on tärkeää. Siksi purojen varsilla tulee säilyttää leveä, luonnontilainen metsäinen suojavyöhyke, vähintään 50 m puron kummallakin puolella.

Kannatamme lämpimästi, että vihersillat rakennetaan heti, kun se on mahdollista. Tällöin eläimet tottuvat niihin ennen muuta rakentamista – kuten myös luontovaikutusten arviointiraportissa ehdotetaan. Vihersiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa on tähdättävä mahdollisimman hyvään käytettävyyteen ja houkuttelevuuteen eri lajien kannalta. Myös eläimille tarkoitettuja alikulkukäytäviä on syytä suunnitella lisää ja kunnostaa vanhoja sekä Porvoonväylällä että muilla teillä.

Haluamme vielä muistuttaa, että Fingrid suunnittelee kaava-alueen poikki kulkevaa uutta 400 kilovoltin Anttila-Länsisalmi -voimajohtolinjaa, jonka YVA-prosessi on parhaillaan käynnissä. YVA-hankkeen seurantaryhmälle esitellyssä YVA-ohjelmaluonnoksessa esitettiin Östersundomin osayleiskaava-alueelle kaksi linjausvaihtoehtoa. Näistä toinen kulkisi Puroniitystä Landbohon kulkevan nykyisen voimajohtolinjan vieressä ja siitä edelleen Länsisalmeen moottoritien varressa. Toinen linjaus kulkisi moottoritien varressa koko kaava-alueen halki. Puroniityn ja Landbon välillä osayleiskaavan SL-alueen läpi kulkeva, useiden kymmenien metrien levennyksiä nykyisiin johtokäytäviin aiheuttava uusi voimajohto hävittäisi luontoarvoja ja pirstoisi arvokkaita metsäalueita entisestään. Vastaavasti moottoritien suuntainen voimajohtoaukean levennys heikentäisi pohjois-etelä-suuntaisia ekologisia yhteyksiä entisestään.

Helsingin kaupungin on osaltaan edistettävä haitattomimman reittivaihtoehdon valitsemista ja haittojen mahdollisimman tehokasta lieventämistä voimajohtolinjan YVA-prosessissa. Sipoonkorven kansallispuiston läpi kulkeva reittivaihtoehto on YVA:ssa esitetty siltä osin kulkemaan nykyisen linjan kanssa samoissa pylväissä, joita korotettaisiin. On perusteltua vaatia vastaavaa yhteispylväsratkaisua myös osayleiskaavan SL-alueelle, mikäli tämä reittivaihtoehto valitaan. Voimajohdon aiheuttamat lisäheikennykset ekologisiin yhteyksiin erityisesti moottoritien rinnalla on huomioitava myös kaavatyössä ja pyrittävä kompensoimaan parantamalla yhteyksien määrää ja laatua voimajohtoaukean ulkopuolella.

Luonnonsuojelualuevarausta edellyttävistä luontokohteista

Listasimme OAS-vaiheen mielipiteessämme keskeisiä luonnonsuojelualuevarausta edellyttäviä luontoalueita. Perusteluja kohteiden luontoarvoista löytyi mielipiteemme liitteestä. Osayleiskaavaluonnoksessa listan kohteista osa on huomioitu suojelualueiksi, osaa ei ole huomioitu lainkaan ja osalle kohdistuu rakentamisuhkia.

Seuraavien arvokkaiden luontoalueiden suojelemiseen on kiinnitettävä huomiota jatkosuunnittelussa:

– Kasaberget-Kantarnäsbergetin alue on kaavakartalla osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Tämä on pääosin kunnossa, mutta myös alueen kallioselänteen 13–15 hehtaarin laajuinen koillisosa tulisi olla mukana rajauksen sisällä. Nyt se on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi.

– Ribbingön metsä Ribbingintien pohjoispuolellla on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Tämän alueen rajaus vaatii täydentämistä. Vaikka noin 2/3 tien pohjoispuolesta on suojelualuevarausta kaavaluonnoksessa sekä luonnonsuojelualueohjelmassa, niin loput alueesta on kapealti retkeily- ja ulkoilualuetta sekä lounaassa myös kolmisen hehtaaria asuntoaluevarausta.

– Marbackenin alue on kaavaluonnoksessa luonnonsuojelualuetta, mutta sitä ei tulisi tarkastella pelkkänä mäkenä vaan tien jakamana kaksiosaisena metsäisenä alueena. Vuonna 2022 rajattu arvoluokan I kääpäalue on rajattu kaksiosaisena tien kummallakin puolella. Täten myös tien kaakkoispuolen retkeily- ja ulkoilualueen tulisi olla luonnonsuojelualuetta.

– Talosaaren metsät on osoitettu luonnonsuojelualueeksi niin kaavaluonnoksessa kuin luonnonsuojelualueohjelmassakin. Tämä on hyvä, mutta Husön tilan palvelujen alueen alle jää pohjoisessa ja luoteessa kuitenkin 1,5 hehtaaria metsää, joka sopisi osaksi tulevaa luonnonsuojelualuetta.

– Östersundominlahden tärkeän lintualueen Natura 2000 -rajaukseen kuulumattomien osien pohjoisosissa on kaavakartalle merkitty asuinrakentamisalueita. Vaikka asuinrakentamista on vain Långörintien itäpäässä, niin lintualueen poikki ja kylkeen rakennettavat pikaraitiotiet Östersundomin kartanon itäpuolella lintualueen pohjoisosassa synnyttäisivät suuria ongelmia. Lisäksi Svinvikenin eteläpuolella Karhusaaren länsiosan ulkoilureitti kulkisi vääjäämättä joko häiriten arvokkaan lintualueen reunaa ja/tai tärvellen siihen suoraan liittyvän arvokkaan metsäalueen länsireunaa.

– Karhusaaren arvokkaimmille metsille ei kaavaluonnoksessa ole merkitty juuri mitään suojelumerkintöjä, vaikka uudet kääpäselvitykset korostavat alueen metsäkokonaisuuksien luontoarvoja. On erittäin ongelmallista, että pääosa alueen arvokkaista metsistä on erilaisten rakennus- ja pikaraitiotievarausten alla ja vähäisempi osa virkistysaluetta.

– Gumbölen kallioalueille ja lampareille ei kaavaluonnoksessa ole merkitty lainkaan suojelualuemerkintöjä, ainoastaan viheryhteys. Valtaosa keskeiset metsäluontoarvot kattavasta, uudesta 84 hehtaarin kääpäalueesta on retkeily- ja ulkoilualuetta tai lähivirkistyaluetta, mutta kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunassa on asuinrakentamista mahdollistavia varauksia sekä pohjoisessa Porvoonväylän eteläpuolelle asti ulottuvaa liikennealuevarausta. Gumbölen metsän arvokkaimmat osa-alueet pitäisi saada suojelualuevarauksiin.

– Stora Dammenin ja Östersundomipuron varret sekä lähialueet on luonnoksessa jätetty suurimmalta osin lähivirkistysalueiksi (VL). Lisäksi puron suuntaisesti kulkee ekologisen yhteyden merkintä. Vain pieni osa puronvarresta on luonnonsuojelualuetta S-1. Alueen merkittävät luontoarvot edellyttävät selvästi suurempaa suojelualuetta. Helsingin luonnonsuojeluohjelmaluonnoksessa on esitetty hieman osayleiskaavaluonnosta suurempi suojelualue, joka on kaavaankin ehdoton minimi. Vuosien 2022 ja 2023 kääpäselvitysten tiedot Stora Dammenin puronvarresta sekä Krogarsin metsiköiden pohjoisosasta osoittavat kuitenkin perustelluksi selvästi laajemman noin 12 hehtaarin suojeluvarauksen, jota tuemme.

– Immersbackan lehto on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Vähintään maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen keski- ja pohjoisosa on kaavaluonnoksessa suojeluvarausta ja mukana myös suojelualueohjelmassa, mutta muutama hehtaari etelässä on rajattu virkistysalueeksi. Suojelualuevarausta tulisi laajentaa etelässä vähintään linkkimastoille vievälle tielle saakka. Alueella on hienoa lahopuustoista kangasmetsää sekä tien varressa sekapuustoinen ojikko, joka kuuluu suojelualueeseen jo yksin puronvarteen liittyvän sijaintinsa takia.

– Edustavimmalle osalle Rödjan-Kattrumpanin alueen METSO-kohteista ja luontotyypeistä tulisi rakentamisalueen sijaan osoittaa suojelumerkintöjä. Vuoden 2023 luontoselvitykset antavat lisätukea suojelumerkinnän käytölle alueella. Nyt luonnoskartalla arvokkaista metsistä arviolta 2/3 on virkistysaluevarausta ja loput 1/3 asuin-, työpaikka- ja palvelujen aluetta. Lisäksi alueen länsilounaisosan poikki kulkee tieliikenteen yhteystarvemerkintä. Myös kaavaluonnoksessa ehdotettu Sakarinmäen massiivinen lisärakentaminen kohdistaisi kohtuutonta haittaa alueelle lisääntyneen virkistyskäytön muodossa.

– Norrbergetin ja Landbon välinen luonnontilaisen kaltaisten metsien keskittymä on luonnoksessa merkitty osittain luonnonsuojelualueeksi. Suojeluvarausta pitäisi laajentaa sekä kaavassa että suojelualueohjelmassa länteen siten, että Storträsketin laskupuro riittävine suojavyöhykkeineen olisi suojelurajauksessa mukana. Sipoonkorven lounaisnurkan metsätuhoa tulee vähentää poistamalla mahdollisimman paljon maankäyttöä Norrbergetin arvoluokan I kääpäalueelta ja laajentaa virkistys- ja suojelualueita.

– Hältingträsk-Hältingbergetin alueella on kaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueita, mutta suojelualuetta tulee laajentaa lammen etelä- ja itäpuolella poistamalla kaakossa työpaikka-aluevaraus sekä Puroniityntien länsipuolelta asuinaluevaraus ja supistamalla lounaassa työpaikka-alueen varausta sen itäreunasta.

– Långkärrsberget-Puroniityn metsät ja suot ovat luonnoksessa niin ikään suojelualueita. Ongelmallista on kuitenkin se, että arvokkaita metsiä on jätetty suojeluvarauksen ulkopuolelle toista sataa hehtaaria etelässä Hältingträskin itä-, etelä- ja lounaispuolella sekä Längkärrsbergetin lounais- ja länsipuolella. Karkeasti arvioiden noin 2/3 näistä on kaavaluonnoksessa ulkoilu- ja virkistysaluetta, mutta etenkin lännessä Degermossan suunnalla asuinaluevarauksia ulottuu liiaksi itään.

Kulttuuriympäristöt

Osayleiskaavaluonnoksen kartalla ehdotetaan uutta ja osin korttelitehokkuudeltaan hyvinkin intensiivistä asuinrakentamista valtakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle Östersundomin kartanon lähialueelle sekä pikaraitiotierataa RKY-alueen läpi Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Kartanon lähialueelle kaavaluonnoksessa esitetty mittava asuinalueen ja raitiotieyhteyden rakentaminen pilaisi RKY-alueen ja vaikuttaisi myös huomattavan haitallisesti Östersundomin ainoan laajemman kulttuuriympäristökokonaisuuden tunnistettuihin yleisiin maisemallisiin arvoihin.

Kaavatyön yhteydessä teetetyssä kulttuuriympäristöjen vaikutusarvioinnissa todetaan hyvin mainittujen paikkojen herkkyys lähiympäristössä ja ympäröivässä maisemassa tehdyille harkitsemattomille muutoksille. Uudenmaan liiton rajaaman maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue kokoaa suppeaa RKY-aluerajausta paremmin arvokohteet lähiympäristöineen Östersundomin kulttuurimaiseman kokonaisuudeksi, joka toimii samalla ohjeellisena vähimmäissuojavyöhykkeenä mahdolliselle lähiympäristön muuttamiselle. Kannatamme Uudenmaan liiton rajauksen noudattamista.

Edelleen vaillinaiset luontoselvitykset

Osayleiskaavaluonnoksen materiaalissa on mukana uusina selvityksiä Alustava luontovaikutusten arviointi -raportti sekä Östersundomin osayleiskaavan ekologisen verkoston selvitys. Molemmat ovat luonteeltaan kokoavia esityksiä, eivät varsinaisesti uusia luontoselvityksiä. Natura-arviointi on tekeillä.

