Kannanotto Yliskylänlahden tarkistetusta asemakaavan muutosehdotuksesta
Lähetimme 16.12.2024 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Yliskylänlahden (Laajasalo) tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta:
Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet
(cc Helsingin kaupungin kirjaamo, jota pyydämme välittämämään kannanoton asianosaisille viranomaisille)
Seuraavan kokouksenne esityslistalla on Yliskylänlahden (Laajasalo) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus. Haluamme kiinnittää huomionne lain vaatimiin luontoselvityksiin sekä siihen, että alueen metsäkokonaisuus on säästettävä ekologisesti toimivana kokonaisuutena. Myös Metso III-arvoinen metsärinne Tengströminpuistossa on säästettävä lajistolle tärkeää kokonaisuutta ylläpitävänä osana.
Vaadimme, että Yliskylänlahden asemakaavan muutoksen alueella tehdään ennen kaavasta päättämistä asemakaavatasoiset puuttuvat luontoselvitykset ja niiden tuloksiin perustuvat vaikutusten arvioinnit. Ilman niitä luontovaikutuksia on mahdotonta arvioida riittävällä tarkkuudella.
Tärkein puute on Tuurholmanpolun ja Laajasalontien välisen metsärinteen aluetta koskeva lepakkokartoitus.
Huomiotta on jäänyt niin ikään metsärinteellä sijaitseva korpin pesä, jossa korpit ovat pesineet pitkään ja joka on luonnonsuojelulain suojelema.
Lepakkokartoitus tarvitaan: Rakennettava metsärinne oli lepakkoaluetta jo vuonna 2014 ja on edelleen
Metsärinteen alueella ei ole tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä riittäviä lepakkoselvityksiä. Vuoden 2014 lepakkoselvitys on yli 10 vuotta vanha, yleiskaavatasoinen selvitys, joka ei kattanut koko kaava-aluetta. Tuurholmanpolun ja Laajasalontien välillä sijaitsevaa metsärinnettä ei ole koskaan kartoitettu, koska yleiskaavaa varten tehdyssä lepakkokartoituksessa tarkastettiin vain vuoden 2003 Helsingin lepakkokartoituksen rajaamat tärkeimmät lepakkoalueet.
Jarmo Nieminen, joka kartoitti vuonna 2014 Yliskylänlahden lepakkotilanteen edellä mainittuun Helsingin lepakkokartoituksen, on kuitenkin vakuuttunut (tiedonanto 13.12.2024 puhelinkeskustelussa), että kyseinen metsärinne, jonka asemakaavan muutosehdotus esittää louhittavaksi ja rakennettavaksi, oli jo tuolloin lepakkoaluetta ja siellä liikkui runsaasti lepakoita. Nieminen on myös sen jälkeen liikkunut alueella sekä Tullisaaren ja Tengströmin puiston välisellä ulkoilutiellä eli Tuurholmanpolulla säännöllisesti. Hänen havaintojensa mukaan metsärinteen lepakkoalue on säilynyt viime vuosiin saakka. Hän arvioi pitkäaikaisen lepakkohavainnointinsa perusteella myös, että Tuurholmanpolku on lepakoiden saalistusalue ja siirtymäreitti.
Nieminen huomauttaa lisäksi, että Tuurholmanpolun siirtymäreitti jatkuu pohjoiseen Laajasalontien puustoisia reunoja myötäillen Laajasalon sillan luo ja Tiiliruukin lahdelle, ja sieltä edelleen Tammisaloon päin.
Tengströmin puiston lähiasukkaiden havainnot vahvistavat Niemisen havainnot metsärinteellä. Lepakkopöntöissä, joita he ovat ripustanut metsärinteelle, on ollut jälkiä vierailuista. Ne toimivat siis päiväpiiloina eli luonnonsuojelulain suojaamina lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Muistutamme, että kansalaishavainnot toimivat Yrjö Siivosen vuonna 2003 tekemän Helsingin lepakkokartoituksen pohja-aineistona.
Vuoden 2014 kartoitus ei vastaa nykyisiä Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen suosituksia mm. passiiviseurantojen ja luonnonpiilojen selvittämisen osalta. Arvokkaita luontoalueita koskevien luontoselvitysten tulee olla ekologisesti riittävän tasoisia.
Korpin pesä on pysyvä ja uuden luonnonsuojelulain suojelema
Rakennettavaksi suunnitellulla metsärinteellä sijaitsee korpin monivuotinen pesimäpaikka. Uuden luonnonsuojelulain pykälä 70 määrää, että eläinten pysyviä pesiä ei saa hävittää pesimäajan ulkopuolella. Korppi on itsestään selvästi lainsuojan piiriin kuuluva, pesäuskollinen laji.
Lehtoja ympäröivä metsä on säilytettävä
Lehtojen sekä niiden edustalla olevan rantavyöhykkeen säästäminen luonnontilaisena on kannatettavaa. Nykyisellään arvokkaan metsäkokonaisuuden pirstominen idän puolelta ei sen sijaan ole ekologisesti kestävä tai hyväksyttävä ratkaisu. Erilaisia metsäluontotyyppejä sisältävä kokonaisuus on lajistollisesti arvokas elinympäristö ja tulee säästää sellaisenaan, jolloin se kestää aikaa ja ympäristömuutoksia. Tengströminpuistossa lehtokasvillisuus vaihettuu rinteessä kalliometsäksi vähitellen.
Uhanalaiset lehdot tarvitsevat nykyisen metsäkokonaisuuden, jotta suunnitelma olisi aidosti kestävä. Lisääntyvä kulutus ja häiriö on yksi vaikuttava tekijä – lehdot ovat erityisen herkkiä kulumaan. Toinen on rakennetun ympäristön aiheuttama negatiivinen reunavaikutus, joka heikentää erityisesti herkän lajiston olosuhteita jopa 50 metriä metsän sisään reunoilta nähden, vaikuttaen myös metsän pienilmastoon. Myös valaistusolosuhteiden muutos voi vaikuttaa herkkiin lajeihin, kuten lepakoihin. Kokonaisuudessaan ja eri luontoarvot huomioiden Yliskylänlahden lehtokuviot on luokiteltu virkistyskäyttöselvityksessä erityisen muutosherkiksi, Niiden säilyminen luontotyyppinä olisi vaarassa, jos rakentaminen toteutettaisiin suunnitellun laajuisena.
Metsärinteeltä valuvien vesien ravinteiden merkitystä tuoreille, runsasravinteisille lehdoille ei huomioitu kaupungin tekemässä selvityksessä, joka koskee vaikutuksia kaava-alueen uhanalaisten lehtoalueiden säilymiseen ja kulumiseen. Vaikka lehtojen ravinnekierto perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hajotustoimintaan, ravinteisuutta voivat lisätä myös valumavedet kalkkipitoisilta kalliorinteiltä. Geologisten aineistojen perusteella kaava-alueella on kalkkipitoisia kallioita esim. heti Herttoniemen sillan viereisessä kallioleikkauksessa. Selvitys ottaa kantaa ainoastaan lehtojen vesitaseeseen ja toteaa, että lehto saa tarpeeksi vettä sadevedestä. Sadevesi on kuitenkin hyvin vähäravinteista verrattuna valumavesiin, jotka eivät välttämättä näy pintavaluntana vaan voivat virrata kohti rantaa myös kallion pinnalla, kasvillisuuskerroksen alla. Valumavesien ravinnevaikutus uhanalaisiin lehtoihin tulee siis selvittää.
Uhanalaisten lehtojen kuluneisuuden estämiseksi paras tapa on on säilyttää niiden idänpuoleinen metsärinne virkistysalueena nykyisine ulkoiluteineen ja polkuineen. Tuolloinkin on olennaista lehtojen seurata kulumistilannetta ja rakentaa tai vahvistaa jo nyt kulunohjauksen rakenteita sekä lehtoa suojaavia tiheikköjä.
Lintuvaikutusten arviointi suojelemaan tärkeää lintualuetta
Kaavan vaikutusalueelta puuttuu lintuvaikutusten arviointi. Mm. merentäyttösuunnitelmien vaikutukset kohdistuisivat Yliskylänlahden arvokkaalle lintualueelle (arvoluokka II).
Helsingin tärkeiden lintualueiden selvitys on vuodelta 2017. Uudempi pesimälinnuston kartoitus olisi asiallista toteuttaa. Selvityksessä mainitaan, että Yliskylänlahti on pienuudestaan huolimatta varsin merkittävä kosteikkolinnustolle. Lahden pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) luokiteltu punasotka, erittäin uhanalainen (EN) nokikana sekä silmälläpidettävät (NT) silkkiuikku ja tukkakoskelo.
Raportissa nostetaan yhdeksi prioriteetiksi lintualueen huomioinnin vaatimuksissa alueen rauhallisuus jäättömään aikaan. Nämä seikat on huomioitava satama-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä kahviloiden, laitureiden ja muiden aktiviteettien suunnittelussa.
Helsingissä 16.12.2024
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Antti Halkka
varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry