Muistutus Puotilanrannan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaavaehdotukseen ja sen aineistoon. Vesiluonnoltaan herkällä Vartiokylänlahdella on tehty useita tarpeellisia luontoselvityksiä kaavaa varten. Alueelta puuttuu kuitenkin muun muassa asemakaavatasoinen lepakkokartoitus. Luontodirektiivin meriluontotyyppeihin sekä erityisesti lahden pohjaeliöstöön kohdistuviin riskeihin ei ole suunnitelmassa suhtauduttu tarpeeksi varovaisesti. Kaavaehdotuksen oikeusvaikutteisen kartan merkinnöissä on huomioitu tehtyjen selvitysten suosituksia, mutta ei kuitenkaan riittävästi.  

Seuraavassa ehdotamme kaavaehdotukseen parannuksia luonnon kannalta.

Merentäyttö tuhoisaa pohjaeliöstölle, tekosaaresta luovuttava

Vartiokylänlahti edustaa luontodirektiivin liitteen I meriluontotyyppejä laajat matalat lahdet sekä rannikon laguunit (Velmu 2023, https://velmu.syke.fi/ ). Näistä jälkimmäiset kuuluvat luontodirektiivin ensisijaisesti suojelemiin luontotyyppeihin. Kummankin luontotyypin suojelutaso on epäsuotuisa, mikä tarkoittaa vaaraa hävitä tulevaisuudessa. Vartiokylänlahdella pohjaeläimistö on tällä hetkellä edustava, mutta olosuhteet huomioiden lajisto on myös haavoittuvaa. Allecon raportissa on luontodirektiivin luontotyypin osalta Jouni Leinikin vahvistama virhe kaavaselostukseenkin lainatussa kappaleessa “Vartiokylälahdelta ei vuoden 2024 kartoituksissa löytynyt uhanalaista lajistoa tai uhanalaisia luontotyyppejä. Alueelta ei myöskään löytynyt luonnonsuojelulain, vesisuojelulain tai luontodirektiivin lajeja tai luontotyyppejä.” Kyseessä on luontodirektiivin tarkoittama luontotyyppi, ja vaikka kyseessä ei olekaan Natura-alue, on tietoa hyvä käyttää suunniteltaessa luontoalueeseen kohdistuvaa maankäyttöä. 

Konseptisuunnitelma visualisoi “luonnon hyökymistä merestä maalle”, mutta tosiasiassa merentäyttö peittää pysyvästi pohjaeliöstöä. Kaavaselostuksen mukaan alueelle kohdistuu ruopattavaa massaa yhteensä noin 460 000 m3, josta kuorintaruoppausta on noin 111 000 m3. Uutta meritäyttöä alueella on laskettu tarvittavan noin 364 000 m3. Merenpohjan raju muokkaaminen aiheuttaa väistämättä haittaa eliöstölle myös samentumisen vuoksi. Ruoppaaminen ja läjittäminen heikentävät vedenlaatua myös pitkällä aikavälillä sedimentin epävakautumisen vuoksi. Luontaisenkaltaisen, loivan rantaviivan aikaansaaminen on hyvä tavoite, mutta sen sijoittaminen lahdelle olemassa olevan eliöyhteisön päälle on luontaiselle eliöstölle haitallista. Pohjaeläinlajistoa ei voi myöskään kompensoida rantaniityin.

Koska suunnitelma ruoppauksineen ja täyttöineen heikentää muussakin suunnitelmassa lahden pohjaeliöstön tilaa, vaadimme, että ainakin tekosaaresta luovutaan, eikä sitä vastaavaa uutta rakennusmaata luoda täyttämällä merta rantaviivassa. Kaavaa varten teetetty virtausselvitys ei pystynyt varmistamaan, ettei tekosaari vähentäisi Vartiokylänlahden veden vaihtuvuutta. Mahdolliseen vähenemiseen selvitys esittää ratkaisuksi pohjan ruoppausta. Alleco kuitenkin näkee omassa selvityksessään ruoppauksen merkittävänä haittapuolena pieneliöstön ja vesikasvillisuuden elinympäristönä toimivien pehmeiden pohjien vähenemisen. Helsy pitää laajoja ruoppauksia ja niistä johtuvaa pohjaeliöstön taantumista riskinä myös arvokkaalle ja herkälle vedenalaiselle luonnolle PEMMA- alueella Vuosaaren sillan pohjoispuolella. Huomautamme myös, että tekosaaren toteuttaminen ei ole ilmastokestävää rakentamista – aiheutuvat päästöt ovat merkittävät, eikä päästöjä pystytä juurikaan vähentämään. 

Pehmeiden pohjien ruoppaamista ja veden samentumista tulee rajoittaa myös kaavamerkinnöissä voimakkaammin. Siten turvataan herkän pohjaeliöstön tilanne koko lahdella. Allecon selvityksessä elinympäristöön kohdistuvina riskeinä korostuvat rehevöityminen ja veden samentuminen. Lajistolle tärkeänä nousee esiin juuri eläimistölle tärkeää uposkasvillisuuttakin uhkaavan ruoppaamisen välttäminen. Raportin suosituksissa mainitaan myös muun muassa veneväylien merkitseminen, mikä vähentäisi vesiliikenteen aiheuttamaa pöllyämistä ja samentumista. 

Kannatamme kaikkien Allecon suositusten ottamista käytäntöön sekä kaavassa että yleisesti edistämään niitä Vartiokylänlahdella. 

Asemakaavatasoinen lepakkokartoitus tarpeen, myös muut direktiivilajit huomioitava

Kaava-alueella tehtiin yleiskaavaa varten lepakkokartoitus vuonna 2014. Asemakaavatasoista selvitystä ei ole tehty, vaikka se on ehdottomasti aiheellinen. Kaava-alue kuuluu lähes kokonaan Vartiokylänlahden tärkeään lepakkoalueeseen. Vuoden 2014 kartoituksessa ei etsitty mahdollisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Satamien ja melontakeskuksen nykyiset rakennukset saattavat soveltua lepakkojen päiväpiiloiksi ja lisääntymispaikoiksi. Siksi lepakkoasiantuntijan on syytä kartoittaa ne ennen kuin kaavaehdotuksesta päätetään. 

Kaava-alue, ennen muuta Marjaniemen puoleinen ranta ruovikoineen ja puineen on Vartiokylänlahden runsaslajisin lepakkokohde Helsingin lepakkokartoituksessa vuodelta 2014, mikä nostaa sen luontoarvoa ja korostaa tarkemman selvityksen tarvetta. Liitteenä kartalla vuoden 2014 lepakkohavainnot, jotka saimme ympäristötarkastaja Sanna Elijoelta.

Kaavaehdotuksen karttaan on hyvä merkitä lisää säilytettävää ja täydennettävää rantapuustoa, joka on tärkeää paitsi lepakoille, myös linnuille ja metsäverkostoyhteydelle.

Eläimiä häiritsevästä keinovalosta huomautetaan yleisvalaistusta koskevassa kaavamerkinnässä. Jo kaavamääräyksen noudattamista varten tarkempi lepakkoselvitys on paikallaan.  Valaistuksen yleissuunnitelmassa ja vaikutuksessa eläimille tulee huomioida koko kaava-alue ja Vartiokylänlahti ruovikkoineen. Lepakko- ja lintulajistolle tärkeiden ruovikkoalueiden kohdalla valaistuksen vaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. On syytä myös tarkistaa, onko luontodirektiivin IV a) liitteen suojaamien lajien, kuten korentojen ja viitasammakoiden esiintyminen alueella selvitetty tarpeellisella tasolla. 

Vesilinnuille lisää suojaa, kaloihin kohdistuvien rakentamishäiriöiden haitat ja haittojen ehkäisy esiin

Koska Vartiokylänlahti on tärkeää lintualuetta ja Marjaniemen puoleinen ruovikko vesilintujen pesintäaluetta, on kaavamerkinnän w-4 syytä rauhoittaa se ihmisen aiheuttamalta häiriöiltä vieläkin paremmin. Merkinnän tulee ohjata ihmisiä välttämään ruovikossa ja sen lähellä liikkumista lintujen pesimäaikana. Uusia laitureita ja virkistystoimintaa palvelevia rakenteita koskeva kaavamääräys voisi olla myös kieltävä, jotta lintuihin kohdistuva häiriö ei lisäänny. 

Vuorovaikutusraportista selviää ehdotus, että ruovikkoon merkittäisiin lintujen pesintäalue. Pidämme ehdotusta hyvänä, koska aivan ruovikon kylkeen suunnitellaan 2500 asukkaan tiivistä asuinaluetta, venelaitureita ja muita veteen liittyviä aktiviteetteja.

Luontoselvityksissä ei ole huomioitu riittävästi vedenalaisen melun haittoja kaloille rakennusaikana. Ne tulee selvittää ja ratkaista, miten melun aiheuttamia haittoja ja vaurioita kaloille ehkäistään.

Aiheesta on jo paljon tietoa esimerkiksi seuraavassa raportissa:
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite_7_Selvitys_vedenalaisesta_melusta_ja_virtausolosuhteista.pdf
Myös Länsisataman ympäristövaikutusten arvioinnissa kartoitettiin rakentamisen aikaisen melun vaikutusta kaloihin.

Helsingissä 14.1.2025

Eeva Rantala

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Antti Halkka

varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

LIITTEET: 

Liite 1. Kartta vuoden 2014 lepakkohavainnoista, jotka saatu ympäristötarkastaja Sanna Elijoelta