Merkittävin puute luontoselvityksissä on yhä se, ettei kaava-alueella ole vieläkään tehty kattavaa luontotyyppiselvitystä, jossa tunnistetaan ja arvotetaan myös uhanalaiset ja silmälläpidettävät kangasmetsäluontotyypit sekä kalliometsät. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisten lehtoluontotyyppien aikaisempaa kattavampaan tunnistamiseen. Kartoituksen osana tulee myös tunnistaa yhtä kasvillisuuskuviota laajemmat, usein monia erilaisia luontotyyppejä sisältävät luonnontilaisen kaltaiset tai muuten arvokkaat luontokohteet. Lisäksi olennaista on arvioida näiden sekä jo aikaisemmin arvokkaiksi todettujen luontokohteiden mahdollinen maakunnallinen merkitys käyttäen Uudenmaan liiton kriteeristöä.

Kaava-alueen luontokohteet tulee arvottaa yhdenmukaisilla kriteereillä siten, että satojen kohteiden joukosta saadaan poimittua esiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti erityisen arvokkaat sekä paikallisesti arvokkaat kohteet. Myös METSO-selvitys tulee uusia koko hankealueen metsäisissä ympäristöissä käyttäen vuoden 2016 kriteereitä. Tietoja kerättäessä ja kohteita arvotettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vähintään maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteeristön kannalta tärkeän tiedon keräämiseen.

Muiden puuttuvien luontoselvitysten osalta viittaamme viime vuonna antamaamme mielipiteeseen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta.

Matelija- ja sammakkoeläinkartoitusta 2022 tulee täydentää muun muassa arvokkaiden alueiden rajausten kohdalla. Kohderaporteissa on huomautuksia lisäselvitystarpeesta. Kartoitusraportti tulee liittää kaava-aineistoon.

Luontoselvitysten laatimista ei voi jättää asemakaavavaiheeseen, koska luontoalueiden turvaamisen kannalta yleiskaavan ohjaava vaikutus on keskeinen. Mitä aiemmassa kaavatyön vaiheessa riittävät selvitykset laaditaan, sitä helpompaa on välttää luonnolle vahingollisten maankäyttöratkaisujen mahdollisuus tulevaisuudessa.

Lopuksi

Olemme aiemmin antaneet laajan mielipiteen liitteineen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta helmikuussa 2022 sekä toisen kannanoton maankäyttöskenaarioista saman vuoden joulukuussa. Syksyllä 2023 toimitimme mielipiteen Östersundomin suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta. Kannanotossa moitimme maankäytöltään määrittelemättömien ja kartalla valkoiseksi jätettyjen alueiden laajuutta suunnittelualuekartalla sekä havaitsimme edelleen useita vakavia puutteita aluetta koskevissa luontoselvityksissä. Lisäksi järjestimme 18.4.2024 Luontoalueet Östersundomin kaupunkisuunnittelussa -keskustelutilaisuuden Keskustakirjasto Oodissa. Tapahtumassa tuotiin esille useita kriittisiä näkökohtia Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluun liittyen.

Haluamme lopuksi vielä painottaa, että Östersundomin luontoarvot ovat huomattavat koko Uudenmaan mittakaavassa ja liittyvät monilta osin laajojen ehyiden metsäkokonaisuuksien säilymiseen alueella. Kaavaluonnoksen sekä uusien luontotietojen valossa on selvää, ettei aiottua asukasmäärää voi kaavoittaa alueelle ilman, että sen poikkeukselliset luontoarvot kärsivät huomattavasti. Osayleiskaavaluonnos on nykyisessä muodossaan myös kaupunginvaltuuston vuonna 2021 hyväksymän kaupunkistrategian vastainen. Strategiassa linjataan, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.

Vaadimme, että kaavan jatkovalmistelussa lisärakentaminen ohjataan täydennysrakentamisena jo rakennettujen alueiden yhteyteen ja asukasmitoitusta lasketaan merkittävästi. Rakentamisen vähentäminen edellyttää myös liikennejärjestelmän uudelleenarviointia.

Helsingissä 31.10.2024

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Laura Räsänen

puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lauri Kajander

erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lisätietoja:

Matti Lipponen, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: matti.lipponen(ät)welho.com / p. 040 8248704

Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, lauri.kajander(ät)sll.fi, p. 045 114 0088