Kirjanosto – Eira Ainalinpää: Tuhkattuja toisinajatuksia – Suomen geo- ja biodiversiteetistä
–

“Geodiversiteetti on paitsi ainutlaatuinen itsessään, myös pohja elolliselle luonnolle”
Geodiversiteetti käsittää kallion, maaperän ja maanpinnan muodot, hydrologian ja näihin liittyvien prosessien monimuotoisuuden. Se on erottamaton osa luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa elollisen luonnon kirjon eli biodiversiteetin.
Eira Ainalinpää käsittelee kirjassaan elotonta luontoa eli geodiversiteettiä biodiversiteetin mahdollistajana, sekä sitä, mitä uhkia siihen kohdistuu. Kirjassa tarkastellaan monimuotoista geologiaamme – kallioita, kiviä, harjuja, soita, dyynejä, paahdeympäristöjä ja karukkokankaita sekä niitä eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet alueen olosuhteisiin.
Uusiutuvien energiamuotojen käyttö lisää geodiversiteettikatoa
Vihreän siirtymän ja uusiutuvien energiamuotojen teknologia käyttää myös Suomen maa- ja kallioperää lisääntyvässä määrin. Vihreä siirtymä absoluuttisen puhtaana energiamuotona johtaa harhaan. Tuulipuistot ja aurinkopaneelien kattamat laajat alueet vievät paikoitellen maa-alaa liikaa heikentäen samalla tiettyjen lajien elinympäristöjä. Kun ilmastomme lämpötiloja säätelevät metsät hakataan ja maapohjaa peittävä kuntta riisutaan, se vaikuttaa lämpötiloja kohottavasti muun muassa paikallisilmastoon. Maa- ja kallioperän kulutus on Euroopan suurimpia. Meidän on siis oltava varovaisia, ettemme nosta kulutusta vihreän siirtymän toteutuksilla.
Erilaisia kaivannaisia ja maa-alaa on tarvittu rakennustöissä ammoisista ajoista ja niitä tarvitaan yhä enemmän uusiutuvan energian teknologiassa alusta loppuun. Tämän lisäksi maailman vanhimpiin kuuluvan kallioperämme hyödyntämistä suunnitellaan myös ydinjätteen säilömiseen.
Vasta nyt alamme kiinnittää laajemmin huomiota geodiversiteettiin biodiversiteetin mahdollistajana. Kallioperäämme ei voi nakertaa loputtomiin. Muutokset ovat peruuttamattomia.
UNESCON geodiversiteettipäivä tekee geologista monimuotoisuutta näkyväksi
UNESCOn geodiversiteettipäivää on vietetty vasta vuodesta 2022. Sen tarkoitus on tuoda geologista monimuotoisuutta näkyvämmäksi ja varata erityisiä, geologista monimuotoisuutta edustavia alueita suojeluun. Näitä geopuistoja eli Geoparkeja on Suomessa viisi: Kraatterinjärvi Lappajärvellä, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Rokua, Saimaan Geopark ja Salpausselkä. Päivää vietetään 6.10.

Salla, kuva Juha Karsikas
“Kohtuus, viisaus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus”
Kirjan loppuosassa Ainalinpää pohtii kestävyyttä ja toisinajattelua. Tässä muutama tärkeä pohdinta kirjasta.
“Tieteessä ajankohtaisen tutkimuksen rinnalla tarvitaan synteesitutkimusta, jotta kestävän kehityksen hankkeissa eri yhteiskuntatoimijuuksien tarpeet ja ekologiset vuorovaikutukset hahmottuisivat monipuolisesti käytännössä.”
“Ympäristöasioiden käsittelyssä voi helposti jäädä huomiotta tiettyjä näkökulmia, mikä aiheuttaa väliinputoajaryhmiä, kritiikkiä ja epäoikeudenmukaisuutta. Palautteet ja niiden käsittely saattavat kohdata vain näennäisesti, jos käytännön maankäyttötoimet aloitetaan ennen valmistuneita selvityksiä tai laki antaa liikaa liikkumavaraa tietyille toimijoille. Tämä on jo näkösällä esim. vihreässä siirtymässä. Kumuloituva epäoikeudenmukaisuus voi johtaa myöhemmin sosiaalisiin “aggressioihin”, joka ei palvele yhteiskunnan kestävää kehitystä.”
Tosiasioita ja tutkimusta geodiversiteetistä ja vihreästä siirtymästä
Kirja tutustuttaa geodiversiteettiin elävän luonnon mahdollistajana, kertoo erilaisista biotoopeista ja niillä viihtyvistä eliölajeista ja on siksi mahtava tietopaketti.
Jos olet kyllästynyt vihreisiin puheisiin ja ilmastojargoniin etkä enää suostu puremaan vihreällä teipillä peiteltyä puppua, vaan sinua oikeasti kiinnostaa se, mitä vaikutuksia uusiutuvan energian teknologia tuo ja on jo tuonut tullessaan ja vienyt mennessään, suosittelen lämpimästi tämän kirjan lukemista.
Kansallismaisemamme on osa kansallisidentiteettiämme. Se on inspiroinut säveltäjiä, runoilijoita ja taiteilijoita. Minkälaisen kansallismaiseman me jätämme jälkeemme?
Helsyn toimintaryhmien jäsenet voivat lainata kirjaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistykseltä. Kirja löytyy myös Luontokaupan valikoimista. https://www.luontokauppa.fi/haku?form_type=search&form_id=search&q=tuhkattuja+toisinajatuksia
Eira Ainalinpää: Tuhkattuja toisinajatuksia – Suomen geo- ja biodiversiteetistä, Nord Print, 2023
Teksti ja artikkelikuva: Heidi Rantalainen
Blogin kirjoittaja toimii aktiivina Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retki- ja vieraslajiryhmässä. Hänelle luonnon monimuotoisuus ja lähiluonto on inspiraation, hyvinvoinnin ja ikuisen oppimisen lähde.