Kannanotto Satamatunnelin asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta

Lähetimme Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Satamatunnelin asemakaavaehdotuksesta.

Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Satamatunnelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla 4.3. Satamatunnelin pohjoisen suuaukon sijoittaminen Lapinlahden sairaalan puistoon aiheuttaisi suuria menetyksiä luonnolle, kulttuuriympäristölle ja puiston virkistysarvoille. Siksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää seuraavia muutoksia välttämättöminä ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville.

Tunnelista on luovuttava tai pohjoinen suuaukko sijoitettava kauemmas länteen

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko ja betonikansirakenne Ilmarisen toimistotalon kohdalla edellyttävät puiston eteläreunan tuhoamista. Kookkaat puut ja niissä elävä eliölajisto, niityt ja kalliokedot, arvokas kasvillisuus ja maaperä katoaisivat. Tunneliratkaisun takia puita kaadettaisiin myös liito-oravan ydinalueen vierestä. Louhittavalla kalliolla kasvaa useita maksaruoholajeja, jotka sairaalan ylilääkärit istuttivat sinne kauan sitten.

Lisäksi aikaisemmin suunniteltu baana tulee kulkemaan tunnelin vieressä. Myös se vaatii puiden ja kasvillisuuden poistamista. Kun suojaava puusto vähenee tunnelin ja baanan rakentamisessa, puiston näkymät Länsiväylälle, Ruoholahteen ja Salmisaareen korostuvat, mikä pienentää suositun puiston virkistysarvoa.

Siitä huolimatta, että menetettyjä puita on tarkoitus korvata istuttamalla uusia, vanhojen puiden luonnon monimuotoisuutta ne eivät korvaa pitkään aikaan. Hyvityssuunnitelma mukulakirveleiden istuttamisesta ja kirvelilattakoin siirrosta uusille kasvupaikoilla puolestaan arvioi, että toteutus epäonnistuu 30 prosentin todennäköisyydellä. (Hyvityssuunnitelman luonnos on luettavissa kaavaselostuksessa.)

Edellä mainittujen menetysten ja riskien takia esitämme ensisijaisesti tunnelista luopumista tai toissijaisesti tunnelin suuaukon rakentamista kauemmas länteen vaihtoehdon D mukaisesti. Viittaamme myös yhteysviranomaisena toimivan ELY-keskuksen näkemykseen siitä, että vain Helsinki-Tallinna -välisen henkilöliikenteen keskittämisellä Länsisatamaan voitaisiin välttää satamatunnelin tarve ja siihen liittyvät haitalliset ympäristövaikutukset.

Tarvittavia muutoksia, jos tunneli päätetään sittenkin rakentaa kaavaehdotuksen mukaan

Mukulakirvelin ja kirvelilattakoin siirtojen onnistumisen varmistaminen tarvitsee pitemmän ajan kuin vuoteen 2027 asti, jota esitetään ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelmassa. Jo nyt on menetetty ensimmäiset istutukset hoidon ongelmien takia. Tunnelin rakentamisen kiirehtiminen ei saa vaikuttaa kompensaation onnistumiseen.

Puiston eteläreunaan on istutettava kookkaita puiden taimia, jotka suojaavat puistoa liikenteeltä. Ne tulee merkitä asemakaavaan määräyksenä. Uusien puiden istuttamista tulee kiirehtiä, vaikka ne liittyisivät myös myöhempään puistosuunnitelmaan.

Kalliokasvillisuus ja pintamaa on syytä ottaa talteen louhittavalta alueelta ja käyttää betonikannen maisemoinnissa. Kaadettavien puiden rungot on tärkeää jättää alueelle ja siirtää niitä niinikään betonikannella maisemointiin ja muualle puistoon lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Kaava-aineistoon kuuluva melumallinnus kertoo liikennemelun lisääntyvän paikoitellen puistossa, jos tunneli toteutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti. Siksi on syytä rakentaa meluaita tunnelin rampin reunaan puiston koko eteläosassa. Meluaidalle on tarvetta myös siinä tapauksessa, että tunnelin suu tulisi kauemmas länteen, koska nykyinenkin liikennemelu häiritsee merkittävästi oleskelua ja liikkumista puiston eteläosissa. Meluaita tulee rakentaa niin, että se vie mahdollisimman vähän tilaa puistosta ja että sen rakennustöissä tuhotaan mahdollisimman vähän puiston kasvillisuutta.

Työmaan meluhaitan vähentämiseksi on kaavamääräyksiin syytä lisätä määräys siitä, että räjäyttäminen, louhinta, poraaminen ja muu äänekäs työ on kiellettyä lintujen pesimäaikana 1.4.-15.8. betonikannen työmaalla tai sen läheisyydessä puiston vieressä.

Kaavakartalla ja kaavaselostuksessa on esitettävä useita merkityksellisiä parannuksia ja kompensaatioita, jotka korvaavat luonnon, virkistysarvojen ja kulttuuriympäristön menetyksiä. Ne tulee toteuttaa puiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä.


Helsingissä 28.2.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry