Kannanotto Puotilanrannan ja Vuosaarenlahden asemakaavamuutoksista
Lähetimme 18.11.2024 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Puotilanrannan ja Vuosaarenlahden asemakaavamuutoksista:
Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,
Seuraavan kokouksenne esityslistalla on Puotilanrannan, Vuosaarenlahden ja Patterimäen asemakaavat ja niiden asettaminen nähtäville. Esitämme, että teette Puotilanrannan ja Vuosaarenlahden kaavoihin joitain muutoksia ennen niiden asettamista nähtäville. Lisäksi pyydämme, että jätätte Patterimäen kaavan pöydälle, jotta ehdimme tutustua siihen paremmin.
Puotilanrannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus ja sen asettaminen nähtäville
Ehdotamme, että lautakunta poistaa Puotilanrannan asemakaavan muutosehdotuksesta tekosaaren ennen kuin se asettaa ehdotuksen nähtäville. Tekosaaren kielteiset vaikutukset luonnolle ja maisemalle olisivat kauaskantoiset.
Perustelemme poistamista kyseisen tekosaaren ympäristövaikutuksilla sekä tekosaarien kehittämishankkeella, jonka tarkoituksena on lisätä niitä jatkossa Helsingin merialueella. Todennäköiset ympäristövaikutukset selviävät suureksi osaksi Allecon luontoselvityksestä.
Saarta varten suoritettavat ruoppaukset ja täytöt aiheuttaisivat Vartiokylänlahden arvokkaalle vedenalaiselle luonnolle merkittäviä haittoja. Merenpohja tekosaaren kohdalla ei ole suinkaan kuollutta, vaan siellä elää paikalle ominainen pohjaeliöstö. Lisäksi Puotilanranta on useiden kalojen kutupaikka. Ruoppauksessa ja täytöissä pohjasedimentistä vapautuvien ravinteiden leviämistä sekä veden samentumista ei pystytä täysin estämään – ainoastaan vähentämään. Tekosaari vähentäisi myös veden virtausta lahdessa. Ongelmalle esitetään ratkaisuna lahden syventämistä ruoppaamalla siitä luonnolle koituvine ongelmineen.
Kaava esittää rantaniittyjen ja uposkasvillisuuden istuttamista tekosaarelle ja nykyisen sataman rantaan, mikä kompensoisi rakentamisesta vedelle ja vedenalaiselle luonnolle koituvia haittoja. Uusien rantaniittyjen luominen on kuitenkin vaikeaa. Tässä tapauksessa rantojen virkistyskäyttö aiheuttaisi lisähaasteita. Istuttamisessa on myös geneettisiä riskejä luonnon monimuotoisuudelle. Samoin vieraslajien uhka on olemassa.
Rantaniittyjen ja uposkasvillisuuden istuttamista kannattaa toki tutkia ja kokeilla, mutta sitä varten ei tarvitse rakentaa tekosaarta, koska sopivia huonokuntoisia rakennettuja merenrantoja on jo olemassa. Lisäksi kannatamme, että uusille rannoille luodaan edellytyksiä, jotka auttavat merenrantaluontoa kehittymään niille luontaisesti.
Lisäksi esitämme, että kaavaan lisätään Allecon ansiokkaasta luontoselvityksestä suosituksia, joilla Vartiokylänlahden tilannetta pystytään parantamaan kaava-alueella. Ehdotamme edelleen, että kaupunki ryhtyy kunnostamaan koko Vartiokylänlahden luonnon tilaa Allecon suositusten pohjalta.
Vuosaarenlahden pienvenesataman asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus ja sen asettaminen nähtäville
Olemme huolestuneita siitä, että Vuosaarenlahden venesataman kaavahankkeessa ei ymmärretä läheisten luonnonsuojelualueiden todellista merkitystä ja arvoa. Niinpä kaavaselostus perustelee Vuosaarenlahden suurta venesatamaa sillä, että näin häiriöt keskittyvät yhteen paikkaan – ja kohdistuvat siis läheisiin luonnonsuojelualueisiin! Tällaisenaan kaavaehdotus sisältää aivan liikaa riskejä Särkkäniemen ja Rudträskin luonnonsuojelualueiden kannalta. Siksi esitämme, että laajennusta ei toteuteta kyseisessä kohteessa.
Vuosaarenlahden pienvenesataman yhteyteen ehdotetaan rannalle myös lumenkäsittelypaikkaa (et-1), jossa on kaavaselostuksen mukaan tarkoitus sulattaa lunta meriveden avulla ja laskea sulanut lumiaines siivilöinnin jälkeen mereen. Myös viereistä satama-allasta on tarkoitus käyttää lumenkäsittelyyn. Kaavakartan määräykset lumenkäsittelypaikalle määräävät vain roskien ja kiintoaineksen poistamista lumesta ennen mereen laskemista. Katulumessa olevat mikromuovit ja muut epäpuhtaudet päätyisivät silti mereen. Koko ongelmallisen je merelle vahingollisen lumenkäsittelypaikan merkintä tulee poistaa kaavakartalta.
Vaikka virtauksia, aallokkoa, valaistusta, melua ja uuden istutettavan kasvillisuuden geneettistä häiriötä sekä rakentamisen aikaista veden roskaantumista, samentumista ja muita epäpuhtauksia onnistuttaisiin jonkin verran rajoittamaan, jäljelle jäävien häiriötekijöiden yhteisvaikutus saattaa olla liikaa joillekin tai useille luonnonsuojelualueen lajeille. Riskiä ei kannata ottaa, koska tilannetta ei todennäköisesti enää myöhemmin kyetä parantamaan.
Helsingissä 18.11.2024
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry