Kannanotto lausunnosta Uudenmaan ELY-keskukselle Hietalahdenrantaa ja vesialuetta ym. koskevasta suojeluesityksestä ja Museoviraston lausunnosta
Lähetimme 25.11.2024 Helsingin kaupunginhallitukselle kannanoton koskien kaupunginhallituksen lausuntoa Uudenmaan ELY-keskukselle Hietalahdenrantaa ja vesialuetta ym. koskevasta suojeluesityksestä ja Museoviraston lausunnosta:
Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet
Kaupunginhallituksen käsiteltävänä on lausunto Hietalahdenrantaa ja sen vesialuetta ym. koskevasta suojeluesityksestä. Valmistelijat esittävät kaupunginhallituksen kannaksi, ettei suojeluesitystä puollettaisi. Perusteluna esitetään, että suojelutarpeet voitaisiin hoitaa asemakaavoituksen yhteydessä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toteaa, että alueen suojeluarvot ovat kiistattomat. Museovirasto ja Helsingin kaupunginmuseo eivät pidä kannanotoissaan mahdollisena ison rakennusmassan sijoittamista Bulevardin ja Hietalahdentorin näkymään. Näkymä ja alue ovat olennainen osa Helsingin pääkaupungiksi muodostamisen suunnitelmaa 1810-luvulta. Rakentaminen vaikuttaisi Museoviraston mukaan Esplanadi-Bulevardi RKY-alueen valtakunnallisten arvojen säilymiseen. Museovirasto kiinnittää huomiota myös altaan muodon säilymisen tärkeyteen.
J. A. Ehrenströmin pääkaupunki-Helsingin asemakaavoissa Esplanadien ja Bulevardin toreihin ja edelleen mereen päättyvät puistokadut ovat keskeisiä. Ratkaisun mukaan muodostuu keskustan nykyinenkin katuverkostojen suunta. Museovirasto ja Kaupunginmuseo antoivat kaavaluonnoksesta jo keväällä 2024 lausunnot, joissa ei pidetty luonnoksen esittämää rakentamismäärää mahdollisena, vaan kehotettiin alueella pienimuotoiseen rakentamiseen Viranomaisten näkemys on kuitenkin sivuutettu. Kaavaluonnos tuotiin kaupunkiympäristölautakuntaan niin, että rakennusmassa oli edelleen 39 500 kerrosneliömetriä. Lisäksi muurimaista korkeiden rakennusten riviä on jatkettu vielä hallitsevammin näkymään kuin hankkeen aiemman vaiheen viitesuunnitelmassa. Kaavaluonnoksessa täyttö peittäisi nykyisen satama-altaan aukon. Luonnoksessa ja kustannuslaskelmassa on mukana tulvaportti, jonka suunnitteluvaihtoehtoja ei esitetty kaupunkiympäristölautakunnalle. Massiivinen rakennelma puuttuu havainnekuvista. Altaan muoto hävitettäisiin täysin, ja jäljelle jäävä kanava madallettaisiin ja allastettaisiin. Tulvaportti tulisi keskelle kanavan päädyn näkymää.
Suojelutarpeen huomioon ottava asemakaavaratkaisu olisi Museoviraston mielestä sellainen, jossa allasta ei täytetä, ja rakentamisalueeksi osoitetaan lähinnä niin sanottu huoltoaseman tontti, jolle nyt on osoitettu noin kolmannes rakennusoikeudesta. Tällekin alueelle tuleva mahdollinen uudisrakentaminen tulisi sovittaa alueen luonteeseen Helsingin arvokkaana kulttuuriperintönä. Tämä olisi kaupungille win-win -ratkaisu, jossa samalla säästettäisiin altaan kanavoinnin ja tulvaportin aiheuttamat yli 50 miljoonan euron suuret kustannukset. Kulttuuriperintöä vaalivien viranomaisten näkemystä siitä, miten kulttuuriperinnön arvot voidaan säilyttää, ei ole lainkaan huomioitu asemakaavan luonnoksessa. Näin siitä huolimatta, että ne esitettiin lähes puoli vuotta ennen Hietalahdenrannan kaavan tuomista lautakuntaan.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys esittää, että kaupunginhallitus puoltaa alueen suojelua. Näin kaupunginhallitus edistää alueen kehittämistä osoittamalla, miten alueen suunnittelu kestävästi on mahdollista.
Lopuksi muistutamme, että Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan luonnon monimuotoisuuden suojelun lisäksi kulttuuri- ja rakennusperinnön hoidon ja varjelun edistäminen.
Helsingissä 25.11.2025
Antti Halkka
varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry