Mielipide Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Asemakaavan muutos koskee Keskuspuiston retkeily- ja ulkoilualueella sijaitsevaa kenttäaluetta lähiympäristöineen. Kiitämme mielipiteen antamiselle myönnetystä lisäajasta (sähköposti arkkitehti Marina Fogdellilta 23.10.2024) ja lausumme mielipiteenämme seuraavaa.
Sijainti Keskuspuistossa, taimenpuron varressa ei ole sopiva lumen varastointiin. Keskuspuistoa ei tule nakertaa enää palaakaan, ja kyseessä on myös Helsingin eteläinen perheliikuntakeskus sekä osa tulevaa Helsingin kansallista kaupunkipuistoa.
Olemme hyvin huolestuneita, jos lumenkeräyksen määrien kasvaessa ja paikallisen, kaupunkirakenteessa kuten kaduilla tapahtuvan lumenkeräyksen epäonnistuessa, kaupunki keskittää lumenkeräystä luontoalueille. Metsäläntien lumenvastaanottopaikalle on tuotu lumikuormia asemakaavan vastaisesti talvesta 2010–2011 alkaen tiettävästi noin 10 000 kuormaa talvessa, ja nyt hankkeen verkkosivujen mukaan lumimäärä on tarkoitus kasvattaa vähintään kolminkertaiseksi.
Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt 9.10.2023 lumenhallinnan kehittämisen hankekokonaisuudesta vuosille 2023–2033. Päätöksen mukaan mm. tullaan asettamaan konkreettisia välitavoitteita lumenhallinnan kehittämiseksi ja lumen merenkaadon lopettamisen nopeuttamiseksi, kaavailtujen toimien vaikutus helsinkiläisten arjen sujuvuuteen ja asuinympäristöön arvioidaan, toteutuksessa priorisoidaan ympäristön kannalta vähiten haitalliset toimet sekä estetään haitta-aineiden ja mikromuovien päätyminen ympäristöön erityisesti arvokkaiden luontoalueiden läheisyydessä. Hankkeen päätöksessä ja sen liitteissä ei valitettavasti ole arvioitu luontovaikutuksia, vaikka useat vanhat ja uudet lumen varastointipaikat ovat viheralueilla sekä purojen ja meren äärellä.
Kaupunginhallitukselle yllä mainitusta hankekokonaisuudesta lähettämässämme kannanotossa toimme jo esiin, että arvokkaille luontoalueille, kuten arvokkaille kasvillisuusalueille, metsiin ja vesistöjen varsille, lunta ei tule varastoida lainkaan (ks. https://www.sll.fi/helsinki/2023/10/03/kannanotto-lumenhallinnan-kehittamisen-hankekokonaisuudesta-2/). Metsäläntien lumenvastaanottopaikka olisi erityisen haitallinen Haaganpurolle, sen taimenille sekä muulle puroeliöstölle. Suunnitelmassa ei esitetä uskottavia vedenpuhdistusjärjestelmiä, jotka estäisivät sulamisvesien tuhoisia vaikutuksia puroluonnolle. Kaupungilta saamamme tiedon mukaan puhdistusjärjestelmiä ei ole vielä ryhdytty suunnittelemaan. Edellytämme järjestelmien perusteellista testaamista ennen niiden käyttöönottoa.
Esitämme, että kaavamateriaaliin liitetään katsaus Helsingin kaikkien nykyisten lumenkeräys- ja sulatuspaikkojen sekä mereen kaatamisen toiminnasta sekä kaupungin lumenhallinnan tulevaisuuden suunnitelmista. Katsauksessa on tuotava esille, miten lumenhallinta nykyään saastuttaa luontoa sekä mitä ongelmalle on tehty ja ollaan tekemässä. Fastholman lumenkeräysalueen kaavahankkeessa on tutkittu saastumista ja roskaamista ja todettu, että haitat luonnolle ovat suuria. Katsauksessa tulee selvittää myös lumenhallinnan tulevaisuus, kun useita keräyspaikkoja on tarkoitus sulkea lähitulevaisuudessa, sekä esitellä alueellisesti hajautetun lumenkeräyksen tilanne.*
Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavan muutoksesta on ehdottomasti tehtävä myös kaavaluonnos, koska lumenvastaanottopaikka ei ole vain paikallistason asia, vaan se liittyy suurempiin, koko kaupunkia koskeviin asioihin kuten Helsingin lumenhallinnan kehittämiseen sekä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen. Jälkimmäisen osalta kaupunginhallitus on 21.6.2021 päättänyt, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Myös kaupunkistrategiaan on kirjattu kansallisen kaupunkipuiston valmistelun jatkaminen.
Lisäksi kaavan jatkovalmistelussa on varmistettava, onko lumenvastaanottopaikka yleiskaavan vastainen.
Vaadimme, että alue säilyy nykyisen asemakaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueena. Lisäksi esitämme, että kaupunki keskittyy lumenhallinnassa lähivarastoinnin kehittämiseen. Tällöin myös kuljetusmatkat ja niistä aiheutuvat päästöt vähenevät.
Mikäli Metsäläntien lumenvastaanottopaikasta ei kaikesta huolimatta luovuta, lumenvastaanottopaikan toteuttaminen vaatii ympäristölupamenettelyä. Siinä vaiheessa tulee kiinnittää huomiota riittäviin puhdistusmenetelmiin. Sidosryhmiä on informoitava, kun asia menee lupaviranomaisen käsiteltäväksi.
Helsingissä 1.11.2024
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
*Tästä kohdasta on 7.11.2024 poistettu kaksi lausetta, jotka olivat vahingossa jääneet tekstiin mielipiteen luonnosvaiheesta. Asiasta on informoitu myös alueesta vastaavaa Helsingin kaupungin suunnittelijaa.