TIEDOTE: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys valitti Riistavuori-päätöksestä hallinto-oikeuteen

TIEDOTE 27.1.2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys valitti Riistavuoren asemakaavasta hallinto-oikeuteen – perusteena puuttuvat ja vanhentuneet luontoselvitykset

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) jätti perjantaina 24.1.2025 Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen kaupunginvaltuuston joulukuussa 2024 päättämästä Länsi-Haagan asemakaavan muutoksesta, eli Riistavuori-päätöksestä.

Valituksen keskeisin peruste on Riistavuoren luonnoltaan arvokasta metsäaluetta koskevien luontoselvitysten ja luontovaikutusten arvioinnin puutteellisuus. Selvityksistä osa on vanhentuneita tai ne puuttuvat kokonaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) mukaan kaikkien kaavojen on perustuttava niiden merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutusten arviointi on tehtävä jokaisella kaavatasolla erikseen ja niiden on perustuttava tutkimusten pohjalta tehtyyn suunnitteluun.

Riistavuoren metsäaluetta ei ole koskaan tarkasti tutkittu lepakkolajiston osalta. Lepakot ovat luonnonsuojelulaissa mainittuja Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eläinlajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa tuhota tai heikentää tahallaan eikä vahingossa.

Suomen Lajitietokeskuksen avoimesta lajihavaintojärjestelmästä ilmenee, että Riistavuoreen on kirjattu pohjanlepakkohavaintoja ainakin vuodesta 2020 alkaen. Riistavuoren kaava nojaa kuitenkin vain vuonna 2014 tehtyyn yleiskaavatasoiseen lepakkoselvitykseen, jossa kartoitettiin lähinnä vuonna 2003 todettuja lepakkoalueita. Riistavuori ei kuulunut näihin.

”Kyseessä on liian vanha ja yleispiirteinen selvitys, jonka perusteella ei voi osoittaa riittävällä varmuudella, etteivät lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat heikkene kaavan toteuttamisen seurauksena”, toteaa Helsyn hallituksen jäsen, ekologi Noora Kaunisto.

Koska Riistavuoren rakennettavaksi päätetylle alueelle ei ole tehty lain vaatimaa selvitystä lepakoihin kohdistuvista luontovaikutuksista, tutkimusnäyttö alueen lepakkohavainnoista puuttuu.

Siksi Helsy pitää välttämättömänä saattaa kaavan laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi.

Vastaava tilanne oli vuonna 2020  Laajasalossa: ”Laadittujen selvitysten perusteella jää huomattava epävarmuus siitä, sijaitseeko asemakaava-alueella lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja”, Korkein hallinto-oikeus totesi. KHO kumosikin asemakaavan kahden korttelin osalta. (KHO 2020:111)

Riistavuoren metsään vaikuttavassa kaavassa on puutteita myös liito-oravaan kohdistuvien vaikutusten osalta.

Helsyn valitus: https://www.sll.fi/helsinki/lausunnot-ja-kannanotot/valitus-lansi-haagan-asemakaavasta/

Lisätiedot:

Helsyn hallituksen jäsen Noora Kaunisto, puh. 040 7633131
Helsyn hallituksen jäsen Annemarje Salonen, puh. 050 0415528